Kysymys 1
Mistä Suomesta saa, jotain metalliesineitä, jotka on päällystetty Platinalla? Ja mieluiten mahdollisimman edullisia sellaisia?
Kysymys 2
Puoliläpäisevä kalvo. Onko tämä käytännössä jonkin erikoiskalvo jossa on minimaalisen pieniä reikiä, josta esim. x molekyylit pääsee läpi mutta koska y molekyyli on isompi se ei pääse läpi?
Vai onko se esim. tehty neste 1:n ja neste 2:n tiheyksien välissä olevaa ainetta, jolloin painovoima erottelee aineet?
Mistä Suomesta saa, jotain metalliesineitä, jotka on päällystetty Platinalla? Ja mieluiten mahdollisimman edullisia sellaisia?
Kysymys 2
Puoliläpäisevä kalvo. Onko tämä käytännössä jonkin erikoiskalvo jossa on minimaalisen pieniä reikiä, josta esim. x molekyylit pääsee läpi mutta koska y molekyyli on isompi se ei pääse läpi?
Vai onko se esim. tehty neste 1:n ja neste 2:n tiheyksien välissä olevaa ainetta, jolloin painovoima erottelee aineet?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vastaus 1.
Suomessa myytävät ns. valkokultakorut on usein ihmisiä huijaten päällystetty platinalla.
Miksi juuri platina??? Mihin sitä tarvitset??
Jos tarvitset sitä katalyytiksi on palladiumpinnoitetettu huokoinen materiaali kaikkein halvin.
Vastaus 2.
Selektiivinen membraani? Mistähän sitä saisi? Teollisuudessa käytetään hehtaarikaupalla, mutta missähän maitokaupassa sitä olisi myynnissä?
Tai molekyyliseula. Kerro missä tarvitsisit?
>Vai onko se esim. tehty neste 1:n ja neste 2:n tiheyksien välissä olevaa ainetta, jolloin painovoima erottelee aineet?<
Selektiivisen membraanin ja molekyyliseulan periaate on hyvin yksinkertainen juuri kuin ajattelit. Isot molekyylit ei mahdu ja pienet menevät läpi.
1. Platinaa katalyytiksi reagoimaan hapen ja vedyn kanssa. Eli sovellettuja polttokenno leikkejä mielessä.
2. Selektiivinen membraani. En tarvitse mutta kiinnostaa, miten ko. kalvo toimii, onko siinä todella tosi pieniä reikiä (jos on miten ne tehdään) vai perustuuko se jotenkin kemiallisiin reaktioihin, että kalvolla tavallaan haluttu aine muuttuu toiseksi ja toisella puolella on eri ainetta joka muuttaa kalvon välivaiheaineen takaisin alkuperäiseksi kalvon toisella puolella?
Ihan vaan uteliaisuudesta kiinnostaa, kun olen fysiikasta kanssa enemmän perillä.
1. Platina toimii katalyyttinä parin kolmen atomin kerroksena. Yleensä platina myrkyttyy nopeasti joten platinaa tarvitaan useita atomikerroksia.
Sinun ei kannata ostaa platinametallia pelkästään katalyyttitarkoitukseen. Maailmalla on olemassa firmoja jotka myyvät keraamisia platina- palladium tai osmiumpäällysteisiä keraameja katalyyteiksi. Katso Googlesta.
2. Selektiivinen membraani ja molekyyliseula toimivat jotensakin samoin. Ihan oikeesti niissä on reikiä joihin tietynkokoiset molekyylit mahtuvat. On olemassa myös tavaraa joka perustuu kemiallisiin (Van der Val) ilmiöihin. Mitä monimutkaisempaa seulaa sitä kalliinpaa. Halvin molekyyliseula on sellainen joka sitoo itseensä veden (pieni molekyyli). Käytetään esimerkiksi muuntajaöljyn vedettömäksi saamiseen.
kalliilta tuollainen kalvo jossa on tietynkokoisten molekyylien mentäviä aukkoja...noo eipä siinä mitään...
Yleensähän ne reiät muodostuvat siitä aineesta, mistä se tehdään "itsekseen" eikä niitä tarvitse siihen siis jälkeenpäin pistellä tai mitään.
Jotkin isot molekyylit päästää sitä sun tätä läpi, koska jokin mahtuu jostain niiden molekyylien raoista. Ja sittenhän esimerkiksi ohut lasi on puoliläpäisevä kalvo. Vesi pysyy sisällä (enimmäkseen), mutta ionit kulkeutuu (ohuessa)lasissa.
Voipaperi on ehkä halvin puoliläpäisevä kalvo, mitä kaupasta saa. Siitä menee vesimolekyylit läpi, muttei monet muut vesiliukoiset molekyylit. Suolalla voit kokeilla, jos kiinnostaa.
Mitä läpäisymekanismiin tulee, niin aktiiviset solukalvot (ionipumput yms) muistuttavat ehkä enemmmän tuota jälkimmäistä mekanismitapaa. Vaikka en menisi takaamaan, etteikö voipaperissakin vetyionit vaihtaisi "isäntää". Eli jos laitettaisiin erä deuteroitua vettä läpi, voisi merkittävä osa deuteriumista jäädä voipaperiin.
No solukalvohan on myös puoliläpäsevä huomaa siittä jos laittaa ihan kurkkuviipaleen suolaveteen niin se menee hieman kasaan koska se tasapainottaa ulkopuolella olevan suolasen veden ja itsessään olevan suolattoman veden eron. Tätä kutsutaan osmoosiksi.