Jos on ollut vuoden verran sellaisen tuttavan seurassa, jolla on _äärimmäisen_ kärsimätön luonne, tarttuuko tämä myös toiseen?
Itse olen tajunnut, että en jaksa olla enää niin kärsivällinen kuin esim. vuosi sitten. Aina kun ajattelen tätä kaveriani, raivo kihisee vain päässäni. Hän on viimeisen kokonaisen vuoden ajan ollut minulle:
*ylimielinen halveksija/jutuilleni nauraja
*paskantärkeä päällepuhuja
*pienistä asioista pultin ottaja
Tällaista se on kun antaa itseään nöyryyttää. Lisäksi tätä kaveriani on pienenä lapsena hakattu, joten en vain voi sanoa hänelle päin naamaa. Hän on muutenkin niin puolustuskyvyttömän oloinen (sekä fyysisesti että henkisestä), että olen antanut "tulla vain päälle". Nyt en enää jaksa. Vaikka olenkin tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että tuollaista paskakohtelua en enää varta vasten hanki (eli ole hänen kanssaan tekemisissä), niin silti minua suututtaa! Olenko jotenkin epävarma sitten siitä, että tulisin ajattelemattomuuksissa kuitenkkin rikkomaan lupaukseni.. Vaikea sanoa. Mutta tällaisen kysymyksen esittäisin, että tarttuuko kärsimättömyys kuin rutto ihmisestä toiseen? Onko vuosi riittävä aika siihen, että toinenkin alkaa reagoida asioihin samalla tavoin? Voinko vielä pelastaa itseäni?
Kärsimätön(kö?)
Itse olen tajunnut, että en jaksa olla enää niin kärsivällinen kuin esim. vuosi sitten. Aina kun ajattelen tätä kaveriani, raivo kihisee vain päässäni. Hän on viimeisen kokonaisen vuoden ajan ollut minulle:
*ylimielinen halveksija/jutuilleni nauraja
*paskantärkeä päällepuhuja
*pienistä asioista pultin ottaja
Tällaista se on kun antaa itseään nöyryyttää. Lisäksi tätä kaveriani on pienenä lapsena hakattu, joten en vain voi sanoa hänelle päin naamaa. Hän on muutenkin niin puolustuskyvyttömän oloinen (sekä fyysisesti että henkisestä), että olen antanut "tulla vain päälle". Nyt en enää jaksa. Vaikka olenkin tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että tuollaista paskakohtelua en enää varta vasten hanki (eli ole hänen kanssaan tekemisissä), niin silti minua suututtaa! Olenko jotenkin epävarma sitten siitä, että tulisin ajattelemattomuuksissa kuitenkkin rikkomaan lupaukseni.. Vaikea sanoa. Mutta tällaisen kysymyksen esittäisin, että tarttuuko kärsimättömyys kuin rutto ihmisestä toiseen? Onko vuosi riittävä aika siihen, että toinenkin alkaa reagoida asioihin samalla tavoin? Voinko vielä pelastaa itseäni?
Kärsimätön(kö?)
Vastaukset 1
Vanhimmat
kyllä toisen ihmisen käytös, varsinkin todella voimakas vaikuttaa myös omaan käytökseen. voi olla että kun pinna alkaa kiristää sinulla kaiken tuon takia, kärsimättömyys tulee esiin ihan omasta takaa, mutta onko sillä väliä jos kuitenkin "syy" on selvillä, eli toisen ihmisen käytös sinua kohtaan... samalla tavalla hänelle luultavasti on muodostunut tuo käytöstapa, traumoista selvitessä? (vaikea sanoa kun en tunne tai tiedä enempää)