Ihmisilliä on lihakset, jotka kasvavat sitä mukaan kun niitä rasistetaan. Lihaksia voidaan rasittaa monella eri tavalla, lajista riippuen lihaskuntoa parannetaan erilaisilla rasistustavoilla, koska kaikissa lajissa ei tarvita maksimaalista nostovoimaa, vaan jotain muuta lihastreeniä.
Onko ihmisten äly sitten samanalainen? Jos ihminen käyttää aivojansa paljon, niin kasvaako äykkyys tiettyyn tehtävän suorittamiseen, kuten urheilijoilla lihakset kehittyvät tietyn lajin harjoittamiseen? Mutta sitten kun urheilija vaihtaa lajia, tulokset eivät ole samaa huippuluokkaa kuin ne olivat urheilijan omassa lajissansa, vaikka ne luultavasti ovat parempia kuin sellaisilla, jotka eivät lainkaan liikuntaa harrasta.
Jos siis ihminen treenaa tietynlaisia älyllisiä harjoitteita, niin silloin hänen älykkyysosamääränsä kasvaa tietyllä osa-alueella ja nostaa yleistä älykkyyttä.
Evoluutio toimii hyvin samanlaisilla periaatteilla, eli se pyrkii tukemaan niitä ominaisuuksia, jotka tukevat selviytymistä ympäristössä. Jolloinka ympäristössä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida ja siten selvitä hengissä.
Älykkyysosamäärää pitäisi siis pystyä treenaamaan kuten urheilussa tiettyä lajia varten voi valmentua. Mutta kuten kilpaurheilussakin, niin älykkyysosamääräkilpailussa ei ole kovinkaan merkityksellisiä palkintoja. Maailman älykkäin nainen Marilyn vos Savant kirjoittaa kolumnia lehteen, muita saavutuksia ei sitten juurikaan ole. Urheilija pääsee kansan suosioon ja saa mitlain, siinpä se sitten olikin.
Todelliset älyn saavutukset eivät vaadi ÄO-rajoja, vaan ne ovat jotain sellaista, joka ei ole älykkyystestien muodossa ja siten niiden arvo mitataan muulla tavoin.
Onko ihmisten äly sitten samanalainen? Jos ihminen käyttää aivojansa paljon, niin kasvaako äykkyys tiettyyn tehtävän suorittamiseen, kuten urheilijoilla lihakset kehittyvät tietyn lajin harjoittamiseen? Mutta sitten kun urheilija vaihtaa lajia, tulokset eivät ole samaa huippuluokkaa kuin ne olivat urheilijan omassa lajissansa, vaikka ne luultavasti ovat parempia kuin sellaisilla, jotka eivät lainkaan liikuntaa harrasta.
Jos siis ihminen treenaa tietynlaisia älyllisiä harjoitteita, niin silloin hänen älykkyysosamääränsä kasvaa tietyllä osa-alueella ja nostaa yleistä älykkyyttä.
Evoluutio toimii hyvin samanlaisilla periaatteilla, eli se pyrkii tukemaan niitä ominaisuuksia, jotka tukevat selviytymistä ympäristössä. Jolloinka ympäristössä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida ja siten selvitä hengissä.
Älykkyysosamäärää pitäisi siis pystyä treenaamaan kuten urheilussa tiettyä lajia varten voi valmentua. Mutta kuten kilpaurheilussakin, niin älykkyysosamääräkilpailussa ei ole kovinkaan merkityksellisiä palkintoja. Maailman älykkäin nainen Marilyn vos Savant kirjoittaa kolumnia lehteen, muita saavutuksia ei sitten juurikaan ole. Urheilija pääsee kansan suosioon ja saa mitlain, siinpä se sitten olikin.
Todelliset älyn saavutukset eivät vaadi ÄO-rajoja, vaan ne ovat jotain sellaista, joka ei ole älykkyystestien muodossa ja siten niiden arvo mitataan muulla tavoin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oliko sanonta, ettei kukaan ole seppä syntyessää? Varmasti myös urheilun harrastaminen kehittää aivoja. Ainakin jonkin aivoissa sijaitsevan koodinaatiokeskuksen osin. Myös kokemus ja tietomäärä kehittyvät urheilun osin, sitä harrastettaessa. Varsin ihmismäistä puuhaa urheileminen. Vai urheilevatko eläimet yhtälailla?
Koululaitoksemme bodaa sivistystämme ja ammatilliset koulut bodaavat taitojamme työhön. Vaikea sanoa auttaako äo tehtävien harrastaminen oppimista. Varmasti kuten bodauskin, niin myös oppimisessa pitkäjänteisyys ja sisukkuus ovat paremmat oppimisen välineet, kuin liikoja ajatteleva yläpää. itse pohtijana ajattelin seuraavaksi alkaa treevata kirjoitus taitoa. Kirjoitusta pidän henkisenä taitolajina, enkä henkisenä bodauksena. Matematiikka on lähempänä voimannostoa.
Totta kai reenaaminen auttaa. ÄO-tehtäviä reenannu niin noussu ihan älyttömästi ÄO. Shakkia harrastanu ja vastaavaa puhastellu niin pää leventyny :)
"kun toivot että äo:si olisi pienempi, niin huomaat sen turhuuden"