Lattian kantokyky

"Sinut pitää irti lattiasta elektronien hylkimisvoimat; Samanmerkkinen varaus hylkii toista."

Minussa ja lattiassa on ulkokuorena elektroneita, jotka hylkivät toisiaan? Miksi nuo elektronit eivät hylje toisiaan minussa?

"Lattian pitää kasassa molekyylien väliset sidokset,"

Nuo sidokset ovat siis ilmeisesti voimakkaampia kuin elektronien hylkivät voimat? Miksi kaksi kappaletta eivät sitten muutu yhdeksi kun ne laitetaan kiinni toisiinsa?

lkafe kirjoitti:

"Sinut pitää irti lattiasta elektronien hylkimisvoimat; Samanmerkkinen varaus hylkii toista."

Minussa ja lattiassa on ulkokuorena elektroneita, jotka hylkivät toisiaan? Miksi nuo elektronit eivät hylje toisiaan minussa?

"Lattian pitää kasassa molekyylien väliset sidokset,"

Nuo sidokset ovat siis ilmeisesti voimakkaampia kuin elektronien hylkivät voimat? Miksi kaksi kappaletta eivät sitten muutu yhdeksi kun ne laitetaan kiinni toisiinsa?

"Minussa ja lattiassa on ulkokuorena elektroneita, jotka hylkivät toisiaan? Miksi nuo elektronit eivät hylje toisiaan minussa?"

Atomissa elektronit löytävät paikkansa energiatiloilta, eletroniradoilta. Atomin pinnalla ne muodostavat negatiivisen pilven, jossa ne hylkivät toista elektronipilveä.

"Nuo sidokset ovat siis ilmeisesti voimakkaampia kuin elektronien hylkivät voimat? "

Molekyyleissä kahden tai useamman atomin uloimmat elektronit muodostavat yhteisiä energiatiloja ts. ratoja, joissa ne viihtyvät kimpassa. Elektronin mittakaavassa on aina otettava huomioon kvantti-ilmiöt, jotka selittävät näitä energiatiloja.

"Miksi kaksi kappaletta eivät sitten muutu yhdeksi kun ne laitetaan kiinni toisiinsa?"

Jos edellytykset sidoksien muodostumiselle ovat, niin ne kiinnittyvät toisiinsa. Esimerkiksi kaksi kuumaa metallikappaletta puristetaan toisiinsa, kaksi sinitarran palaa puristetaan yhteen tai nestettä lisätään astiaan (nesteelläkin on koossapitäviä voimia, joka huomataan esim. pintajännityksenä).
Sopivat atomit tai molekyylit pitää saada tarpeeksi lähelle toisiaan.
Kaksi erittäin sileää metallipintaa voisivat hitsautua melko helposti yhteen, luulisin.

Esimerkiksi kiinteässä kappaleessa tai nesteessä atomien ja molekyylien uloimmat elektronit muodostavat yhteisiä energiatiloja toisinsanoen ratoja eli orbitaaleja, joilla ne itseasiassa saavat aikaan aineen kasassapysymisen, siis vetävätkin atomeita yhteen.

Kysymys on sekä sähköisistä veto ja poitovoimista klassisessa mielessä, että kvanttiteoriasta.

Tämän olen kirjoittanut niin vähällä koulusivistyksellä, että jopa odotan kommentteja ja korjauksia/täsmennyksiä.
Mietin vastausta samalla kun kirjoitin,
en kylläkään ensimmäistä kertaa;)

eri asia kirjoitti:

"Minussa ja lattiassa on ulkokuorena elektroneita, jotka hylkivät toisiaan? Miksi nuo elektronit eivät hylje toisiaan minussa?"

Atomissa elektronit löytävät paikkansa energiatiloilta, eletroniradoilta. Atomin pinnalla ne muodostavat negatiivisen pilven, jossa ne hylkivät toista elektronipilveä.

"Nuo sidokset ovat siis ilmeisesti voimakkaampia kuin elektronien hylkivät voimat? "

Molekyyleissä kahden tai useamman atomin uloimmat elektronit muodostavat yhteisiä energiatiloja ts. ratoja, joissa ne viihtyvät kimpassa. Elektronin mittakaavassa on aina otettava huomioon kvantti-ilmiöt, jotka selittävät näitä energiatiloja.

"Miksi kaksi kappaletta eivät sitten muutu yhdeksi kun ne laitetaan kiinni toisiinsa?"

Jos edellytykset sidoksien muodostumiselle ovat, niin ne kiinnittyvät toisiinsa. Esimerkiksi kaksi kuumaa metallikappaletta puristetaan toisiinsa, kaksi sinitarran palaa puristetaan yhteen tai nestettä lisätään astiaan (nesteelläkin on koossapitäviä voimia, joka huomataan esim. pintajännityksenä).
Sopivat atomit tai molekyylit pitää saada tarpeeksi lähelle toisiaan.
Kaksi erittäin sileää metallipintaa voisivat hitsautua melko helposti yhteen, luulisin.

Esimerkiksi kiinteässä kappaleessa tai nesteessä atomien ja molekyylien uloimmat elektronit muodostavat yhteisiä energiatiloja toisinsanoen ratoja eli orbitaaleja, joilla ne itseasiassa saavat aikaan aineen kasassapysymisen, siis vetävätkin atomeita yhteen.

Kysymys on sekä sähköisistä veto ja poitovoimista klassisessa mielessä, että kvanttiteoriasta.

Tämän olen kirjoittanut niin vähällä koulusivistyksellä, että jopa odotan kommentteja ja korjauksia/täsmennyksiä.
Mietin vastausta samalla kun kirjoitin,
en kylläkään ensimmäistä kertaa;)

". Atomin pinnalla ne muodostavat negatiivisen pilven, jossa ne hylkivät toista elektronipilveä."

Tämä ei nyt vastaa kysymykseen. Miksi ne hylkivät vain toista kappaletta, mutta eivät toisiaan kappaleen sisällä?

"Molekyyleissä kahden tai useamman atomin uloimmat elektronit muodostavat yhteisiä energiatiloja ts. ratoja, joissa ne viihtyvät kimpassa."

Tarkoitatko, että kappale on yksi iso molekyyli?

"Jos edellytykset sidoksien muodostumiselle ovat, niin ne kiinnittyvät toisiinsa."

Mitä nämä edellytykset ovat? Miksi metallinpala, jossa on kaksi erillistä palaa yhdistettynä toisiinsa, on heikompi tai vahvempi (riippuen ydistämistavasta) yhdistyskohdastaan kuin muualta?

"Kysymys on sekä sähköisistä veto ja poitovoimista klassisessa mielessä, että kvanttiteoriasta. "

?? Mistä löytyisi johdatusta aiheeseen?

ölajfe kirjoitti:

". Atomin pinnalla ne muodostavat negatiivisen pilven, jossa ne hylkivät toista elektronipilveä."

Tämä ei nyt vastaa kysymykseen. Miksi ne hylkivät vain toista kappaletta, mutta eivät toisiaan kappaleen sisällä?

"Molekyyleissä kahden tai useamman atomin uloimmat elektronit muodostavat yhteisiä energiatiloja ts. ratoja, joissa ne viihtyvät kimpassa."

Tarkoitatko, että kappale on yksi iso molekyyli?

"Jos edellytykset sidoksien muodostumiselle ovat, niin ne kiinnittyvät toisiinsa."

Mitä nämä edellytykset ovat? Miksi metallinpala, jossa on kaksi erillistä palaa yhdistettynä toisiinsa, on heikompi tai vahvempi (riippuen ydistämistavasta) yhdistyskohdastaan kuin muualta?

"Kysymys on sekä sähköisistä veto ja poitovoimista klassisessa mielessä, että kvanttiteoriasta. "

?? Mistä löytyisi johdatusta aiheeseen?

i'm sorry!

ölajfe kirjoitti:

". Atomin pinnalla ne muodostavat negatiivisen pilven, jossa ne hylkivät toista elektronipilveä."

Tämä ei nyt vastaa kysymykseen. Miksi ne hylkivät vain toista kappaletta, mutta eivät toisiaan kappaleen sisällä?

"Molekyyleissä kahden tai useamman atomin uloimmat elektronit muodostavat yhteisiä energiatiloja ts. ratoja, joissa ne viihtyvät kimpassa."

Tarkoitatko, että kappale on yksi iso molekyyli?

"Jos edellytykset sidoksien muodostumiselle ovat, niin ne kiinnittyvät toisiinsa."

Mitä nämä edellytykset ovat? Miksi metallinpala, jossa on kaksi erillistä palaa yhdistettynä toisiinsa, on heikompi tai vahvempi (riippuen ydistämistavasta) yhdistyskohdastaan kuin muualta?

"Kysymys on sekä sähköisistä veto ja poitovoimista klassisessa mielessä, että kvanttiteoriasta. "

?? Mistä löytyisi johdatusta aiheeseen?

"Tämä ei nyt vastaa kysymykseen. Miksi ne hylkivät vain toista kappaletta, mutta eivät toisiaan kappaleen sisällä?"

Kappaleen sisällä elektronit ovat kvanttiutuneissa energiatiloissa (orbitaaleilla).
Tähän pitäsi sitten osata selvittaa kvanttiteoriaa, jota en osaa.

"Tarkoitatko, että kappale on yksi iso molekyyli?"

Kappaleet muodostuvat atomesta tai molekyyleistä, joiden uloimmat elekronit käyttäytyvät näin muodostaen sidoksia aikaansaaden kasassa pysyvän kappaleen.
Kappale voi olla myös yksi iso molekyyli (esim. muovikappale voi olla)

"Mitä nämä edellytykset ovat? Miksi metallinpala, jossa on kaksi erillistä palaa yhdistettynä toisiinsa, on heikompi tai vahvempi (riippuen ydistämistavasta) yhdistyskohdastaan kuin muualta?"

En osaa tarkemmin selittää, tiedot loppuu.

?? Mistä löytyisi johdatusta aiheeseen?

Eipä hyvät linkit olisi pahitteeksi minullekaan.
Joten saapi laittaa niitä tänne!