Miksi emme ole rehellisiä

Minäkään en voisi kuvitella, olevani itseni kaltaisen ihmisen kanssa yhdessä. Ihmettelen suuresti joskus mieheni pinnan pituutta, vaikken täysin mahdoton olekaan.

Omia luonteenpiirteitään on vaikeaa sulattaa kumppanissaan, etenkin pedanttisuus ja itsepäisyys ovat sellaisia. En myöskään näe tarpeelliseksi "kehittää" itseäni, koska hankalistakin piirteistäni on hyötyä muualla mm. työelämässä. Mieheni erityyppisenä, hermostuu toisenlaisista ominaisuuksista, kuin mitä minulla on. Hyvä niin.

Tittelityy kirjoitti:

Minäkään en voisi kuvitella, olevani itseni kaltaisen ihmisen kanssa yhdessä. Ihmettelen suuresti joskus mieheni pinnan pituutta, vaikken täysin mahdoton olekaan.

Omia luonteenpiirteitään on vaikeaa sulattaa kumppanissaan, etenkin pedanttisuus ja itsepäisyys ovat sellaisia. En myöskään näe tarpeelliseksi "kehittää" itseäni, koska hankalistakin piirteistäni on hyötyä muualla mm. työelämässä. Mieheni erityyppisenä, hermostuu toisenlaisista ominaisuuksista, kuin mitä minulla on. Hyvä niin.

Lue lisää

Vaikka tuolla joku jo ehti julistaa narsistiksi, niin minä kyllä viihdyn itseni kaltaisessa seurassa ja puolisonikin on melko samanlainen kuin minä. Siis rauhallinen, suurpiirteinen ja vähän laiskakin ja samanlainen huumorintaju ja melko hiljainen. (en jaksaisi jatkuvaa pälätystä)Riidellä ei jaksa kumpikaan.

Se mun heitto alkuaan oli mukaema wanhasta G. Marx:n vitsistä. Mutta tottahan toki tiukkapipo femakkonarsistit nykäisi herneen nekkuun. :D

Mutta juu, kyllä kaksi täysin samanlaista luonnetta voisi olla kokolailla rasittavaa seuraa toisilleen.

Itse olen sellainen tyypillinen härkä joka miettii ja pohtii pitkään ennenkuin tekee oikein yhtään mitään. Rouva taas tekee ja touhuaa välillä liikaakin sen kummemmin miettimättä. Tavallaan tasapainoitamme toisiamme.

Esimerkki: Rouva meni ja purki erään kytkennän. Menin sitten kysymään, että kaippa dokumentoit tuon laitteen ennen purkamista. Rouvan kommentti; 'Ai nii juu...'.

Nyt heräsi heti muutama kysymys?

Kun olet pedantti, niin etkö pelkää, jos toinen on suurpiirteisempi, että juuri siitä tulisi jonkinlainen kestokonflikti? Itse nimittäin voisin kuvitella niin käyvän.

Sanot, että olet jääräpää ja haluat toisenlaisen kumppanin. No onko vaara, että asiat tehtäisiin sinun haluamallasi tavalla liian usein? Eli toinen joustaisi liikaa.

Olet kova puhumaan. Jos toinen on hiljaisempi, eikä välttämättä haluaisi keskustella, eikö tilanne olisi altis ongelmille? Eikö olisi myös suuri vaara, että itse joutuisit ns. luennoimaan, eikä varsinaiseen keskusteluun päästäisi.

Nämä olivat nyt ajateltu niin, että kumppani olisi aika lailla päinvastainen kuin itse olet. Ehkä haluaisit, että kumppani poikkeaisi vain jonkin verran sinusta.

Totta on, että mielipide-erot synnyttävät jännitteitä suhteessa, mutta kyllä myös kovin erilaiset luonteet/tavat/uskomukset/arvot. Itse olen myös pedantti ja kova puhumaan ja puolisoni vähän toisen tyyppinen ja olen kokenut sen välillä haasteelliseksi. Itse olen joutunut koulimaan pedanttisuuttani kovin ottein ja puhuminen on vähentynyt... Tuntuu että vanhemmalla iällä kaikki tärkeä sanottava on jo sanottu moneen kertaan ja olen viehättynyt hiljaisuudesta. Ja sitten puolisoni on vielä sellainen, että hän puhuu ja paljon, kun hänen mielestään asia on tärkeä. No se yleensä silloin on juuri HÄNEN asiansa! ;D

Kuitenkin ajatukseni aloitukseen oli siinä, että ei kai ihminen koe itseään niin keljuksi, ettei voisi elää omansalaisen ihmisen kanssa ja jos kokee, niin miksi ihmeessä ei pyri korjaamaan ja kehittämään itseään parempaan suuntaan.

Tittelityy kirjoitti:

Minäkään en voisi kuvitella, olevani itseni kaltaisen ihmisen kanssa yhdessä. Ihmettelen suuresti joskus mieheni pinnan pituutta, vaikken täysin mahdoton olekaan.

Omia luonteenpiirteitään on vaikeaa sulattaa kumppanissaan, etenkin pedanttisuus ja itsepäisyys ovat sellaisia. En myöskään näe tarpeelliseksi "kehittää" itseäni, koska hankalistakin piirteistäni on hyötyä muualla mm. työelämässä. Mieheni erityyppisenä, hermostuu toisenlaisista ominaisuuksista, kuin mitä minulla on. Hyvä niin.

Lue lisää

Parhaat työkaverit ovat pedanttisia, kuten itsekin olen. Minun on vaikea toimia suurpiirteisten ihmisten kanssa, koska heihin ei voi luottaa, koska he tarkoittavat kaiken olevan suurinpiirtein ja sinnepäin.

yksilöllistä kirjoitti:

Vaikka tuolla joku jo ehti julistaa narsistiksi, niin minä kyllä viihdyn itseni kaltaisessa seurassa ja puolisonikin on melko samanlainen kuin minä. Siis rauhallinen, suurpiirteinen ja vähän laiskakin ja samanlainen huumorintaju ja melko hiljainen. (en jaksaisi jatkuvaa pälätystä)Riidellä ei jaksa kumpikaan.

Lue lisää

Narsistiksi leimaaminen on todella yliampuvaa, jos voi elää omanlaisensa kumppanin kanssa. Jos itsestään ei pidä, miksi toistenkaan pitäisi pitää.

Kurre_Orava kirjoitti:

Se mun heitto alkuaan oli mukaema wanhasta G. Marx:n vitsistä. Mutta tottahan toki tiukkapipo femakkonarsistit nykäisi herneen nekkuun. :D

Mutta juu, kyllä kaksi täysin samanlaista luonnetta voisi olla kokolailla rasittavaa seuraa toisilleen.

Itse olen sellainen tyypillinen härkä joka miettii ja pohtii pitkään ennenkuin tekee oikein yhtään mitään. Rouva taas tekee ja touhuaa välillä liikaakin sen kummemmin miettimättä. Tavallaan tasapainoitamme toisiamme.

Esimerkki: Rouva meni ja purki erään kytkennän. Menin sitten kysymään, että kaippa dokumentoit tuon laitteen ennen purkamista. Rouvan kommentti; 'Ai nii juu...'.

Lue lisää

Aloituksen tekeminen ei ole sama kuin herneen vetäiseminen nekkuun.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Narsistiksi leimaaminen on todella yliampuvaa, jos voi elää omanlaisensa kumppanin kanssa. Jos itsestään ei pidä, miksi toistenkaan pitäisi pitää.

niin päin, että jos itsestään pitää, muut eivät pidä, ainakaan täällä. Esimerkkrjä tästä on paljon.

olla kirjoitti:

niin päin, että jos itsestään pitää, muut eivät pidä, ainakaan täällä. Esimerkkrjä tästä on paljon.

Miksihän näin on?

jorojukka-kukka kirjoitti:

Miksihän näin on?

johtuu kateudesta.

sehän kirjoitti:

johtuu kateudesta.

Meinaatko, etteivät täällä olevat ihmiset olekaan tyytyväisiä itseensä?

jorojukka-kukka kirjoitti:

Meinaatko, etteivät täällä olevat ihmiset olekaan tyytyväisiä itseensä?

aivan varma, etteivät ole.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Meinaatko, etteivät täällä olevat ihmiset olekaan tyytyväisiä itseensä?

Päinvastoin. Ilmiselvää.

Eikä mielistele vastapuolta, on mahdoton käydä rakentavaa keskustelua. Rakentava kysymyksenasettelu ei tällä palstalla takaa vielä mitään.

Mutta miehet hoi! Aloittakaa rakentavuus tältä istumalta Herra Ratkaisun esimerkkiä noudattaen. Siis kunhan hän ensin saa kyhättyä sen rakentavan viestin.

Odotan.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Eikä mielistele vastapuolta, on mahdoton käydä rakentavaa keskustelua. Rakentava kysymyksenasettelu ei tällä palstalla takaa vielä mitään.

Mutta miehet hoi! Aloittakaa rakentavuus tältä istumalta Herra Ratkaisun esimerkkiä noudattaen. Siis kunhan hän ensin saa kyhättyä sen rakentavan viestin.

Odotan.

Lue lisää

...itse hyvää esimerkkiä, saattaa parhaassa tapauksessa saada jonkinlaisia positiivisia tuloksia aikaiseksi.

Mitäs jos näyttäisit itse hyvää esimerkkiä ja tarjoilisit odottelusi sijaan jonkin esimerkin rakentavasta keskustelusta? Samalla todistaisit olevasi asiallisen keskustelun arvoinen. Tai ellei tuo edellinen miellytä, niin vaihtoehtoisesti voisit sukeltaa suoleen odottelemaan.

Voisit muuten lisäksi täsmentää huomautustasi vastapuolen mielistelystä. Jos tekee ei-feministin kanssa kompromissin, edustaako se vastapuolen mielistelyä?

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

...itse hyvää esimerkkiä, saattaa parhaassa tapauksessa saada jonkinlaisia positiivisia tuloksia aikaiseksi.

Mitäs jos näyttäisit itse hyvää esimerkkiä ja tarjoilisit odottelusi sijaan jonkin esimerkin rakentavasta keskustelusta? Samalla todistaisit olevasi asiallisen keskustelun arvoinen. Tai ellei tuo edellinen miellytä, niin vaihtoehtoisesti voisit sukeltaa suoleen odottelemaan.

Voisit muuten lisäksi täsmentää huomautustasi vastapuolen mielistelystä. Jos tekee ei-feministin kanssa kompromissin, edustaako se vastapuolen mielistelyä?

- Adolf -

Lue lisää

Miehet vastaan feministit. Eikö niin? :)
(Mikä siinä on muuten niin kivaa?)

Olen pyrkinyt viime viikkojen ajan henkilöitymättömään asialliseen keskusteluun, mutta siihen ei vastapuoli tule mukaan, vaan heittää jatkuvaa henkilöjurputusta minulle mielipiteideni vuoksi. Jos pyrkisin saamaan positiivisia tuloksia ja sopuisuutta, niin minun olisi muutettava mielipiteitäni ja se merkitsisi sitä, että mielistelisin vastapuolta. Ei siis mitään järkeä. Minulle voi alkaa kirjoittelemaan asiaa, niin vastaaan myös ehdottoman neutraaliin sävyyn. Mitä esim. nyt sinunkin, vieraan nimimerkin (ja sekin merkille pantavaa), "sukeltaa suoleen" pitäisi vastata??? Voi kun olet ihana mies! Vai jotakin vielä siirappisempaa?

Voi ihmistä, voi ihmistä!

jorojukka-kukka kirjoitti:

Miehet vastaan feministit. Eikö niin? :)
(Mikä siinä on muuten niin kivaa?)

Olen pyrkinyt viime viikkojen ajan henkilöitymättömään asialliseen keskusteluun, mutta siihen ei vastapuoli tule mukaan, vaan heittää jatkuvaa henkilöjurputusta minulle mielipiteideni vuoksi. Jos pyrkisin saamaan positiivisia tuloksia ja sopuisuutta, niin minun olisi muutettava mielipiteitäni ja se merkitsisi sitä, että mielistelisin vastapuolta. Ei siis mitään järkeä. Minulle voi alkaa kirjoittelemaan asiaa, niin vastaaan myös ehdottoman neutraaliin sävyyn. Mitä esim. nyt sinunkin, vieraan nimimerkin (ja sekin merkille pantavaa), "sukeltaa suoleen" pitäisi vastata??? Voi kun olet ihana mies! Vai jotakin vielä siirappisempaa?

Voi ihmistä, voi ihmistä!

Lue lisää

>> Miehet vastaan feministit. Eikö niin? :)
(Mikä siinä on muuten niin kivaa?)> Jos pyrkisin saamaan positiivisia tuloksia ja sopuisuutta, niin minun olisi muutettava mielipiteitäni ja se merkitsisi sitä, että mielistelisin vastapuolta. Ei siis mitään järkeä. > Mitä esim. nyt sinunkin, vieraan nimimerkin (ja sekin merkille pantavaa), "sukeltaa suoleen" pitäisi vastata???

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miehet vastaan feministit. Eikö niin? :)
(Mikä siinä on muuten niin kivaa?)> Jos pyrkisin saamaan positiivisia tuloksia ja sopuisuutta, niin minun olisi muutettava mielipiteitäni ja se merkitsisi sitä, että mielistelisin vastapuolta. Ei siis mitään järkeä. > Mitä esim. nyt sinunkin, vieraan nimimerkin (ja sekin merkille pantavaa), "sukeltaa suoleen" pitäisi vastata???

Lue lisää

Se miksi sukupuolia tarkastellaan erillisinä johtuu siitä, että sukupuolet pitkällä janalla taaksepäin ovat olleet niin erilaisessa asemassa toisiinsa nähden ja ovat osin sitä edelleenkin.

Ihmisiä tarkastelleen monesti yhteiskunnassa paljonkin myös yksilöinä, jotenka toinen tarkastelutapa ei sulje toista pois.

-----

Kannatat ihmisten tasa-arvoista kohtelua, mutta tarjoilet, omienkin sanojesi mukaan, esim. nyt minulle lokaa. Miksi helvetissä et kohtele minua hyvin? Uusi nimimerkki palstalle, en liene sinulle ennen vastaillut ja sinä jo heti heittelet lokaa. Ja MUKA kannatat ihmisten tasa-arvoista kohtelua. Aikamoista logiikkaa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Se miksi sukupuolia tarkastellaan erillisinä johtuu siitä, että sukupuolet pitkällä janalla taaksepäin ovat olleet niin erilaisessa asemassa toisiinsa nähden ja ovat osin sitä edelleenkin.

Ihmisiä tarkastelleen monesti yhteiskunnassa paljonkin myös yksilöinä, jotenka toinen tarkastelutapa ei sulje toista pois.

-----

Kannatat ihmisten tasa-arvoista kohtelua, mutta tarjoilet, omienkin sanojesi mukaan, esim. nyt minulle lokaa. Miksi helvetissä et kohtele minua hyvin? Uusi nimimerkki palstalle, en liene sinulle ennen vastaillut ja sinä jo heti heittelet lokaa. Ja MUKA kannatat ihmisten tasa-arvoista kohtelua. Aikamoista logiikkaa.

Lue lisää

>> Se miksi sukupuolia tarkastellaan erillisinä johtuu siitä, että sukupuolet pitkällä janalla taaksepäin ovat olleet niin erilaisessa asemassa toisiinsa nähden ja ovat osin sitä edelleenkin.
Ihmisiä tarkastelleen monesti yhteiskunnassa paljonkin myös yksilöinä, jotenka toinen tarkastelutapa ei sulje toista pois.> Kannatat ihmisten tasa-arvoista kohtelua, mutta tarjoilet, omienkin sanojesi mukaan, esim. nyt minulle lokaa. Miksi helvetissä et kohtele minua hyvin? > Uusi nimimerkki palstalle, en liene sinulle ennen vastaillut ja sinä jo heti heittelet lokaa. Ja MUKA kannatat ihmisten tasa-arvoista kohtelua. Aikamoista logiikkaa.

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Se miksi sukupuolia tarkastellaan erillisinä johtuu siitä, että sukupuolet pitkällä janalla taaksepäin ovat olleet niin erilaisessa asemassa toisiinsa nähden ja ovat osin sitä edelleenkin.
Ihmisiä tarkastelleen monesti yhteiskunnassa paljonkin myös yksilöinä, jotenka toinen tarkastelutapa ei sulje toista pois.> Kannatat ihmisten tasa-arvoista kohtelua, mutta tarjoilet, omienkin sanojesi mukaan, esim. nyt minulle lokaa. Miksi helvetissä et kohtele minua hyvin? > Uusi nimimerkki palstalle, en liene sinulle ennen vastaillut ja sinä jo heti heittelet lokaa. Ja MUKA kannatat ihmisten tasa-arvoista kohtelua. Aikamoista logiikkaa.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=feminismi&poster=Adolf_Eisenkreuz&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=6&em=7&ey=2006&hpp=25

ja hänen antinsa tälle pals... kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=feminismi&poster=Adolf_Eisenkreuz&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=6&em=7&ey=2006&hpp=25

Lue lisää

Jes.

Huomasitko katsoa myös viestin päivämäärän? Luullakseni se todistaa, etten ole uusi palstalla. Tasapuolisuuden nimissä voisitte tosin vilkaista muitakin viestejä, joita olen nimimerkilläni kirjoittanut. Kaikissa ei puhuta Datsunin tunkista. Ja nykyään käyttäisin melko varmasti pesismailaa.

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

Jes.

Huomasitko katsoa myös viestin päivämäärän? Luullakseni se todistaa, etten ole uusi palstalla. Tasapuolisuuden nimissä voisitte tosin vilkaista muitakin viestejä, joita olen nimimerkilläni kirjoittanut. Kaikissa ei puhuta Datsunin tunkista. Ja nykyään käyttäisin melko varmasti pesismailaa.

- Adolf -

Lue lisää

Ja se olikin ainoa viestisi mitä olit tätä ennen kirjoitellet. Eli kirjoittelet tänne toisella nimimerkillä?

huomasin kirjoitti:

Ja se olikin ainoa viestisi mitä olit tätä ennen kirjoitellet. Eli kirjoittelet tänne toisella nimimerkillä?

Hm?

Kokeile hakua pelkällä nimimerkillä, niin löydät muitakin kirjoittamiani viestejä. Feministipalstalle en ole kirjoitellut, mutta feminismistä olen kirjoittanut, myös aiemmin rekisteröimättömällä Adolf Eisenkreuz -nimimerkillä. Sinkut-palstalla taitaa ainakin olla jotakin.

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

Hm?

Kokeile hakua pelkällä nimimerkillä, niin löydät muitakin kirjoittamiani viestejä. Feministipalstalle en ole kirjoitellut, mutta feminismistä olen kirjoittanut, myös aiemmin rekisteröimättömällä Adolf Eisenkreuz -nimimerkillä. Sinkut-palstalla taitaa ainakin olla jotakin.

- Adolf -

Lue lisää

Kokeilin haun tehdä nimimerkilläsi feminismikeskustelusta: 1 osuma. Silti näytät hyvin sanomasi mukaan tuntevan jöröjukan ja hänen personaallisuuden ja hänen kontribuutionsa tälle palstalle. Heheheh.

Ootko muuten joku lukiolainen? Sorge, mutta aika usein kirjoittajan ikä paljastuu tahtomattaan näistä kirjoitteluista.

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

Hm?

Kokeile hakua pelkällä nimimerkillä, niin löydät muitakin kirjoittamiani viestejä. Feministipalstalle en ole kirjoitellut, mutta feminismistä olen kirjoittanut, myös aiemmin rekisteröimättömällä Adolf Eisenkreuz -nimimerkillä. Sinkut-palstalla taitaa ainakin olla jotakin.

- Adolf -

Lue lisää

Nyt luin vähän näitä muita viestejäsi. Sähän olet täysin teini.

Taidat kuulua niihin ukisijoihin, jotka tulevat palstalle röhkimään ja sitten nostavat kärsänsä yläilmoihin, kun porsaille ei annetaankaan helmiä.

juus kirjoitti:

Kokeilin haun tehdä nimimerkilläsi feminismikeskustelusta: 1 osuma. Silti näytät hyvin sanomasi mukaan tuntevan jöröjukan ja hänen personaallisuuden ja hänen kontribuutionsa tälle palstalle. Heheheh.

Ootko muuten joku lukiolainen? Sorge, mutta aika usein kirjoittajan ikä paljastuu tahtomattaan näistä kirjoitteluista.

Lue lisää

Anteeksi nyt, että hajotan pilvi-kukkuusi, mutta minun on huomautettava parista asiasta.

a) kuten sanoin, en ole keskustellut feministipalstalla, vaan feminismistä muilla palstoilla - kehotin tekemään haun nimimerkilläni, ilman rajauksia

b) en ole väittänyt tuntevani jöröjukka-kukkaa henkilökohtaisesti, vaan hänen viimeaikaisimpia kirjoituksiaan - luetun ymmärtämisesi kaipaa selvästi hieman petrausta

c) olen onnellisesti saattanut lukion loppuun toistakymmentä vuotta sitten, ennen ammatillista koulutustani ja akateemisia vuosiani

Merkillepantavaa kommenteissasi on se, ettet ole yrittänytkään huomioida ns. asiallisen keskustelun yritystäni. Siltä varalta, että tuntisit halua kokeilla, laitan linkin tähän:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000017648509#22000000017648509

Olisi kiva tehdä muutakin kuin heittää lokaa, mutta kun tulee kysyneeksi jotakin vakavampaa, saa vastaukseksi ainoastaan vaikenemista. Mistäköhän se mahtaa johtua?

- Adolf -

sentään kirjoitti:

Nyt luin vähän näitä muita viestejäsi. Sähän olet täysin teini.

Taidat kuulua niihin ukisijoihin, jotka tulevat palstalle röhkimään ja sitten nostavat kärsänsä yläilmoihin, kun porsaille ei annetaankaan helmiä.

Lue lisää

Onnea aloittamallasi tiellä. Jokainen ymmärtää lukemastaan sen verran kuin omat kyvyt antavat myöten.

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

Anteeksi nyt, että hajotan pilvi-kukkuusi, mutta minun on huomautettava parista asiasta.

a) kuten sanoin, en ole keskustellut feministipalstalla, vaan feminismistä muilla palstoilla - kehotin tekemään haun nimimerkilläni, ilman rajauksia

b) en ole väittänyt tuntevani jöröjukka-kukkaa henkilökohtaisesti, vaan hänen viimeaikaisimpia kirjoituksiaan - luetun ymmärtämisesi kaipaa selvästi hieman petrausta

c) olen onnellisesti saattanut lukion loppuun toistakymmentä vuotta sitten, ennen ammatillista koulutustani ja akateemisia vuosiani

Merkillepantavaa kommenteissasi on se, ettet ole yrittänytkään huomioida ns. asiallisen keskustelun yritystäni. Siltä varalta, että tuntisit halua kokeilla, laitan linkin tähän:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000017648509#22000000017648509

Olisi kiva tehdä muutakin kuin heittää lokaa, mutta kun tulee kysyneeksi jotakin vakavampaa, saa vastaukseksi ainoastaan vaikenemista. Mistäköhän se mahtaa johtua?

- Adolf -

Lue lisää

kohdat b ja etenkin kohta c rupesi melkein jo ääneen naurattamaan.

Mitä sitten väität tuntevasi jonkun tänne kirjoittelevan persoonallisuuden?

Huomasin sen asiallisen kirjoituksesi aiemmin. Anteeksi nyt vain, mutta siitäkin pohdinnasta paljastui sinun ikäsi. No ei siinä mitään. Kaikkihan sitä pitää asiat käydä läpi jossain vaiheessa elämäänsä.

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

Onnea aloittamallasi tiellä. Jokainen ymmärtää lukemastaan sen verran kuin omat kyvyt antavat myöten.

- Adolf -

Saa kai sitä hupinsa pitää. Muista, että sinäkin voit kehittää kykyjäsi.

läpi kirjoitti:

kohdat b ja etenkin kohta c rupesi melkein jo ääneen naurattamaan.

Mitä sitten väität tuntevasi jonkun tänne kirjoittelevan persoonallisuuden?

Huomasin sen asiallisen kirjoituksesi aiemmin. Anteeksi nyt vain, mutta siitäkin pohdinnasta paljastui sinun ikäsi. No ei siinä mitään. Kaikkihan sitä pitää asiat käydä läpi jossain vaiheessa elämäänsä.

Lue lisää

Kiva jos naurattaa, nauru pidentää ikää ja pitkä ikä antaa suuremmat mahdollisuudet henkiseen kasvuun kuin lyhyt elämänkaari. Iloinen asia minun kannaltani on taas se, ettei mikään esittämieni asioiden todenperäisyydessä ole kiinni sinun mielipiteestäsi. Vai uskotko, kuten Proktofantasmisti Goethen "Faustissa", että möröt katoavat, kun ne on selitetty olemattomiin?

Ei niin paljon iloa, etteikö jotain suruakin. Surullista sinun kannaltasi on se, ettet edelleenkään ole kyennyt millään tavoin pureutumaan esittämääni ongelmaan. Onko olo kuin pienellä oravalla? Yritä vielä lujempaa, niin saatat onneistua.

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

Kiva jos naurattaa, nauru pidentää ikää ja pitkä ikä antaa suuremmat mahdollisuudet henkiseen kasvuun kuin lyhyt elämänkaari. Iloinen asia minun kannaltani on taas se, ettei mikään esittämieni asioiden todenperäisyydessä ole kiinni sinun mielipiteestäsi. Vai uskotko, kuten Proktofantasmisti Goethen "Faustissa", että möröt katoavat, kun ne on selitetty olemattomiin?

Ei niin paljon iloa, etteikö jotain suruakin. Surullista sinun kannaltasi on se, ettet edelleenkään ole kyennyt millään tavoin pureutumaan esittämääni ongelmaan. Onko olo kuin pienellä oravalla? Yritä vielä lujempaa, niin saatat onneistua.

- Adolf -

Lue lisää

vastasin sinne ketjuusi. Toivottavasti valaisi pientä ongelmaasi.

jatkan kirjoitti:

Saa kai sitä hupinsa pitää. Muista, että sinäkin voit kehittää kykyjäsi.

Kyllä vain, ja painokkaasti: muistan - sen mukaan olen toiminut viimeiset 23 vuotta, mutta yritän jatkossakin pitää asian mielessä.

Samaa suositan sinulle. Hupi voi olla hauskuuden lisäksi myös kehittävää. Kokeile huviksesi, josko hampaasi sittenkin riittäisivät halkaisemaan tarjoilemani pähkinän.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000017648509#22000000017648509

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

Kyllä vain, ja painokkaasti: muistan - sen mukaan olen toiminut viimeiset 23 vuotta, mutta yritän jatkossakin pitää asian mielessä.

Samaa suositan sinulle. Hupi voi olla hauskuuden lisäksi myös kehittävää. Kokeile huviksesi, josko hampaasi sittenkin riittäisivät halkaisemaan tarjoilemani pähkinän.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000017648509#22000000017648509

- Adolf -

Lue lisää

Kello käy.

Lyhyesti, vaikka vastasinkin jo - niin vielä lyhyemmin...

Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Feministit eivät halua jakaa ihmisiä miehiin ja naisiin. He vain todentavat sen, mitkä ovat tämän jaon ongelman seurauksena tulleet ja haluavat näihin ongelmiin pureutua ja parantaa haavoja.

tik tak kirjoitti:

Kello käy.

Lyhyesti, vaikka vastasinkin jo - niin vielä lyhyemmin...

Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Feministit eivät halua jakaa ihmisiä miehiin ja naisiin. He vain todentavat sen, mitkä ovat tämän jaon ongelman seurauksena tulleet ja haluavat näihin ongelmiin pureutua ja parantaa haavoja.

Lue lisää

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

No miten parantaisit vaikka homoseksuaalien asemaa? Saisivatko homoseksuaalit ajaa oikeutta saada adoptio-oikeus, koska heillä ei sellaista ole?

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Pahoittelen, etten vastannut viestiisi. En voi, koska sen hierarkiataso on liian syvä. Jatkan siis tästä.

Eli kuittaat kysymyksenasetteluni idealistiseksi hömpäksi. Et kuitenkaan kerro, miltä osin se on hömppää. Älä viitsi, pystyt kyllä parempaan.

>>No miten parantaisit vaikka homoseksuaalien asemaa? Saisivatko homoseksuaalit ajaa oikeutta saada adoptio-oikeus, koska heillä ei sellaista ole?

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

"Miksi minä haluaisin parantaa homoseksuaalien asemaa olematta itse sellainen? Vaikka läheisiin ystäviini kuuluu homoseksuaaleja, en sisältä käsin tiedä, mitä homoseksuaaleilta puuttuu. Siten en osaisi tehdä heidän asemalleen mitään ennenkuin minulla olisi tieto siitä, mitä heiltä puuttuu suhteessa muihin ihmisiin. "

Sitten luulisi sinunkin ymmärtävän, että homoseksuaalit itse haluavat ajaa asiaansa?

En kysynyt tätä kysymystä siksi, että sinun pitäisi siihen ottaa kantaa.

Jos lähdetään ympäripyöreästi siitä, että kaikille samat oikeudet ja sitten on kaikki hyvin, kiitos ja näkemiin, niin tällöin unohdetaan tyystin pragmaattinen taso. Miten vaikuttavat asenteet? Miten isät saisivat huoltajuuden useammin jos on olemassa huoltajuuspäätöksiin vaikuttava asenne, joka nostaa äidit etusijalle?

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

>> Jos lähdetään ympäripyöreästi siitä, että kaikille samat oikeudet ja sitten on kaikki hyvin, kiitos ja näkemiin, niin tällöin unohdetaan tyystin pragmaattinen taso. Miten vaikuttavat asenteet? Miten isät saisivat huoltajuuden useammin jos on olemassa huoltajuuspäätöksiin vaikuttava asenne, joka nostaa äidit etusijalle?

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Ihmisoikeudet yleisesti...http://www.ykliitto.fi/ihmis/julistus.htm

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Onko tuo julistus sinusta sellainen, että se kattaa riittävän selkeästi ja yksiselitteisesti kaikki ne oikeudet, joiden tulisi kuulua kaikille mahdollisille ihmisryhmille?

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

että on.

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

No, siinä en ole kanssasi samaa mieltä.

Esim. 16. artikla on esittämäsi homokysymyksen kannalta epäselvä ja riittämätön. Tai 25. artikla toisen momenttinsa osalta jättää lasten yksinhuoltajaisät kokolailla ulkopuolelle.

Tässä julistuksessa riittäisi koko lailla työsarkaa. Se vaatisi perusteellisen uudelleenkirjoittamisen. Se sisältää useita sellaisia asioita, jotka eivät ole tähän päivään saakka asianmukaisesti toteutuneet. Miksiköhän? Siksi, että maapallon pinta-ala on fragmentoitunut joukkoon kansallisvaltioita, joiden omat intressit menevät kaikille yhteisten intressien yli. Tämä on asiantila, joka voi korjautua vasta sitten, kun koko maailmalla on yksi, korkein lakeja säätävä elin, jonka päätökset ovat kaikille ihmisille sitovia - tuskin aikaisemmin. Nähtäväksi jää se, ylittävätkö ihmiskunnan integraatiopyrkimykset lopulta eri ryhmittymien muutosvastarinnan ja separatistiset taipumukset.

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Tämän kyisen pellon kyntäminen saa riittää tältä erää. Hipsin vaimokullan viereen nukkumaan.

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

aikoja sitten, enkä rupea siitä nyt jankkaamaan.

Tämäkö se oli nyt sinun pointtisi? Tylsä keskustelu.

Lue sitten vaikka Suomen tasa-arvolaki.

Tai tässä naijärjestön kannanotto...http://www.naisunioni.fi/periaatteet.htm

Jokaisella on oltava vapaus valita itse, minkälainen ihminen hän on. Sekä naisten että miesten tulisi saada olla vapaita ympäröivän yhteiskunnan ennakkoluuloista ja historiallisista sukupuolirooleista.Miesten ja naisten perinteiset roolit ovat jo väljentyneet ja lähentyneet toisiaan. Ne ovat silti vielä selkeästi erilliset. Miehiin ja naisiin kohdistetaan erilaisia odotuksia, ja eri asiat ovat sallittuja ja sopivia vain miehille tai naisille. Miehiä ja naisia tulisi kuitenkin kohdella ensisijaisesti yksilöinä ja vasta toissijaisesti sukupuolensa edustajina.

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Olet pikkaisen edistynyt siitä Datsunin tunkilla kaikista maailman feministeistä paskat pihalle hakkaamisesta.

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Vai tylsä keskustelu?

Kiitos kaunis asiallisen yrittämisen arvostamisesta. Koska et halua ryhtyä vänkäämään YK:n ihmisoikeusjulistuksesta, voinen minäkin kuitata keskustelun loppuneeksi.

Tasapuolisuuden nimissä myös minun on tarjoiltava sinulle jokunen kohteliaisuus. Minusta sinä olet yksisilmäisessä feminismissäsi ns. helvetin ikävää seuraa, jonka kanssa keskusteleminen on kuin juustoraastimen nussimista - aika metkaa, mutta enimmäkseen tuskallista.

Ja mitä siihden Datsunin tunkkiin tulee, niin en menisi vannomaan. Alan kallistua sille kannalle, että pesismaila on sittenkin liian hellä kapine kaltaisesi feministin käsittelyyn. Elämäntapafemakon paksu kallo tuntuu ikäänkuin vaativan järeän raudan intensiivistä kosketusta. Datsunin tunkki on siihen tarkoitukseen kerrassaan mainio väline. Hätätilassa kävisi myös lyijypäinen teleskooppipamppu, mutta sen käsittely vaatisi kuitenkin enemmän ns. nuoruuden intoa sen sisältämän pienemmän massan vuoksi. Joten tarjoilisin sinulle mieluiten sitä tunkkia - luonnollisesti riittävänä annoksena lopulliselle "parantumiselle".

Ainoa hyvä feministi on kuollut feministi. Ja jos ihmiskunnalla on tuuria, sadan vuoden päästä meillä ei ole muunlaisia.

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Vai tylsä keskustelu?

Kiitos kaunis asiallisen yrittämisen arvostamisesta. Koska et halua ryhtyä vänkäämään YK:n ihmisoikeusjulistuksesta, voinen minäkin kuitata keskustelun loppuneeksi.

Tasapuolisuuden nimissä myös minun on tarjoiltava sinulle jokunen kohteliaisuus. Minusta sinä olet yksisilmäisessä feminismissäsi ns. helvetin ikävää seuraa, jonka kanssa keskusteleminen on kuin juustoraastimen nussimista - aika metkaa, mutta enimmäkseen tuskallista.

Ja mitä siihden Datsunin tunkkiin tulee, niin en menisi vannomaan. Alan kallistua sille kannalle, että pesismaila on sittenkin liian hellä kapine kaltaisesi feministin käsittelyyn. Elämäntapafemakon paksu kallo tuntuu ikäänkuin vaativan järeän raudan intensiivistä kosketusta. Datsunin tunkki on siihen tarkoitukseen kerrassaan mainio väline. Hätätilassa kävisi myös lyijypäinen teleskooppipamppu, mutta sen käsittely vaatisi kuitenkin enemmän ns. nuoruuden intoa sen sisältämän pienemmän massan vuoksi. Joten tarjoilisin sinulle mieluiten sitä tunkkia - luonnollisesti riittävänä annoksena lopulliselle "parantumiselle".

Ainoa hyvä feministi on kuollut feministi. Ja jos ihmiskunnalla on tuuria, sadan vuoden päästä meillä ei ole muunlaisia.

- Adolf -

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Naisilla ja miehillä ihmisinä on AIKA PALJON yhteisiä piirteitä, joten kyllä he todella voivat olla aivan täysin tasa-arvoisia toisiinsa nähden. Ei samanlaisia, mutta tasa-arvoisia.

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

hoitoa tunkkeinesi ja pesäpallomailoinesi. Sinähän oot sairas.

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Tuossa näiden kahden viestini yläpuolella nuo herra Adolfin loppukaneetit ovat kaikkien luettavissa!

Ja tuollaiset ihmiset vaativat feministejä palstalla asialliseen keskusteluun!!! En edes viitsi sanoa ääneen, mitä mieltä olen noista tyypeistä. Olkoon. On tässä parempaakin tekemistä.

Kiitos kuitenkin sille fiksulle naisihmiselle, joka jaksoi tuonkin ukkelin kanssa vääntää. Naisilla on ihailtava pinna!

Adolf_Eisenkreuz kirjoitti:

>> Miten parannetaan tasa-arvoa minkään ryhmän kohdalta, jos mitään ryhmää ei ole? On vain ihmisiä?

Ihalitavaa luetun ymmärtämistä.

Jöröjukka-kukka ymmärsi vain ilmeisesti loppukaneetiksi kirjoitetun viestin, kun ei osaa lukea viesteistäni mitään muuta kuin niiden lokaa sisältävät osat - kaikki muu argumentointi kaikuu umpikuuroille korville. Keskustele siinä sitten tällaisten kanssa.

Kuten toisaalla jo sanoin: reilusti huonompaa jatkoa teille ja yksisilmäiselle feministiselle maailmankatsomuksellenne.

- Adolf -

Vastaan myöhemmin, mutta nyt on riennettävä työn pariin. Harmi, että se haittaa tätä harrastustani taas. :)

Minusta on kunnioitettavaa että ihminen pystyy kääntymään sisinpäänsä, sillä se suhde omaan itseen on kaikista tärkein, jotta sitten voisi olla hyvissä suhteissa toisiin.

He jotka eivät ikinä halua kääntyä sisäänpäin, itseensä, eivät varmasti opi tuntemaan itseään tippaakaan eikä myös luonnollisesti toisiakaan. He vaativat että kaikki muut soveltuisivat hänen tavoilleen ja mukautuisivat hänen luonteensa mukaan.

>Ei toisen peilinä oleminen ole sitä, että narsisti ihailee omaa kuvaansa! Siinä tapauksessa 'peilinä' oleva antaisi palautteena ainoastaan kritiikitöntä palvovaa ihailua, joka siinä mielessä on harhaanjohtavaa, että 'unohtaa' virheet. Peräti idealisoi kohteen. Valheellista.<

Juu patologinen narsisti ei peilaa, ei kykene edes peilaaman koska hän ei sitä ole lapsena saanut tehdä. Narsisti ei tule ikinä oppimaan peilaamista sillä jos hän sen kerran tekisi niin se olisi hänen tuhonsa. Narsisti on mielestään jo täydellinen (syntymästään), minkä takia hänen pitäisi silloin peilata. Peilaaminen saattaisi rikkoa hänen illuusionsa itsestään ja hän menehtyisi.

Terveemmät yksilöt kehittvät luonnettaan ja tutustuvat itseeensä monella tavllaa ja yksi niistä on peilaus. Heitä ei pelota peilata koska heillä on melko realistinen käsitys itsestään, ei mitään illuusiota omasta hienoudesta, täydellisyydestä, kaikkiosaavuudesta, kaikitietäväisyydestä ... niin perfektistä...

Hyvä rusalka, sinussa on sisäistä voimaa! Sillä sinä tulet pötkimään pitkälle.

Ruosutar kirjoitti:

Minusta on kunnioitettavaa että ihminen pystyy kääntymään sisinpäänsä, sillä se suhde omaan itseen on kaikista tärkein, jotta sitten voisi olla hyvissä suhteissa toisiin.

He jotka eivät ikinä halua kääntyä sisäänpäin, itseensä, eivät varmasti opi tuntemaan itseään tippaakaan eikä myös luonnollisesti toisiakaan. He vaativat että kaikki muut soveltuisivat hänen tavoilleen ja mukautuisivat hänen luonteensa mukaan.

>Ei toisen peilinä oleminen ole sitä, että narsisti ihailee omaa kuvaansa! Siinä tapauksessa 'peilinä' oleva antaisi palautteena ainoastaan kritiikitöntä palvovaa ihailua, joka siinä mielessä on harhaanjohtavaa, että 'unohtaa' virheet. Peräti idealisoi kohteen. Valheellista.<

Juu patologinen narsisti ei peilaa, ei kykene edes peilaaman koska hän ei sitä ole lapsena saanut tehdä. Narsisti ei tule ikinä oppimaan peilaamista sillä jos hän sen kerran tekisi niin se olisi hänen tuhonsa. Narsisti on mielestään jo täydellinen (syntymästään), minkä takia hänen pitäisi silloin peilata. Peilaaminen saattaisi rikkoa hänen illuusionsa itsestään ja hän menehtyisi.

Terveemmät yksilöt kehittvät luonnettaan ja tutustuvat itseeensä monella tavllaa ja yksi niistä on peilaus. Heitä ei pelota peilata koska heillä on melko realistinen käsitys itsestään, ei mitään illuusiota omasta hienoudesta, täydellisyydestä, kaikkiosaavuudesta, kaikitietäväisyydestä ... niin perfektistä...

Hyvä rusalka, sinussa on sisäistä voimaa! Sillä sinä tulet pötkimään pitkälle.

Lue lisää

Eikös Narkissos ihaillut itseään lammen peilikuvasta ja rakastui peilikuvaan, joka kuitenkin tietenkin särkyi, kun oli vain heijastus? Se ei ole siis täysin totuudenmukainen se heijastus ja siinä ei näy kaikki... vain sen hetken kauneus ja aaltoileva pinta särkee kuvan. Niin tuhoutui Narkissoksen mielikuva itsestään.

Samalla tavoin idealisointi ohittaa realistisen kuvan saamisen itsestä. Narsisti voi elää unessaan. Tosiaankin, jos kerrankin saa todenmukaista palautetta kanssaihmisiltä, se voi olla tuhoisaa tai ainakin sitä on hyvin vaikea hyväksyä. Narsisti siis kyllä näkee vikaa vain toisissa ihmisissä ei itsessään. Ihmiset, jotka myötäilevät tämmöistä ovat samassa suossa. Ei mikään ihme, että todellista kuvaa itsestä on niin vaikea katsoa... on tottunut vain ihannointiin.

rusalka kirjoitti:

Eikös Narkissos ihaillut itseään lammen peilikuvasta ja rakastui peilikuvaan, joka kuitenkin tietenkin särkyi, kun oli vain heijastus? Se ei ole siis täysin totuudenmukainen se heijastus ja siinä ei näy kaikki... vain sen hetken kauneus ja aaltoileva pinta särkee kuvan. Niin tuhoutui Narkissoksen mielikuva itsestään.

Samalla tavoin idealisointi ohittaa realistisen kuvan saamisen itsestä. Narsisti voi elää unessaan. Tosiaankin, jos kerrankin saa todenmukaista palautetta kanssaihmisiltä, se voi olla tuhoisaa tai ainakin sitä on hyvin vaikea hyväksyä. Narsisti siis kyllä näkee vikaa vain toisissa ihmisissä ei itsessään. Ihmiset, jotka myötäilevät tämmöistä ovat samassa suossa. Ei mikään ihme, että todellista kuvaa itsestä on niin vaikea katsoa... on tottunut vain ihannointiin.

Lue lisää

Minulla on toinen mielikuva Narkissoksen myytistä. Narkisson ihastui peilikuvaansa niin, että ymärsi, ettei voi kauniinpaa enää nähdä koskaan. Narkissos jäi siis ihailemaan itseään, kunnes muuttui ja jähmettyi kukaksi, näin syntyi Narsissi.

Samaa mieltä olen itsensä idealisoinnin vaaroista. Mikäli rehelliset peilikuvat puuttuvat, todellisuudentaso hämärtyy hyvinkin nopeasti. Ihmisillä on tarve nähdä itsensä hyvinä. Omalaatuisuudetensa oivaltaminen ja sen hyväksyminen on toisaalta terveen itsetunnon merkki. Terveellä ihmisellä ei ole tarvetta sen enempää itsensä, kuin toistenkaan muuttamiseen. Elämän erikoislaatuisuus ymmäretään ja erilaisuus koetaan rikkautena, ei uhkana.

Jatkuva oman luonteensa kehittämisen tarve on nykyaikaista uskonnollisuutta ja vieläpä hyvin tuotteistettua sellaista. Tuloksellista tämmöinen toiminta harvoin on. Tämä on joskus todenettu, kun työyhteisöllä on näitä kehittämisprojekteja, mikäli seuranta ei ole jatkuvaa kaikki palautuu varsin nopeasti ennalleen. Jatkuvasti muutoksen tilassa oleva ihminen tai yhteisö ovat/on hyvin stressaava kannsaihmisilleen ja tietenkin yhteisönä jäsenilleen.

Ihminen on monipuolinen otus. Joihinkin piirteisiimme olemme tyytyväisiä ja joihinkin emme. Kysymys, voiko elää itsensä kaltaisen ihmisen kanssa, tarkoittanee väljähköä kokonaisuutta itsestä. Siis voiko elää ihmisen kanssa, joka on suurin piirtein kuin itse.

Toisaalta, jos meillä on jokin piirre, jota emme millään hyväksy, niin onko se todellakin niin kammottava piirre, ettemme voisi sen kanssa elää, jos se olisi toisessa. Kuvittelisin, että sellaisessa tapauksessa olisi vaikea elää myös itsensä kanssa. Piirteelle pitäisi pyrkiä tekemään jotain, korjaamaan ja tasoittamaan sitä.

Vaikeita vaiheita meillä kaikilla on joskus. Jälkeenpäin tuntuu, että miten niistä on selvitty ylipäätään. Ihminen ei ole valmis, mutta olemaan itselleen armollinen kannattaa opetella. Me vaadimme usein itseltämme enemmän kuin muilta. Tämä siis koskee tietyn tyyppisiä ihmisiä.

Eikö hajamielinen unohtelija ymmärrä toista samanlaista paremmin kuin se, joka on pedantti suorittaja ja usein armoton muille? Toki unohtetlu ja hajamielisyys itsessä ja muissa ärsyttää välillä ketä tahansa.

Olen samaa mieltä tuosta, että olisi hyvä, jos kumppaneilla olisi toisiaan täydentäviä taitoja. Kukaan ei kuitenkaan voi hallita kaikkea.

Itsetuntemus on tosiaan tärkeää. Itse lähden aina siitä lähtöajatuksesta, että ihminen tuntee itseään ja tiedostaa toimiaan enemmän kuin haluaa myöntää. Olen siis tällaisen ajattelusuunnan kannattaja.
Hyvät peilit ovat meille kaikille tärkeitä elämän pituisella matkallamme. Mutta täytyy muistaa, että kaikkiin peileihin ei kannata luottaa. Peilaaja voikin peilata meihin itseään, eikä meitä itseämme meille takaisin. Pitää olla varovainen, pitää ennenkaikkea luottaa
OMIIN tuntemuksiimme. Meillä on oikeus saada ympärillemme meille hyvää tarkoittavia, oikeamielisiä ihmisiä.

Mielenkiintoinen aihe kerta kaikkiaan.

Tittelityy kirjoitti:

Minulla on toinen mielikuva Narkissoksen myytistä. Narkisson ihastui peilikuvaansa niin, että ymärsi, ettei voi kauniinpaa enää nähdä koskaan. Narkissos jäi siis ihailemaan itseään, kunnes muuttui ja jähmettyi kukaksi, näin syntyi Narsissi.

Samaa mieltä olen itsensä idealisoinnin vaaroista. Mikäli rehelliset peilikuvat puuttuvat, todellisuudentaso hämärtyy hyvinkin nopeasti. Ihmisillä on tarve nähdä itsensä hyvinä. Omalaatuisuudetensa oivaltaminen ja sen hyväksyminen on toisaalta terveen itsetunnon merkki. Terveellä ihmisellä ei ole tarvetta sen enempää itsensä, kuin toistenkaan muuttamiseen. Elämän erikoislaatuisuus ymmäretään ja erilaisuus koetaan rikkautena, ei uhkana.

Jatkuva oman luonteensa kehittämisen tarve on nykyaikaista uskonnollisuutta ja vieläpä hyvin tuotteistettua sellaista. Tuloksellista tämmöinen toiminta harvoin on. Tämä on joskus todenettu, kun työyhteisöllä on näitä kehittämisprojekteja, mikäli seuranta ei ole jatkuvaa kaikki palautuu varsin nopeasti ennalleen. Jatkuvasti muutoksen tilassa oleva ihminen tai yhteisö ovat/on hyvin stressaava kannsaihmisilleen ja tietenkin yhteisönä jäsenilleen.

Lue lisää

Jorma Mylläriniemeltä kertomusken Narkissoksesta.

"Narkissos ja Echo-myytti
Joen nymfi Liriope synnytti pojan, joka sai nimekseen Narkissos. Poikansa tulevaisuudesta huolestunut äiti kysyi tietäjä Teiresiakselta, saako hänen poikansa elää pitkän elämän. Tietäjä vastasi: "Kyllä, kunhan hän ei katso itseään." Ennustusta pidettiin kummallisena, mutta tulevat kohtalot, eriskummallinen mielipuolisuus ja kuolema todistivat sen kuitenkin oikeaksi.

Jo kuudentoista ikäisenä Narkissos oli kuuluisa. Hän sai osakseen rakkautta ja ihailua kaikkialla ja kaikilta, neidoilta ja nuorukaisilta. Narkissos itse oli kuitenkin mieleltään kova ja ylpeä, toisten lemmen palo ei häntä koskettanut. Moni rakkaudessaan pettynyt oli rukoillut koston jumalalta Nemesikseltä apua. He toivoivat, että Narkissos itse joutuisi rangaistuksena kylmyydestään kokemaan saman tuskan, joka heidän osakseen oli tullut.

Myös nymfi Echo rakastui palavasti Narkissokseen, mutta ei voinut lähestyä nuorukaista, koska jumalien kirous esti sen. Echolta oli osittain riistetty puhekyky, hän pystyi vain toistamaan itselleen esitetyt sanat. Onnettomana Echo seurasi Narkissosta kaikkialle etsien tilaisuutta lähestyä rakastettuaan.

Kerran metsästysretkellä Narkissos eksyi tovereistaan ja alkoi huhuilla heille. Echo tunsi tilaisuutensa tulleen ja toisti kaikki Narkissoksen sanat. Narkissos lumoutui kaiusta ja pyysi tuntematonta astumaan esiin. Toiveikkaana Echo lähestyi nuorukaista. Narkissos kuitenkin pelästyi Echoa ja torjui tylysti onnettoman nymfin.

Syvästi pettyneenä ja häpeissään Echo pakeni vuorille ja vetäytyi yksinäiseen luolaan murehtimaan kohtaloaan. Lopulta Echon ruumis riutui pois rakkauden pettymyksestä, eikä jäljelle jäänyt kuin ääni, jonka vielä tänäkin päivänä voimme kuulla vuorilla ja laaksoissa.

Eräällä toisella metsästysretkellä Narkissos löysi metsästä lähteen, josta päätti sammuttaa janonsa. Hän kurottautui lähteen tyyntä ja kirkasta pintaa kohden, mutta nähdessään sen pinnalta oman kuvansa hänet valtasi aivan toisenlainen ja outo jano.

Narkissos rakastui välittömästi näkemäänsä. Tähän kaikkeen hän ihastui niin kuin muut olivat häneen ihastuneet. Intohimoisesti hän alkoi haluta itseään. Syntyi omituinen tilanne. Se, joka rakasti, oli samalla rakastettu. Se, joka halusi, oli samalla haluttu. Lukemattomia kertoja Narkissos yritti turhaan suudella petollista lähdettä ja ojentaa kätensä syleilläkseen näkemäänsä. Hän ei näyttänyt käsittävän, mitä hän näki, mutta siihen hän rakastui yhä kiihkeämmin. Ja niin Narkissos mielipuolen lailla yritti tavoitella lähteen pinnalta heijastuvaa peilikuvaansa.

Välillä Narkissos tuntui aavistavan, että hänen rakkautensa kohde oli vain veden pinnalta heijastuva kuva, ei todellinen ihminen. Kohta hän kuitenkin lumoutui uudelleen näkemästään niin, ettei pystynyt vapautumaan toivottomasta yrityksestään. Lopulta nuorukainen nääntyy lähteelle. Häntä etsimään tulleet löysivät lähteen reunalta kauniin keltaisen kukan - narsissin."


>Terveellä ihmisellä ei ole tarvetta sen enempää itsensä, kuin toistenkaan muuttamiseen. Elämän erikoislaatuisuus ymmäretään ja erilaisuus koetaan rikkautena, ei uhkana.<

Olen eri mieltä tuosta muuttumisesta. Kyllä se paremminkin tervettä on että ihminen ajanmyötä muuttuu ja muokkautuu. Hänen on opittava kokemsukistaan. Se kuuluu hyvään ja rikkaseen elämään.


>Jatkuva oman luonteensa kehittämisen tarve on nykyaikaista uskonnollisuutta ja vieläpä hyvin tuotteistettua sellaista. Tuloksellista tämmöinen toiminta harvoin on. <

Nyt sinä puhut aiheesta mistä et ikävä kyllä näytä tietävän juuri mitään.

>Tämä on joskus todenettu, kun työyhteisöllä on näitä kehittämisprojekteja, mikäli seuranta ei ole jatkuvaa kaikki palautuu varsin nopeasti ennalleen. Jatkuvasti muutoksen tilassa oleva ihminen tai yhteisö ovat/on hyvin stressaava kannsaihmisilleen ja tietenkin yhteisönä jäsenilleen.<

Töpaikkojen kehittämisprojektit on aivan eri asia kuin omaan kasvuunsa ja kehitykseensä panostaminen. Kehitysprojektit ovta pinnaalta raapaisua, ei muuta. Sanoisin että paljon stessaavanpaa on olla tekemisissa joidenkin kaavoihinsa kangistuneiden henkilöiden kanssa. Se se vasta stressaakin...

Tittelityy kirjoitti:

Minulla on toinen mielikuva Narkissoksen myytistä. Narkisson ihastui peilikuvaansa niin, että ymärsi, ettei voi kauniinpaa enää nähdä koskaan. Narkissos jäi siis ihailemaan itseään, kunnes muuttui ja jähmettyi kukaksi, näin syntyi Narsissi.

Samaa mieltä olen itsensä idealisoinnin vaaroista. Mikäli rehelliset peilikuvat puuttuvat, todellisuudentaso hämärtyy hyvinkin nopeasti. Ihmisillä on tarve nähdä itsensä hyvinä. Omalaatuisuudetensa oivaltaminen ja sen hyväksyminen on toisaalta terveen itsetunnon merkki. Terveellä ihmisellä ei ole tarvetta sen enempää itsensä, kuin toistenkaan muuttamiseen. Elämän erikoislaatuisuus ymmäretään ja erilaisuus koetaan rikkautena, ei uhkana.

Jatkuva oman luonteensa kehittämisen tarve on nykyaikaista uskonnollisuutta ja vieläpä hyvin tuotteistettua sellaista. Tuloksellista tämmöinen toiminta harvoin on. Tämä on joskus todenettu, kun työyhteisöllä on näitä kehittämisprojekteja, mikäli seuranta ei ole jatkuvaa kaikki palautuu varsin nopeasti ennalleen. Jatkuvasti muutoksen tilassa oleva ihminen tai yhteisö ovat/on hyvin stressaava kannsaihmisilleen ja tietenkin yhteisönä jäsenilleen.

Lue lisää

"Jatkuva oman luonteensa kehittämisen tarve on nykyaikaista uskonnollisuutta..."

Jos luonteen kehittämisellä tarkoitetaan ihmisen henkistä kasvua, niin silloin olen kanssasi eri mieltä. Pidän henkistä kasvua elinikäisenä prosessina ja tärkeänä sellaisena.
Muuttumaton ihminen on kauhistus. Hän sanookin usein, en minä tästä mihinkään muutu!

Ihminen muuttuu, jos ITSE haluaa!

jorojukka-kukka kirjoitti:

"Jatkuva oman luonteensa kehittämisen tarve on nykyaikaista uskonnollisuutta..."

Jos luonteen kehittämisellä tarkoitetaan ihmisen henkistä kasvua, niin silloin olen kanssasi eri mieltä. Pidän henkistä kasvua elinikäisenä prosessina ja tärkeänä sellaisena.
Muuttumaton ihminen on kauhistus. Hän sanookin usein, en minä tästä mihinkään muutu!

Ihminen muuttuu, jos ITSE haluaa!

Lue lisää

Me kaikki synnytään täysin tiedostamattomina. Kasvun ja kokemusten avulla me alamme tiedostaa itseämme ja toisiamme, mutta kukaan ei tule koskaan tiedostamaan täydellisesti niin itseään kuin ketään muutakaan. Vaikka eläisi 90 vuotta niin se tiedostuksen määrä jää silti aika vähäiseksi, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Ei olis mitään järkeä elää ja tallata paikoilaan.

>Muuttumaton ihminen on kauhistus. Hän sanookin usein, en minä tästä mihinkään muutu!

Ihminen muuttuu, jos ITSE haluaa!<

Niinpä, aivan totta. Lisään vaan vielä oman versioni tuohon viimeiseen lauseesesi : Ihminen ei voi muuttaa ketään muuta kuin itseään. On aivan turha luulla muuta.

Ruosutar kirjoitti:

Me kaikki synnytään täysin tiedostamattomina. Kasvun ja kokemusten avulla me alamme tiedostaa itseämme ja toisiamme, mutta kukaan ei tule koskaan tiedostamaan täydellisesti niin itseään kuin ketään muutakaan. Vaikka eläisi 90 vuotta niin se tiedostuksen määrä jää silti aika vähäiseksi, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Ei olis mitään järkeä elää ja tallata paikoilaan.

>Muuttumaton ihminen on kauhistus. Hän sanookin usein, en minä tästä mihinkään muutu!

Ihminen muuttuu, jos ITSE haluaa!<

Niinpä, aivan totta. Lisään vaan vielä oman versioni tuohon viimeiseen lauseesesi : Ihminen ei voi muuttaa ketään muuta kuin itseään. On aivan turha luulla muuta.

Lue lisää

Toista ei voi muuttaa.

Sitten on olemassa parisuhdeterapiaa jne., joissa kumppanit voivat opetella keskinäistä välittämistä ja kommukaatiota. Se muuttaa parempaan suuntaan kumpaakin, jos vain sitä halutaan.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Ihminen on monipuolinen otus. Joihinkin piirteisiimme olemme tyytyväisiä ja joihinkin emme. Kysymys, voiko elää itsensä kaltaisen ihmisen kanssa, tarkoittanee väljähköä kokonaisuutta itsestä. Siis voiko elää ihmisen kanssa, joka on suurin piirtein kuin itse.

Toisaalta, jos meillä on jokin piirre, jota emme millään hyväksy, niin onko se todellakin niin kammottava piirre, ettemme voisi sen kanssa elää, jos se olisi toisessa. Kuvittelisin, että sellaisessa tapauksessa olisi vaikea elää myös itsensä kanssa. Piirteelle pitäisi pyrkiä tekemään jotain, korjaamaan ja tasoittamaan sitä.

Vaikeita vaiheita meillä kaikilla on joskus. Jälkeenpäin tuntuu, että miten niistä on selvitty ylipäätään. Ihminen ei ole valmis, mutta olemaan itselleen armollinen kannattaa opetella. Me vaadimme usein itseltämme enemmän kuin muilta. Tämä siis koskee tietyn tyyppisiä ihmisiä.

Eikö hajamielinen unohtelija ymmärrä toista samanlaista paremmin kuin se, joka on pedantti suorittaja ja usein armoton muille? Toki unohtetlu ja hajamielisyys itsessä ja muissa ärsyttää välillä ketä tahansa.

Olen samaa mieltä tuosta, että olisi hyvä, jos kumppaneilla olisi toisiaan täydentäviä taitoja. Kukaan ei kuitenkaan voi hallita kaikkea.

Itsetuntemus on tosiaan tärkeää. Itse lähden aina siitä lähtöajatuksesta, että ihminen tuntee itseään ja tiedostaa toimiaan enemmän kuin haluaa myöntää. Olen siis tällaisen ajattelusuunnan kannattaja.
Hyvät peilit ovat meille kaikille tärkeitä elämän pituisella matkallamme. Mutta täytyy muistaa, että kaikkiin peileihin ei kannata luottaa. Peilaaja voikin peilata meihin itseään, eikä meitä itseämme meille takaisin. Pitää olla varovainen, pitää ennenkaikkea luottaa
OMIIN tuntemuksiimme. Meillä on oikeus saada ympärillemme meille hyvää tarkoittavia, oikeamielisiä ihmisiä.

Mielenkiintoinen aihe kerta kaikkiaan.

Lue lisää

ole noin eikä noin yksinkertainen. Asiasta keskustelu asiapohjalta vaatisi hieman enemmän asiantuntemusta kuin mitä sinulla näyttäisi olevan.

ei todellakaan kirjoitti:

ole noin eikä noin yksinkertainen. Asiasta keskustelu asiapohjalta vaatisi hieman enemmän asiantuntemusta kuin mitä sinulla näyttäisi olevan.

En ajatellutkaan kirjoittavani millään tavalla kattavaa psykologista esitelmää aiheesta, vaan muutaman hajamietteen, joka tuli edellisen kirjoittajan viestistä mieleeni.

Tottakai asioilla on monta puolta, emmekä yleensäkään voi tarkastella ihmisiä yhden kaavan mukaan, koska ihmisten lähtökohdat ovat kovin erilaiset. Ajatukseni ovat pelkästään suuntaa antavia ja tarkastelen asiaa vain yhdeltä tasolta. Joskus sitten taas toiselta.

Ei silti, kiitos kommentista, se antaa hyvän tulkinnallisen mahdollisuuden käyttööni. Juuri tätä tarkoitan peileillä, joihin ei kannata juuri huomioarvoaan antaa. ;D

jorojukka-kukka kirjoitti:

En ajatellutkaan kirjoittavani millään tavalla kattavaa psykologista esitelmää aiheesta, vaan muutaman hajamietteen, joka tuli edellisen kirjoittajan viestistä mieleeni.

Tottakai asioilla on monta puolta, emmekä yleensäkään voi tarkastella ihmisiä yhden kaavan mukaan, koska ihmisten lähtökohdat ovat kovin erilaiset. Ajatukseni ovat pelkästään suuntaa antavia ja tarkastelen asiaa vain yhdeltä tasolta. Joskus sitten taas toiselta.

Ei silti, kiitos kommentista, se antaa hyvän tulkinnallisen mahdollisuuden käyttööni. Juuri tätä tarkoitan peileillä, joihin ei kannata juuri huomioarvoaan antaa. ;D

Lue lisää

esitelmää ei tarvitsekaan kirjoittaa, mutta sentään vapaaehtoisesti kirjoitit melko pitkän rämpsyn. Joka varmasti kertoo eniten juuri kirjoittajastaan.

Kirjoitit, että "ihminen tuntee itseään ja tiedostaa toimiaan enemmän kuin haluaa myöntää". Mikä onkaan tietoisuuden vastakohta?
Ja miten tämä vastakohta vaikuttaa tietoisuuteemme?

psykologista kirjoitti:

esitelmää ei tarvitsekaan kirjoittaa, mutta sentään vapaaehtoisesti kirjoitit melko pitkän rämpsyn. Joka varmasti kertoo eniten juuri kirjoittajastaan.

Kirjoitit, että "ihminen tuntee itseään ja tiedostaa toimiaan enemmän kuin haluaa myöntää". Mikä onkaan tietoisuuden vastakohta?
Ja miten tämä vastakohta vaikuttaa tietoisuuteemme?

Lue lisää

Uskon vakaasti, että ihminen on tiedostava olento. Mutta se, haluaako tiedostaa motiivejaan, on toinen juttu.

Jotkut koulukunnat ovat vakuuttuneita tiedostamattoman laajaan olemassaoloon, mutta minä uskon päinvastaiseen malliin. Eikä tämäkään siis tarkoita, etteikö meillä olisi mitään tiedostamatonta toimintaa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Uskon vakaasti, että ihminen on tiedostava olento. Mutta se, haluaako tiedostaa motiivejaan, on toinen juttu.

Jotkut koulukunnat ovat vakuuttuneita tiedostamattoman laajaan olemassaoloon, mutta minä uskon päinvastaiseen malliin. Eikä tämäkään siis tarkoita, etteikö meillä olisi mitään tiedostamatonta toimintaa.

Lue lisää

itseltään valtavan määrän sellaista, jota ei syystä taikka toisesta halua nähdä. Yleensä tämä "jokin" on piirre juuri omassa itsessä. Samoin toimii kateuskin, se toimii "tiedostamattomuutena", antitunteena. Se onkin tietoisuuden ja totuuden vastakohta.

Mainitsit sanan itsetuntemus. Minulle jäi vaikutelma, ettet ihan ymmärrä mitä se sana pitää sisällään. Itsetuntemus on koko käyttäytymisemme tiedostamista. Niin hyvän kuin huononkin. Kun ihminen haluaa lisätä itsetuntemuksensa määrää, hänen täytyy kyetä rehelliseen itsearviointiin. Pitää pystyä ottamaan kritiikkiä muilta vastaan. Sen jälkeen opetellaan tuntemaan nykyminä ja rinnastetaan sitä minuuden uuteen ideaan tai ihanteeseen. Tämän jälkeen on aloitettava itsekasvatus.

Tasapainoisella itsetuntemuksella on monia tuntomerkkejä. Itsetuntemus synnytyksessä susitellaan käytettäväksi hiljentymistä ja itsen hyväksyvää tarkkailua. Eikä suinkaan muiden arvostelua tai mitätöintiä. Jälkimmäinen tapa ei ole tasapainoisen itsetuntemuksen tuntomerkki.

Olen joskus miettinyt, miten vaikkapa väkivallan tekijä saattaa oikeuttaa tekonsa sillä, että joku toinenkin niin teki? Kun itse käyttää joitain keinoja, on ne tietysti hyväksyttävä keinoiksi toimia. Miksi niitä ei hyväksy muiden kuin itsensä käyttämänä? Jos siis minä lyön, voinko enää tuomita muita, jotka lyövät?

jorojukka-kukka kirjoitti:

"Jatkuva oman luonteensa kehittämisen tarve on nykyaikaista uskonnollisuutta..."

Jos luonteen kehittämisellä tarkoitetaan ihmisen henkistä kasvua, niin silloin olen kanssasi eri mieltä. Pidän henkistä kasvua elinikäisenä prosessina ja tärkeänä sellaisena.
Muuttumaton ihminen on kauhistus. Hän sanookin usein, en minä tästä mihinkään muutu!

Ihminen muuttuu, jos ITSE haluaa!

Lue lisää

Henkinen kasvu ja kehitys on hieman eri asia, kuin luonteen muuttaminen. Ihmisten persoonallisuuspiirteitä kutsutaan luonteeksi, luonneominaisuuksia on erotettavissa jo vauvoilla. On rauhalisia, impulssiivisia, sosiaalisia ja yksin viihtyviä jne... Nämä piirteet ovat perustavaalaatua olevia ja ihmisen minäkuvaan liittyviä ominaisuuksia ja mikään ei sinänsä ole toista parempi. Erilaiset persoonarakenteet tulevat keskenään toimeen eritavoin. Pikkutarkan on hankala katsella pitkään hutilusta, toisaalta myös kaksi kovin pikkutarkkaa ihmistä saa elämän yksitoikkoiseksi. Aivan itsensä kaltaista ihmistä hakiessaan kumppanikseen, liitto voi toki onnistua, mutta se voi myös epäonnistua pahasti. Kaksi toisiaan täydentävää ihmistä, erilaisine luonteineen auttavat nimenomaan henkistä kasvutapahtumaa. Pedantin ihmisen parina, suurpirteisempi voi avartaa näkökulmia suuresti, kaiken ei tarvitse ollakaan niin miillintarkkaa. Sosiaalisesti avoin voi avartaa sulkeutuneen maailma jne..

Henkinen kehitys on hieman erilainen asia. Henkiseen kehitykseen liittyy syvälliseen itsetuntemukseen liittyvät tekijät ja myös negatiivisten ominaisuuksia karsimispyrkimys. Syvällistä luonteenpiirteiden muuttamista on vaikea perustella, koska toinen ei ole toista sinänsä parempi.

Tittelityy kirjoitti:

Henkinen kasvu ja kehitys on hieman eri asia, kuin luonteen muuttaminen. Ihmisten persoonallisuuspiirteitä kutsutaan luonteeksi, luonneominaisuuksia on erotettavissa jo vauvoilla. On rauhalisia, impulssiivisia, sosiaalisia ja yksin viihtyviä jne... Nämä piirteet ovat perustavaalaatua olevia ja ihmisen minäkuvaan liittyviä ominaisuuksia ja mikään ei sinänsä ole toista parempi. Erilaiset persoonarakenteet tulevat keskenään toimeen eritavoin. Pikkutarkan on hankala katsella pitkään hutilusta, toisaalta myös kaksi kovin pikkutarkkaa ihmistä saa elämän yksitoikkoiseksi. Aivan itsensä kaltaista ihmistä hakiessaan kumppanikseen, liitto voi toki onnistua, mutta se voi myös epäonnistua pahasti. Kaksi toisiaan täydentävää ihmistä, erilaisine luonteineen auttavat nimenomaan henkistä kasvutapahtumaa. Pedantin ihmisen parina, suurpirteisempi voi avartaa näkökulmia suuresti, kaiken ei tarvitse ollakaan niin miillintarkkaa. Sosiaalisesti avoin voi avartaa sulkeutuneen maailma jne..

Henkinen kehitys on hieman erilainen asia. Henkiseen kehitykseen liittyy syvälliseen itsetuntemukseen liittyvät tekijät ja myös negatiivisten ominaisuuksia karsimispyrkimys. Syvällistä luonteenpiirteiden muuttamista on vaikea perustella, koska toinen ei ole toista sinänsä parempi.

Lue lisää

Näin ne asiat selkiintyvät - kysymällä ja vastaamalla. Yhtä mieltä kirjoituksesi kanssa.

sensuroi kirjoitti:

itseltään valtavan määrän sellaista, jota ei syystä taikka toisesta halua nähdä. Yleensä tämä "jokin" on piirre juuri omassa itsessä. Samoin toimii kateuskin, se toimii "tiedostamattomuutena", antitunteena. Se onkin tietoisuuden ja totuuden vastakohta.

Mainitsit sanan itsetuntemus. Minulle jäi vaikutelma, ettet ihan ymmärrä mitä se sana pitää sisällään. Itsetuntemus on koko käyttäytymisemme tiedostamista. Niin hyvän kuin huononkin. Kun ihminen haluaa lisätä itsetuntemuksensa määrää, hänen täytyy kyetä rehelliseen itsearviointiin. Pitää pystyä ottamaan kritiikkiä muilta vastaan. Sen jälkeen opetellaan tuntemaan nykyminä ja rinnastetaan sitä minuuden uuteen ideaan tai ihanteeseen. Tämän jälkeen on aloitettava itsekasvatus.

Tasapainoisella itsetuntemuksella on monia tuntomerkkejä. Itsetuntemus synnytyksessä susitellaan käytettäväksi hiljentymistä ja itsen hyväksyvää tarkkailua. Eikä suinkaan muiden arvostelua tai mitätöintiä. Jälkimmäinen tapa ei ole tasapainoisen itsetuntemuksen tuntomerkki.

Olen joskus miettinyt, miten vaikkapa väkivallan tekijä saattaa oikeuttaa tekonsa sillä, että joku toinenkin niin teki? Kun itse käyttää joitain keinoja, on ne tietysti hyväksyttävä keinoiksi toimia. Miksi niitä ei hyväksy muiden kuin itsensä käyttämänä? Jos siis minä lyön, voinko enää tuomita muita, jotka lyövät?

Lue lisää

Se ei minulle nyt avaudu. Kirjoitat kuitenkin asioita, joista olen ihan samaa mieltä. Kuitenkin muistutan myös tässä yhteydessä muilta saadun kritiikin vaaroista. Ne ovat joko rakentavaa kritiikkiä tai ei. Kritiikin vastaanottamisen kanssa pitää olla varovainen, sillä kritiikin antaja on usein ns. "omalla asiallaan" ja oikeuttaa kritiikkinsä esim. sillä, että pitää kritiikkiään oikeutettuna sekä pitää omaa mielipidettään oikeampana kuin toisen. Myös ihmiset ovat todella kovia projisoimaan itseään muihin.

"Eikä suinkaan muiden arvostelua tai mitätöintiä." Mihinkähän tämä nyt liittyy? Kovin etäiseltä se tuntuu liitettäväksi itsetuntemuskeskusteluun. :)

"...väkivallan tekijä saattaa oikeuttaa tekonsa sillä, että joku toinenkin niin teki." Näin on. Juuri palstan miehet puhuvat taukoamatta, että naiset antavat heille litsarin, niin heillä on oikeus käydä naiseen käsiksi. Nainen lyö - mieskin saa heti lyödä.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Se ei minulle nyt avaudu. Kirjoitat kuitenkin asioita, joista olen ihan samaa mieltä. Kuitenkin muistutan myös tässä yhteydessä muilta saadun kritiikin vaaroista. Ne ovat joko rakentavaa kritiikkiä tai ei. Kritiikin vastaanottamisen kanssa pitää olla varovainen, sillä kritiikin antaja on usein ns. "omalla asiallaan" ja oikeuttaa kritiikkinsä esim. sillä, että pitää kritiikkiään oikeutettuna sekä pitää omaa mielipidettään oikeampana kuin toisen. Myös ihmiset ovat todella kovia projisoimaan itseään muihin.

"Eikä suinkaan muiden arvostelua tai mitätöintiä." Mihinkähän tämä nyt liittyy? Kovin etäiseltä se tuntuu liitettäväksi itsetuntemuskeskusteluun. :)

"...väkivallan tekijä saattaa oikeuttaa tekonsa sillä, että joku toinenkin niin teki." Näin on. Juuri palstan miehet puhuvat taukoamatta, että naiset antavat heille litsarin, niin heillä on oikeus käydä naiseen käsiksi. Nainen lyö - mieskin saa heti lyödä.

Lue lisää

ei voida lähteä, etä annettu kritiikki/palaute olisi aina väärässä. Tietenkin on asiatontakin, mutta se ei saa olla autoselitys sille, ettei kritiikkiä tarvitse ottaa kuuleviin korviinsakaan. Kaikesta on opittava ja kaikki on otettava vastaan, jos mielii kasvaa ihmisenä, ja tätähän sinä halusit?

Muiden arvostelu ja mitätöinti ovat ravallisia tapoja hävittää oman minän kehittymisen tarve, joten ei lainkaan etäinen asia itsetuntemukselle.

siitä kirjoitti:

ei voida lähteä, etä annettu kritiikki/palaute olisi aina väärässä. Tietenkin on asiatontakin, mutta se ei saa olla autoselitys sille, ettei kritiikkiä tarvitse ottaa kuuleviin korviinsakaan. Kaikesta on opittava ja kaikki on otettava vastaan, jos mielii kasvaa ihmisenä, ja tätähän sinä halusit?

Muiden arvostelu ja mitätöinti ovat ravallisia tapoja hävittää oman minän kehittymisen tarve, joten ei lainkaan etäinen asia itsetuntemukselle.

Lue lisää

En ole väittänyt, että ANNETTU KRITIIKKI OLISI AINA VÄÄRÄSSÄ. Mutta toisinaan se on ja se palvelee ainoastaan kritisoijan omia tarkoitusperiä. :)

Muiden arvosteluahan me täällä näemme päivittäin. Feministejä arvostellaan kaikesta, mitä maailmassa tapahtuu. Yksittäinen autokolari ja vauvan kuolemakin on feministien syytä - tavalla tai toisella.

Että näin. Oliko VIELÄ jotakin muuta?

jorojukka-kukka kirjoitti:

En ole väittänyt, että ANNETTU KRITIIKKI OLISI AINA VÄÄRÄSSÄ. Mutta toisinaan se on ja se palvelee ainoastaan kritisoijan omia tarkoitusperiä. :)

Muiden arvosteluahan me täällä näemme päivittäin. Feministejä arvostellaan kaikesta, mitä maailmassa tapahtuu. Yksittäinen autokolari ja vauvan kuolemakin on feministien syytä - tavalla tai toisella.

Että näin. Oliko VIELÄ jotakin muuta?

Lue lisää

että sinä niin väitit? Miksi pillastut asiasta, jonka itse sanoit olevan mielenkiintonen? Kuvittelin, että haluat keskustella asiasta asiana, mutta ilmeisesti näin ei sitten ollutkaan?

Miten erotat sen, palveleeko joku palaute ainostaan sen antajan omia tarkoitusperiä? Väitän, ettet kykene sitä erottamaan, ennen kuin katsot syvälle itseesi ja rehellisesti tunnustat, mitä näet. Sanoin jo alussa, että itsetututkimuksen tulee olla rehellistä, se ei auta mitään, jos kaiken heittää sivuun, koska se ei miellytä, taikka sen kuvittelee palvelevan toisen tarkoitusperiä. Silloinhan kuvio kääntyy väkisin tilaan, jossa kritiikin saaja vain mitätöi palautteen antajan ja arvioi tämän kykenemättömäksi antamaan palautetta. Tällä tavoinhan kenekään minä EI kasva.

KUN itsetuntemus on kohdillaan, kritiikin osaa ottaa vastaan. Itsetuntemukseen ei päästä muutoin.

minä sitten, kirjoitti:

että sinä niin väitit? Miksi pillastut asiasta, jonka itse sanoit olevan mielenkiintonen? Kuvittelin, että haluat keskustella asiasta asiana, mutta ilmeisesti näin ei sitten ollutkaan?

Miten erotat sen, palveleeko joku palaute ainostaan sen antajan omia tarkoitusperiä? Väitän, ettet kykene sitä erottamaan, ennen kuin katsot syvälle itseesi ja rehellisesti tunnustat, mitä näet. Sanoin jo alussa, että itsetututkimuksen tulee olla rehellistä, se ei auta mitään, jos kaiken heittää sivuun, koska se ei miellytä, taikka sen kuvittelee palvelevan toisen tarkoitusperiä. Silloinhan kuvio kääntyy väkisin tilaan, jossa kritiikin saaja vain mitätöi palautteen antajan ja arvioi tämän kykenemättömäksi antamaan palautetta. Tällä tavoinhan kenekään minä EI kasva.

KUN itsetuntemus on kohdillaan, kritiikin osaa ottaa vastaan. Itsetuntemukseen ei päästä muutoin.

Lue lisää

Tässä omaa kirjoittamaasi tekstiä:
"Ei voida lähteä siitä, että annettu kritiikki on aina väärässä."

.........

Loppuviestisi korvautuu seuraavalla tervehdykselläni: Älä opeta sorsan poikaa uimaan!

Ps. Tämä "keskustelu" on päättynyt. :O

jorojukka-kukka kirjoitti:

Tässä omaa kirjoittamaasi tekstiä:
"Ei voida lähteä siitä, että annettu kritiikki on aina väärässä."

.........

Loppuviestisi korvautuu seuraavalla tervehdykselläni: Älä opeta sorsan poikaa uimaan!

Ps. Tämä "keskustelu" on päättynyt. :O

Lue lisää

ei koskaan alkanutkaan, koska keskustelijoita oli liian vähän. Yksin on paha puhella.

Eikä tosiaankaan voida lähteä (= pitää lähtökohtana) siitä, että saatu kritikki olisi aina väärää. Palautteen vastaanottaminen ei ole asianmukaista, jos sen vain torjuu.
Mutta missä väitin, sinun niin väittäneen? Se ei nyt selvinnyt vieläkään.

Tittelityy kirjoitti:

Henkinen kasvu ja kehitys on hieman eri asia, kuin luonteen muuttaminen. Ihmisten persoonallisuuspiirteitä kutsutaan luonteeksi, luonneominaisuuksia on erotettavissa jo vauvoilla. On rauhalisia, impulssiivisia, sosiaalisia ja yksin viihtyviä jne... Nämä piirteet ovat perustavaalaatua olevia ja ihmisen minäkuvaan liittyviä ominaisuuksia ja mikään ei sinänsä ole toista parempi. Erilaiset persoonarakenteet tulevat keskenään toimeen eritavoin. Pikkutarkan on hankala katsella pitkään hutilusta, toisaalta myös kaksi kovin pikkutarkkaa ihmistä saa elämän yksitoikkoiseksi. Aivan itsensä kaltaista ihmistä hakiessaan kumppanikseen, liitto voi toki onnistua, mutta se voi myös epäonnistua pahasti. Kaksi toisiaan täydentävää ihmistä, erilaisine luonteineen auttavat nimenomaan henkistä kasvutapahtumaa. Pedantin ihmisen parina, suurpirteisempi voi avartaa näkökulmia suuresti, kaiken ei tarvitse ollakaan niin miillintarkkaa. Sosiaalisesti avoin voi avartaa sulkeutuneen maailma jne..

Henkinen kehitys on hieman erilainen asia. Henkiseen kehitykseen liittyy syvälliseen itsetuntemukseen liittyvät tekijät ja myös negatiivisten ominaisuuksia karsimispyrkimys. Syvällistä luonteenpiirteiden muuttamista on vaikea perustella, koska toinen ei ole toista sinänsä parempi.

Lue lisää

Olet vältellyt minua oikeastaan koko sen ajan kun olen ollut plastalla. En vaan tiedä miksi. Juu no ei ole mitään pakkoa vastata.

>Henkinen kasvu ja kehitys on hieman eri asia, kuin luonteen muuttaminen. Ihmisten persoonallisuuspiirteitä kutsutaan luonteeksi, luonneominaisuuksia on erotettavissa jo vauvoilla.<
Kuka on puhunut luonteen muuttamiseta?

Luonteesta pitäsi oikeastaan puhua vaan kun on kyse eläimistä. Kissalla on kissan luonne, koiralla on koiran luonne ja ihmisellä on ihmisen luonne, siis vaan että erottaa eri nisäkkäät toisistaan. Olisi kai kummaa että ihmisellä olisi kissan luonne esim.

Ihmisen persoonallisuuskehistys käynnistyy heti syntymän jälkeen ja persoonallisuudenrakenne on valmis tuossa kolmen vanhana, pojilla hieman myöhemmin kuin tytöillä.

Persoonalluusrakenne muotutuu yhdessä äidin kanssa vuorovaikutusuhteessa, tai henkilön joka lasta ensisijaisesti hoitaa.

Sen jälkeen kun persoonallisuusrakenne on valmis alkaa sen hiominen. Siihen vaikuttaa omat kokemukset, ristiriidat, epäonnistumiset, surut ja murheet mutta myös positiiviset tapahtumat ja kokemukset.

Elämä on siis yhtä uudelleenasennoitumista joka päivä.

Mutta on henkilöitä jotka eivät pysty muokkautumaan ja muuttumaan, koska heillä on pahanlaatuisia rakenelmavirheitä persoonallisuudessaan, heitä nimitetään persoonalliushäiriintyneiksi. (HuOM: ei luonnevikaisiksi. Luonnevika esiintyy vain eläimillä.) Heidän persoonallisuusrakenne ei ole vaan vääritsynyt, vaan se on myös täysin kaavoihinsa kangistunut, fikseerattu.

Persoonallisuushäiriöistä voisikin verrata erittäin huonosti rakennettuun rakennukseen, jossa ei ole ehkä ovia lainkaan, ikkunta ovat lattialla, katto kallistunut maata kohti ja seinät vinossa. Jos tuota hökkeliä alkaisi korjaileeman tai muuttelemaan niin sehän räsähtäsi kasaan. Suuri pelko muuttumiseen siis on olemassa aivan luonnollisista syistä.

>Henkinen kehitys on hieman erilainen asia. Henkiseen kehitykseen liittyy syvälliseen itsetuntemukseen liittyvät tekijät ja myös negatiivisten ominaisuuksia karsimispyrkimys. Syvällistä luonteenpiirteiden muuttamista on vaikea perustella, koska toinen ei ole toista sinänsä parempi. <

Mielestäni henkinen kehitys on toinen kehistyslinja joka kulkee aina käsikädessä persoonallisuuden kehityksen kanssa. Ovat siis täysin riippuvaisia toisistaan.

Henkien kehitys on jotain laajenpaa kuin persoonallisuuden kehitys, se on asettamista omaa persoonaliisuuttaan suurenpaan mittakaavaan, usein jopa koko maailmaa kattavaan. Ei vaan kuka minä olen, vaan myös mikä minun paikka ja osuus on kaikkeudessa.

Ruosutar kirjoitti:

Olet vältellyt minua oikeastaan koko sen ajan kun olen ollut plastalla. En vaan tiedä miksi. Juu no ei ole mitään pakkoa vastata.

>Henkinen kasvu ja kehitys on hieman eri asia, kuin luonteen muuttaminen. Ihmisten persoonallisuuspiirteitä kutsutaan luonteeksi, luonneominaisuuksia on erotettavissa jo vauvoilla.<
Kuka on puhunut luonteen muuttamiseta?

Luonteesta pitäsi oikeastaan puhua vaan kun on kyse eläimistä. Kissalla on kissan luonne, koiralla on koiran luonne ja ihmisellä on ihmisen luonne, siis vaan että erottaa eri nisäkkäät toisistaan. Olisi kai kummaa että ihmisellä olisi kissan luonne esim.

Ihmisen persoonallisuuskehistys käynnistyy heti syntymän jälkeen ja persoonallisuudenrakenne on valmis tuossa kolmen vanhana, pojilla hieman myöhemmin kuin tytöillä.

Persoonalluusrakenne muotutuu yhdessä äidin kanssa vuorovaikutusuhteessa, tai henkilön joka lasta ensisijaisesti hoitaa.

Sen jälkeen kun persoonallisuusrakenne on valmis alkaa sen hiominen. Siihen vaikuttaa omat kokemukset, ristiriidat, epäonnistumiset, surut ja murheet mutta myös positiiviset tapahtumat ja kokemukset.

Elämä on siis yhtä uudelleenasennoitumista joka päivä.

Mutta on henkilöitä jotka eivät pysty muokkautumaan ja muuttumaan, koska heillä on pahanlaatuisia rakenelmavirheitä persoonallisuudessaan, heitä nimitetään persoonalliushäiriintyneiksi. (HuOM: ei luonnevikaisiksi. Luonnevika esiintyy vain eläimillä.) Heidän persoonallisuusrakenne ei ole vaan vääritsynyt, vaan se on myös täysin kaavoihinsa kangistunut, fikseerattu.

Persoonallisuushäiriöistä voisikin verrata erittäin huonosti rakennettuun rakennukseen, jossa ei ole ehkä ovia lainkaan, ikkunta ovat lattialla, katto kallistunut maata kohti ja seinät vinossa. Jos tuota hökkeliä alkaisi korjaileeman tai muuttelemaan niin sehän räsähtäsi kasaan. Suuri pelko muuttumiseen siis on olemassa aivan luonnollisista syistä.

>Henkinen kehitys on hieman erilainen asia. Henkiseen kehitykseen liittyy syvälliseen itsetuntemukseen liittyvät tekijät ja myös negatiivisten ominaisuuksia karsimispyrkimys. Syvällistä luonteenpiirteiden muuttamista on vaikea perustella, koska toinen ei ole toista sinänsä parempi. <

Mielestäni henkinen kehitys on toinen kehistyslinja joka kulkee aina käsikädessä persoonallisuuden kehityksen kanssa. Ovat siis täysin riippuvaisia toisistaan.

Henkien kehitys on jotain laajenpaa kuin persoonallisuuden kehitys, se on asettamista omaa persoonaliisuuttaan suurenpaan mittakaavaan, usein jopa koko maailmaa kattavaan. Ei vaan kuka minä olen, vaan myös mikä minun paikka ja osuus on kaikkeudessa.

Lue lisää

Ehkäpä ei puhuta luonneviasta, mutta kylläkin >luonnehäiriöstä

konsulinna kirjoitti:

Ehkäpä ei puhuta luonneviasta, mutta kylläkin >luonnehäiriöstä

Psykopatologiasta normaaliin persoonallisuuden kehitykseen palataksemme. Tässä on eräs näkökulma ja myös ajanmukainen termistö.

http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/yksilo.html

konsulinna kirjoitti:

Ehkäpä ei puhuta luonneviasta, mutta kylläkin >luonnehäiriöstä

>Kaikille narsistisesta luonne häiriöstä kärsiville ihmisille on tyypillistä pitkälti samanlainen persoonallisuus, oireiden määrän ja vakavuuden vaihdellessa häiriön vakavuuden mukaan.<

Luonnehäiriö sana on vanhempi nimitys persoonallisuushäiriöille. Tavallisessa arkipäivän puheessa usein käyteätäänkin tuota luonnehäiriö sanaa koska se on helpompi sana.
Myöhemmin jotkut tykkäsivät että olisi parempi puhua ja käyttää nimitystä persoonallisuuushäiriöt, kun on kyse ihmisistä ja luonnehäiriöt kun on kyse eläimistä.

Pyskoanalyyttisten teorioiden joukosta löytyy paljon eri nimityksiä melko samoista seikoista. Aina on tullut uusia teoreetikoita jotka ovat muokannet jotain entistä teoriaa ja antaneet sitten sille uuden nimityksen.

Samaan aikaan tuli uusia persoonallisuushäirriöitä kuvaan mukaan.

Elämillä ei ole persoonallsiuushäiriöitä koska he eivät pysty kehittämään persoonallisuuden struktuuria, koska heiltä puuttuu aivoistaan ne osat jotka siihen tarvitaan.

Joskus kuulee jopa luonnevika sanan tässä yhteydessä, varsinkin lehdistössä.

Tittelityy kirjoitti:

Psykopatologiasta normaaliin persoonallisuuden kehitykseen palataksemme. Tässä on eräs näkökulma ja myös ajanmukainen termistö.

http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/yksilo.html

Lue lisää

Luen sen toisten, mutta kiitos.

Se on luonnollista ettei sosiologia voi eikä halua hyväksyä kaikkia psykologian teorioita varsinkaan psykoanalyyttisiä teorioita. Sosiologiahan keksityy vain ulkonaiseen. Raapii ihmisen pintaa niinkuin minulla on tapana sanoa. Ei pahalla, ota tämä huumorin kannalta.

Tässä tulee mieleeen ne ajat kun muutin Ruotsiin. Siitä on melkein 40 vuotta.

Täällä oli vallalla käsitys että jos ihmiselle järjestetään kaikki ulkonaiset puitteet niin hyvksi kuin mahdollsita niin hän tulee olemaan onnellinen ja terve koko lopun ikäänsä. Siis kovasti kommunistinen tunnelma.

Vielä tänäkin päivänä taistellaan näitä tuulimyllyjä vastaan sillä vieläkin vaan tahtoo Ruotsin politiikka olla sitä että hyvinvointiyhtesikunnassa ei kukaan voi voida huonosti, ei voi olla mielisairauksia eikä persoonallsisuushäiriöitä. Mutta kyllä he ovat saaneet niellä monet kerrat illuusionsa.

Ruotsi oli maailman johtavin hyvinvointivaltio eikä se vielä tänänkään päivänä kovin kauas kärjestä ole pudonnut. Mutta hyvin tiukassa on mielenterveydelliset palvelut Ruotsissa. Voisin epäillä että Euroopan kehnoimmat. Asiat ovat paljon paremmin Suomessa tässä suhteessa.

Hallitus ja eduskunta jopa poisti mielisairaalatkin noin 12 vuotta sitten. No ja, ei niistä ollut juuri hyötyäkään, mutta syy miksi ne poistetiin taisikin ola aivan jokin muu kuin se, että ihmiset voivat paremmin jos heidät hoidetaan avohoidossa.

Ja lopuksi vielä kerron että Ruotsissa ei toimi yhteistyö lainkaan psykiatrian ja psykoterapian välillä. Itsekkin kasvoin "antipatiaan psykiatreja kohtaan ", vaikka kyllä on tietysti tunnustetava että heitäkin tarvitaan akuuteissa tilanteissa. Psykiatrian ja psykoterpain välinen kuilu on syvä ja nähtävästi pysyvä. Ei edes suostuta keskustelemaan keskenään saatikka että suositeltaisiin potilaita/asiakkaita toisilleen.

Ja tämän pitäisi olla hyvinvointivaltio...

Elämäni on monipuolista. Kiitos vaan huolehtivuudesta! Kuitenkin, jos löydät viesteistäni ristiriitaisuuksia, niin linkitä ihmeessä.

Ainakin minun mielestäni.

Elämä on suhteellinen käsite, kuten varmaan kaikki muutkin käsitteet?

Mikä käsite ei ole suhteellinen, kai sellaisiakin löytyy?

Sanat ovat vain symboleja joilla on yhteisesti sovittu merkitys, näitä merkityksiä voidaan opetella esimerkiksi sanakirjasta.

Elämä voi viitata vaikka ameebaan tai hyttyseen. Mutta elämä voi viitata abstraktimpaan asiaan. Esimerkiksi ihminen voi omasta mielestään elää täysipainoista elämää, tai hän voi kokea että elämässä on jotain pielessä. Joka tapauksessa oli niin tai näin jokainen elämä on arvokas ja kunnioitettava ja jokainen ihminen on ainutlaatuinen täten mittaamattoman kallisarvoinen. Tästä syystä minä arvostan kaikkien elämää ja niiden yksilöllisiä vivahteita. Ja etenkin kunnioitan erilaisia mielipiteitä ja erilaisuutta, sehän on rikkautta.

Minä nimenomaan olen henkisen kasvun kannattaja. Olen itse muuttunut elämäni aikana todella paljon, tehnyt työtä tämän eteen, mikä tänä päivänä olen.

Keskustelun tasokkuus muuten nousisi huimasti, jos päästäisiin jo vihdoin viimein henkilöjurnutuksen yläpuolelle.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Minä nimenomaan olen henkisen kasvun kannattaja. Olen itse muuttunut elämäni aikana todella paljon, tehnyt työtä tämän eteen, mikä tänä päivänä olen.

Keskustelun tasokkuus muuten nousisi huimasti, jos päästäisiin jo vihdoin viimein henkilöjurnutuksen yläpuolelle.

Lue lisää

Alan uskoa sen.

Anteeksi jos ymmärsin väärin.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Minä nimenomaan olen henkisen kasvun kannattaja. Olen itse muuttunut elämäni aikana todella paljon, tehnyt työtä tämän eteen, mikä tänä päivänä olen.

Keskustelun tasokkuus muuten nousisi huimasti, jos päästäisiin jo vihdoin viimein henkilöjurnutuksen yläpuolelle.

Lue lisää

onko olemassa jokin syy, joka kuitenkin oikeuttaa "henkilöjurnutukseen" yällä palstalla?

vain kirjoitti:

onko olemassa jokin syy, joka kuitenkin oikeuttaa "henkilöjurnutukseen" yällä palstalla?

Mikä sellainen syy voisi olla, jos sellainen olisi.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Mikä sellainen syy voisi olla, jos sellainen olisi.

sellaista ei ole. Mutta en käy kolmantena osapuolena henkilökohtaisuuksiin/vihjailuihin myöskään sillä verukkeella, että ne joku muu aloitti.
Voitko sanoa samaa? Palstalla on tästä monta esmerkkiä sinun kirjoittamanasi.

minusta kirjoitti:

sellaista ei ole. Mutta en käy kolmantena osapuolena henkilökohtaisuuksiin/vihjailuihin myöskään sillä verukkeella, että ne joku muu aloitti.
Voitko sanoa samaa? Palstalla on tästä monta esmerkkiä sinun kirjoittamanasi.

Lue lisää

Minäkö jossain vihjailin jotain?

jorojukka-kukka kirjoitti:

Minäkö jossain vihjailin jotain?

jos itsetuntemuksesi olisi paremmalla tasolla, myöntäisit olevasi perso kiusaamiselle.

kuule joo kirjoitti:

jos itsetuntemuksesi olisi paremmalla tasolla, myöntäisit olevasi perso kiusaamiselle.

Aika mauton vitsi.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Aika mauton vitsi.

sanoa, että mitätöinti pasahti päälle, muodossa että muun lausuma olisi vitsi.

Huomaatko, miten juttu toimii?

voisin melkein kirjoitti:

sanoa, että mitätöinti pasahti päälle, muodossa että muun lausuma olisi vitsi.

Huomaatko, miten juttu toimii?

Minä vastasin, että älytön väitteesi oli mauton vitsi.

Olisin voinut toki vastata siihen näinkin:

Yrität kiusata minua, mutta kun ei sillä ole minuun mitään vaikutusta, niin väität minun kiusaavan sinua. Onkohan tämä vastaus nyt sinulle mieluisempi. Kysymys retorinen - ei vaadi kannanottoa.

The end.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Minä vastasin, että älytön väitteesi oli mauton vitsi.

Olisin voinut toki vastata siihen näinkin:

Yrität kiusata minua, mutta kun ei sillä ole minuun mitään vaikutusta, niin väität minun kiusaavan sinua. Onkohan tämä vastaus nyt sinulle mieluisempi. Kysymys retorinen - ei vaadi kannanottoa.

The end.

Lue lisää

ei ole ainoa puolesi, josta saattaa tipahdella kritiikkiä. Sinä et myöskään pysy aiheessa, väität jonkun sanoneen jotain, olevan jotain, joista kyseisellä henkilöllä ei ole mitään tietoa, tai jotka hän on moneen kärsivälliseen kertaan sinulle muuksi kertonut.
Vähättelet muita keskustelijoita. Suhtaudut heihin hyvin usein alentuvasti, etkä milloinkaan perustele väittämiäsi. Silti muiden tulisi ottaa ne ainoina totuuksina, jotka vain sinä omistat.
Uskottavuutesi asiallisena kirjoittajana on melko alhaalla tästä syystä, eikä auta mitään, ettet muka lähde henkilöityvään keskusteluun mukaan. Teet sen aina kun näet siihen tilaisuuden, tietenkin koskien muita, ei itseäsi. Itseäsi kohdistuvat pyydät ylläpitoa poistamaan. Eikä kai tämäkään viesti tässä kauaa keiku.
Tässä ylhäällä on ensimmäinen esimerkki siitä, Aldolfin ja nimettömän keskusteluun puuttuminen, kuinka valitset puolesi ja merkitset kirjoittajia. Samassa yhteydessä tulee aina ilmi jokin epäasiallinen seikka siitä toisesta kirjoittajasta. Kuin silleen epähuomiossa. Tuossa se tapahtui Aldolfista. Sanot kuin ohimennen, kuinka hyvä on että naiset sentään ovat pitkämielisiä. Mistä muuten tiesit, että kyseinen kirjoittaja oli nainen? Oliko tuttu? ;))