Sanoin eräälle ruotsinkieliselle tytölle, että "kiurut pesivät pelloillamme". Hän oli ymmällään, eikä ymmärtänyt verbiäni, koska "pesivät-verbiä" käytetään "pesivät käsiään"-yhteydessäkin.
Olen miettinyt tätä kauan. Olisko minun sitten pitänyt sanoa, että "kiurut pesi pelloillamme". Mikä on oikein oikea imperfektimuoto?
Olen miettinyt tätä kauan. Olisko minun sitten pitänyt sanoa, että "kiurut pesi pelloillamme". Mikä on oikein oikea imperfektimuoto?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kyllä sinä mielestäni aivan oikeassa olet. Monikon imperfekti on pesivät. Pesi on yksikkö ja kiurujahan sinulla oli monta, siis pesivät.
Lisää hämmennystä voi tietysti aiheuttaa vielä sillä, että 'pesivät' on myös pesiä-verbin preesens.
Katso otsikko
pelloillemme ehkä parempi pelloille.
...ja maanviljelijät kynsivät peltojaan.
- Mikä ero on käellä ja satiaisella?
- Käki munii toisten pesiin mutta satiainen pesii toisten muniin.
Siisti lintuharrastaja:
Näin ojalla kuovin, pesin
- niittyä - kaikin kesin.
Taitoluistelehtijatarta nimeltä http://images.google.fi/images?hl=fi&q=kiira korpi&btnG=Google-haku&sa=N&tab=wi on sanottu varsinaiseksi kaunoluistelijattareksi, ja mikäpä kukapa minä olisin vastaan sanomaan!
Tytön isä Rauno Korpi on kai ollut framilla jäähockeyjulmentajana; äidin julkisuuskuvasta minulla ei ole havaintoa.
Ottamatta kantaa väitteen mahdolliseen todenperäisyyteen: onko kieliopillisesti oikein sanoa, että Korvissa on yhdennäköisyyttä aina korvia myöten? (Älköön vain kukaan sanoko "korvia myöden" - SE ottaa korviini TODELLA pahasti!)
* * *
Onko "kynteli" jonkinlainen verbimuodon "kynsi" frekventatiivijohdos?
* * *
Onko kenelläkään muulla kuin minulla kynsisieni? Sopivatko kynteli ja kynsilaukan kynnet terästämään korvasienen makua? Kuinka korvasienestä pääsee eroon?
* * *
Tulinpahan pari vuorokautta sitten Kainuusta tänne jonnekin. Sinne kauas toista viikkoa aikaisemmin mennessäni alkoi hilla-aika olla jo lopuillaan. Suomuuraimia ja vaaraimia löytyi vielä jonkin verran, mutta jossakin oli kuulemma nähty korpilakkojakin.
Marjaan mennessäsi valitse kauneimmat korit, jotta voisit koreilla koreilla koreilla.
Korisemisen frekventatiivijohdos olisi kai "korahdella". Taidan tyytyä toistaiseksi urisemaan/urahtelemaan. Välillä on hyvä vähän urineeratakin.
Korisevan pirtsakat tytöt olivat muistellakseni Toivakasta?
Toriseva on taas jossakin Virroilla. Onkos niitä Virtoja kovin monta(a) muutakin lajia kuin Tasa- ja Vaihto-? Virtolaisten tunnetuimmat suuruudet Likström ja Växelström tiennevät paremmin.
http://www.kalapaikka.net/r.asp?id=5745&iid=11554&l=s
Pesivät linnut pesevät pesiään.
Viisi kiurua pesi pelloillamme.
Kiurut pesivät pelloillamme.
Kaikki viisi kiurua pesi/pesivät pelloillamme???
Seitsemän veljestä olivat kivellä.
Kaikki viisi kiurua pesivät pelloillamme.
Kannattaa laittaa lisämääre, jos haluaa painottaa tapahtuman entisyyttä/nykyisyyttä/jatkuvuutta :)
Ja jos on kyse pesemisestä, kannattanee silloinkin valaista tarkemmin, mitä pestiin ;)
Olisin nyt liittänyt lauseeseeni, että "lapsuudessani kiurut pesivät pelloillamme". Tyttö, jolle asian sanoin, oli Helsingissä kasvanut ja ruotsalaista koulua käynyt, että hän ei ollut kovin usein nähnyt kiuruja eikä peltoja.
Tämä oli aika hauska väärinkäsitys minusta, johon kukaan suomenkielinen ei olisi edes takertunut. Oman äidinkielen ymmärtämämistä pitää yleensä itsestään selvänä, mutta näin ei ole kaikille.
Viisastelen vielä sen verran, että ruotsiksi lintujen pesiminen on "häckning", joka on kaukana pesäsanasta "bo".
Kerro hänelle, että näit lintulammikossa kahdenlaisia lintuja. Osa niistä oli pesiviä lintuja, osa ei, ja pesivät pesivät itseään ahkerasti.
Sen jälkeen voit jatkaa kertomalla piilevän piilevän vaaroista. Jos hän sen jälkeen haluaa suomia suomea, ei voi mitään. Eivät kaikki vaan opi ;-)
Missä se pesi? Mitä se pesi?
Kuuluiko pesukarhun pesään ihka erillinen pesuhuone?
Oliko pesukarhulla pesue vai kenties pesukarhue?
Kattilakuntamme ensimmäisiä yhteisiä kodinkonehankintoja joskus 1970-luvulla oli UPO Pesukarhu. Rummun laakerit menivät 12 vuoden käytön jälkeen. Tyyppivika: rakenne oli sellainen, että pesuaineella terästetty pesuvesi pääsi vanhemmiten vuotamaan laakereihin, eikä OMO ollut mitenkään erinomaista voitelurasvan korviketta.
12 vuotta lienee sinänsä normaali pesukoneiden vaihtoväli. Nyt vain on niin, että Pesukarhun korvannut Elektrohelios ei suostu hajoamaan millään 20 vuoden ahkeran käytön jälkeenkään eikä toimivaa laitetta viitsi lähteä turhanpäiten uusimaan.
Kuinka sinä kirjoittaisit pesukarhun englanniksi: raccoon vai racoon? O-kirjaimia ei parane ainakaan vähentää, koskapa 'racon' on merenkulkijoille tuttu tutkamajakka.
Se ruottinkielinen friidu ei tuntenut verbiä 'pesiä' tai sen taivutusta.
Monikon imperkti on pesiä verbistä on tietenkin 'pesivät'. Jos käytät yksikköä 'pesi' niin tarkoitat, että kiurujen touhu (yksikkö!) oli jotenkin kollektiivista tai (laji)tyypillistä.
Esimerkki kollektiivisesta käytöstä maanviljelijän puheenparresta: "Ne helvetin kiurut pilasi sadon pesimällä meittin pellolla!".
Kysy siltä friidulta seuraavan kerran, miten sana 'kuusi' taipuu. Onko se 'kuusen' vai 'kuuden'?
P.S. Olisin kirjoittanut 'seuraavalla kerralla', mutta se setä tämän päivän Hesarissa oli niin genetiiveissään.
P.P.S. Minun mielestäni (tässä po. 'ajattelen' epäpätevän suomen opettaja tytskän mielestä) genetiivi ei ole tuhma sana, mutta en ole ihan varma.
Sex ei ole tuhma sana, vaikka se tarkoittaa kuutta eikä kuusta.
Se satiainen pesii genitaaleissa eli suku½elimissä eikä puussa kuten puutiainen tai Talissa kuten Talitiainen.
Elin kuin elin, elin kuten elin.
Mahtaakohan sen ruotsalaisfriidun nimi olla Elin? Tuhma nimi?
Jos peseytymistiloihin on päässyt pesiytymään pöpöjä, ei ole niin miellyttävää käydä siellä pesemässä ”genetiivialueitaan”. Ja jos ne taas jäävät pesemättä, saattavat satiaiset päästä pesimään sinne omantopaikkoihin...
Qhmossa qlemma ennesvanhaan hoettiin:
"Aurinko paestaa ja vettä sattaa, taetaa tulla kesä.
Piilolan muorin hammeen alla on pikkulinnulla pesä."
Tiaisista rastaisiin: onko suorastaan mahdotonta oppia laulamaan ilman synnynnäisiä taipumuksia? Ornitologit hoi!
Opeta ruotsinkieliselle tytölle myös verbi pesiä aikamuotoineen. "Kiuru pesi" on oikein ilmaistu.
http://www.verbix.com/webverbix/go.asp?T1=pesi%E4&D1=10&H1=110&imageField.x=10&imageField.y=9
http://www.verbix.com/cache/webverbix/10.pest%E4.shtml
Näin puhtaasti kielioppi pesi eläinkunnan.
Ihmettelen hämmentymistäsi ymmälläänolosta. :-)
Tietysti suomea vajavaisesti osaava hämmentyy siitä, että sama muoto voi olla nykyajan tai menneen ajan muoto – ja jopa yhden verbin yksi muoto ja toisen verbin toinen muoto. Sellainen on kuitenkin tuiki tavallista niin suomessa kuin muissakin kielissä.
Minä taas hämmennyin lauseesta ”kiurut pesivät pelloillamme”, koska suomen kielessä sellainen vanhastaan tarkoittaa, että puhe on joistakin nimenomaisista kiuruista. Sekä puhujan että kuulijan oletetaan tietävät, mistä kiuruista puhutaan. Kyseiset kiurut on aiemmin mainittu keskustelussa, ja nyt täsmennetään, että ne pesivät meidän pelloillamme.
Jos sen sijaan esitetään kiurut ja niiden pesiminen uutena asiana, käytetään ns. eksistentiaalilausetta, jossa subjekti on partitiivissa ja (uutena asiana) lauseen lopussa: ”pelloillamme pesi kiuruja”. Tällöin käy niin, että verbinmuoto (”pesi” tai ”pesii”) ilmaisee, viitataanko menneisyyteen vai ei.
Leivon mäellä Leivonmäellä: leivon leivon kukkoon.
http://www.leivonmaki.fi/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leivonen
http://www.cc.jyu.fi/~kirkopo/savo/?joke=fishpasty
Määräisellä monikollisella subjektilla alkava lause ei välttämättä tarkoita tiettyä jo käsiteltyä kohdetta. Muita esimerkkejä:
-lapset leikkivät usein tuossa puistossa
-kukat alkavat pian kukkia täydessä loistossaan
-perhoset lentelevät kauniisti pihallamme
Myös määräisessä monikossa oleva sana voidaan ymmärtää vähemmän tarkennettuna, varsinkin jos lauseen pääsanoma on muualla kuin subjektissa. Tässä jälleen esimerkki kohta satavuotiaan kielioppimme jälkeenjääneisyydestä. Kannattaa ajatella ennemmin todellista kielenkäyttöä kuin jäykkiä ja vanhanaikaisia sääntöjä.
En usko, että suomen kieli vielä on köyhtynyt sillä tavoin, kuin väität. "Lapset leikkivät usein tuossa puistossa" on toki aivan käypä lause, mutta se _tarkoittaa_ sitä, että jotkut aiemmin mainitut tai muuten sekä puhujan että kuulijan tietämät lapset leikkivät usein tietyssä puistossa. Jos ei tätä ymmärrä, ei täysin osaa suomea. Suomessa voidaan myös sanoa "Tuossa puistossa leikkii usein lapsia" tai "Tuossa puistossa on usein leikkiviä lapsia".
Subjektin ja predikaatin muodolla (lapset leikkivät ~ lapsia leikkii) ilmaistaan suomessa definiittisyyttä tai indefiniittisyyttä, joka muissa kielissä ilmaistaan usein artikkelilla. Onko tarkoitus _kokonaan hävittää_ tällaisen erottelun mahdollisuus? Kielihän ei siihen kuole, mutta hankalaksi menee. Asiat voidaan toki ilmaista, mutta ehkä hyvinkin kömpelösti.
Lause "kukat alkavat pian kukkia täydessä loistossaan" on kaikessa teennäisyydessäänkin toki sinänsä käypä. Siinä on nominatiivi, koska viitataan kukkiin yleensä, kaikkiin kukkiin.
Jos sanot "perhoset lentelevät kauniisti pihallamme", ei pidä ihmetellä, jos äidinkieleltään suomenkielinen ja kielikorvaltaan turtumaton kysyy, mitä nimenomaisia perhosia tarkoitat, koska hän ei muista perhosista puhutun.
Suomen kielioppi on muuten satoja vuosia vanha, jos tarkoitat kirjoitettuja esityksiä kielestä. Se on vielä vanhempi, jos tarkoitetaan kielen rakennetta, jota niissä esityksissä yritetään kuvata. (Setälän lauseoppikin ilmestyi jo reilusti yli sata vuotta sittem, vuonna 1880, ja sehän oli tunnetusti paljolti plagiaatti.)
Tämä viestiketju on kummallinen. Yksi ihminen miettii että onpa hassu yhteensattuma, kun pesivät on kahden eri verbin muoto.
Voisitko keksiä jonkin esimerkkilauseen missä oikeasti olisi mahdollista sekoittaa nämä asiat, niin tästä saisi jonkun jota voisi hokea.
"Pellollamme pesii kiuruja", toden totta, näinhän suomalainen asian ilmaisee.
Ystäväni poikaystävän sukunimi sattuu olemaan myös Kiuru, siksi muistelin lapsuuteni kiuruja.
Ystäväni poikaystävä nimeltään Kiuru on myös hyvä laulamaan.
Ruotsin kielessähän kiurut voitaisiin sanoa epämääräisessä tai määrätyssä muodossa. Jos kiurut olisivat jo tunnettuja sanottaisiin, että "lärkorna häckade på våra åkrar". Epämääräinen muoto olisi taas "lärkor".
En ole koskaan lukenut suomen kieltä niin pitkälle, enkä tiennyt, että sanajärjestys meidänkin kielessämme ilmoittaa, onko kyse "epämääräisistä tai määrätyistä" kiuruista. Nyt sinä valaisit vähän asiaa.
Miten lienee linnunpoikasten laita – saavuttanevatko fertiliteetin ja alkanevatko pesimispuuhiin ennen täysi-ikäistymistään?
Muinoin oli erinäisiä teonsananäyttelehtijöitä ja -näyttelehtijättäriä. Ne olivat aikoja, kun Tauno palo, Jerry levisi ja Virna lisi!
http://images.google.fi/images?svnum=10&hl=fi&lr=&q=Tauno Palo&btnG=Hae
http://images.google.fi/images?svnum=10&hl=fi&lr=&q=Jerry Lewis&btnG=Hae
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=Virna Lisi&sa=N&tab=wi
>alkanevatko pesimispuuhiin
p.o.
ryhtynevätkö pesimispuuhiin
TAI
alkanevatko pesimispuuhat
Kielipalstallahan tässä!
Tämä on aika kumma juttu. Ei suomalainen voi ymmärtää lausetta "Linnut pesivät pellolla" muutenkuin että ne pesivät.
Jos sanot että "linnut pesivät peltoa", niin siinä olisi järkeä..se vain ettei siinä ole.