Tarvitsen analyysireaktiossa vettä poistavan reagenssin. Liuottimena reaktiossa on väkevä etikkahappo, titranttina perkloorihappo. Etikkahappoanhydridi tuli ensimmäisenä mieleen, sillä se ei häiritse reaktiota. Näyteeseen sisältyy 5 ml vettä. Laskeskelin, että 26 ml etikkahappoanhydridiä riittäisi. Tietenkin pitää olla reilu ylimäärä. Etikkahappoanhydridin reaktio veden kanssa ei ole kirjan mukaan nopea. Kuinkahan kauan mahtaa noilla ainemäärillä kestää, että vesi on sitoutunut anhydridiin??
Light-limsoista määritän aspartaamipitoisuuksia, ja vesi on häiritsevä tekijä.
Light-limsoista määritän aspartaamipitoisuuksia, ja vesi on häiritsevä tekijä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kestäiskö se ensin sellaista vakuumitislausta rotavaporilla veden poistamiseksi? Aspartaami ei ainakaan haihdu. Voisi tapahtua nopsempaan kuin toi veden poisto anhydridillä.
Menee vaan tosi työlääksi. Yritän kehitellä työtä, joka sopisi myös lukio-opetukseen.
kaada se viämärii
En jaksa oikein uskoa, että titraat 100% perkloorihapolla. Onko se etikkahappoliuoksena?
Jokatapauksessa etikkahappoanhydridin hydrolyysi on happokatalyyttinen eksoterminen reaktio, niin että se etikkahappo katalysoinee sen. Joutunet tekemään muutaman määrityksen kuivatusta limsasta ja vertailemaan tuloksia.
Jos se lämpenee vasta siinä titrattaessa, niin sitten katalyytiksi ei riittänyt etikkahappo, mutta kylläkin perkloorihappo (-;
Titranttina on tosi laimea, 0,05 N perkloorihappo jääetikassa. Näyttettä laimennetaan kyllä muutenkin etikkahapolla, joten jos se katalyytiksi riittää, niin ompa sitä sitten mukana. Indikaattorina on eksoottinen redox-indikaattori resazuriini. Perjantaina ei saatavilla ollut muuta kuin "vanhan" mallista aspartaami-light-kokista. Joko sitten kokiksen väri tai vesi häiritsi niin paljon ettei värinmuutosta näkynyt. Ajattelin kokeilla vielä vaaleilla limuilla. Mietin vaan oliko etikkahappoanhydridi hyvä vedenpoistoaine. Etikkahappoon liuotetuilla standardeilla titraus toimii.
..että lisäät tutkittavaan liuokseen pienen määrän vettä imevää jauhemaista magnesiumsulfaattia ja suodatat liuoksen. Tällöin veden imenyt jauhe jää suodatinpaperiin suodoksen ollessa käytännössä vedetöntä.
Tällä tavoin menetellen tutkittavaa liuosta ei tarvitse laimentaa veden poistamiseksi.