Eräs ystäväni esitti väittämän, jonka mukaan perimä determinoi älykkyyden ja älykkyysosamäärän lähes täysin. Älykkyysosamäärälle on siis asetettu perimässä jokin raja, joka voidaan saavuttaa. Älykkyysosamäärää mittaavat testit ovat kuitenkin operatiivisia indikaattoreita ja jopa mieliala saatta (esim. masentuneisuus) voi vaikuttaa paljonkin tulokseen. Jos siis yleinen mielialakin voi vaikuttaa älykkyysosamäärään, miksei myös älykkyys puhtaassa lahjakkuuden muodossaan voisi jalostua, kehittyä ja löytää uusia muotojaan?
Itse en ole aiheeseen perehtynyt juurikaan, mutta haluaisin kommentteja asiasta henkilöiltä, jotka tietävät siitä jotain.
Jäin miettimään asiaa myös sen vuoksi, että erään testin, jonka tein noin vuosi sitten ja nyt uudelleen päädyin aika erillaisiin ja loogisesta näkökulmasta oikeampiin ratkaisuihin.
Itse en ole aiheeseen perehtynyt juurikaan, mutta haluaisin kommentteja asiasta henkilöiltä, jotka tietävät siitä jotain.
Jäin miettimään asiaa myös sen vuoksi, että erään testin, jonka tein noin vuosi sitten ja nyt uudelleen päädyin aika erillaisiin ja loogisesta näkökulmasta oikeampiin ratkaisuihin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älykkyysosamäärä on alunperin kehitetty ihmisen (lapsen) kehitysvaiheen arvioimiseksi. Kasvuaikana se muuttuu iän mukana. Sen jälkeen älykkyys kehittyy harjoituksen kautta. Täälläkin on monessa kommentissa kerrottu älykkyyden kasvavan oppimisen kautta, kun jaksaa ja viitsii käsitellä älyä vaativia tehtäviä. Senhän oma kokemuksesikin vahvistaa.