Tunnetaanko planeettoja joilla olisi kuu, jolla olisi vielä oma kuunsa, ja tälläkin kuulla vielä mahdollisia kuita? Eli siis planeetta, jolla olisi huomattavan kokoinen kiertolainen ja tällä hieman pienempi vastaava jne. Vai lieneekö kovin stabiileja tuollaiset systeemit?
Montako kuuta?
Kuilla
6406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En ole kyllä kuullut moisista järjestelmistä. Liekö kyse oman aurinkokuntamme rajoittuneisuudesta, jolloin ei ole vielä ollut tarvetta määritellä tuollaista järjestelmää. Onhan edelleen keskustelua siitäkin, pitäisikö Pluto määritellä edes planeetaksi ja silläkin on kokoonsa nähden massiivinen kuu. Pluton ulkopuolella on ilmeisesti kappale, joka on plutoakin massiivisempi ja näin ollen saattaisi ansaita planeetan luokituksen. Historiallisista syistä Pluto varmaan saanee pitää planeetan asemansa.
Tällainen systeemihän onkin jo aurinkokunta itsessään. Auringolla on planettoja, joilla on taas kuita. En nyt kuitenkaan muista yhtään tapausta, että planeettojen kuilla olisi vielä oma kuunsa.
Yleensä ottaen kolmen tai useamman kappaleen systeemit eivät kuitenkaan ole kovin stabiileja vaan harvoin jäävät kiertämään toisiaan. Riippuu keskinäisistä nopeuksista ja massoista sekä liikeiden suunnista kohtaamishetkellä. Asiaa yksinkertaistaa paljon, jos esim. massojen kokoerot ovat useita kertaluokkia toisistaan eroavia. Tällöinhän esim. kolmannen kappaleen vaikutukset voi jättää huomiotta. Tällainen tapaus voisi olla esim. jonkun planeetan kuun ympärille asettunut keinotekoinen satelliitti. Luulisi sen pysyvän ainakin jonkin aikaa radallaan.
Kuulennollahan apollomodulli kiersi kuuta ja oli näin ollen keinotekoinen kiertolainen kuulle.
Niinhän Apollo-modulit tekivät. Ja ilmeisesti on mahdollista, että planettojen kuut pystyvät sieppaamaan itselleen kiertolaisia eli satelliitteja (luonnollisia tai keinotekoisia). Ongelmana on vain, että kuinka pitkäikäisiä tällaiset satelliitit ovat. Kuinka kauan kestää, ennenkuin Maan ja Auringon aiheuttamat häiriöt suistaisivat esim. Apollo-modulin radaltaa ellei sitä rataa jatkuvasti korjailtaisi?
...mutta periaatteessa se kyllä on mahdollista. Esim. Neptunuksen uloin kuu käyttää yhteen kierrokseen planeettansa ympäri 26 vuotta. Pienellä "subsatelliitilla" (tämmöistä yleisnimeä käytetään näistä oletetuista kappaleista) olisi reilusti tilaa kiertää sitä hyvin stabiililla radalla. Ehkä on vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen subsatelliitti löydetään.
Kuut ovat pienempiä kuin planeetat joita ne kiertävät. Eli massaltaan suurempi kappale on vanginnut pienemmän kappaleen kiertolaisekseen. Kuuta kiertävän kappaleen olisi oltava pienempi kuin itse kuu jotta kuu olisi voinut vangita sen omaksi kiertolaisekseen. Tähän kuun kiertolaiseen vaikuttaisi kuitenkin myös emoplaneetan painovoima joten rata tuskin säilyisi stabiilina kovinkaan kauaa.