Tässä onpi yksi uutta tutkimustulosta siitä miksi mustien älykkyys on amerikassa havaittu olevan heikompi kuin valkoisten. Tutkimus väittää että tämä johtuu yleisistä käsityksistä että mustat ova ttyhmempiä ja tämä käsitys mielestäni alkoi jo muodostumaan toisen maailmansodan aikoihin kun yhdysvaltoihin tulevia eri maista tulevien kansalaisten älykkyyttä ym:ta henkisiä kykyjä tutkittiin liian kulttuurisidonnaisin testein ja luokiteltiin monet tavalliset ihmiset kehitysvammaisiksi.
Yleiset odotukset kun artikkelin mukaan vaikuttavat suorituksiin. Tämä voidaan havaita siinä että poikia kannustetaan enemmän matematiikassa ja heidän matikan taitoihin luotetaan enemmän kuin tyttöjen ja tällöin on kyse itsestään toteutuvasta ennusteesta.
Yksinkertaistaen artikkeli väittää seuraavaa. Yleiset odotukset siitä että mustat pärjäävät huonommin älykkyystesteissä heikentää mustien itseluottamusta kyseisissä testeissä ja saa heidät todellakin pärjäämään heikommin. Mielestäni on hyvä huomioida sosiaalinen aspekti ÄO-testeissä. Mielestäni testitilanne on herkkä monelle vaikutuksille. Joku voi esim. häiriintyä jossain määrin siitä että muut tekevät testiä samassa tilassa nopeesti, toisen suoritus voi taas parantua.
Kyseinen artikkeli löytyy täältä
http://www.apa.org/monitor/jun06/expectations.html
Kommentteja kiitos.
Yleiset odotukset kun artikkelin mukaan vaikuttavat suorituksiin. Tämä voidaan havaita siinä että poikia kannustetaan enemmän matematiikassa ja heidän matikan taitoihin luotetaan enemmän kuin tyttöjen ja tällöin on kyse itsestään toteutuvasta ennusteesta.
Yksinkertaistaen artikkeli väittää seuraavaa. Yleiset odotukset siitä että mustat pärjäävät huonommin älykkyystesteissä heikentää mustien itseluottamusta kyseisissä testeissä ja saa heidät todellakin pärjäämään heikommin. Mielestäni on hyvä huomioida sosiaalinen aspekti ÄO-testeissä. Mielestäni testitilanne on herkkä monelle vaikutuksille. Joku voi esim. häiriintyä jossain määrin siitä että muut tekevät testiä samassa tilassa nopeesti, toisen suoritus voi taas parantua.
Kyseinen artikkeli löytyy täältä
http://www.apa.org/monitor/jun06/expectations.html
Kommentteja kiitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kiitos oivaltavasta näkökulmasta. Tämä asenteellinen ongelma usein unohtuu taloudellisten selitysten varjoon vaikka on varmasti yhtä merkittävä tekijä kouluttautumisasteen eroissa ja älykkyystien tulosjakaumissa.
Vanha syy seuraamus-suhde joka tuntuu pätevän osoittamassasi tapauksessa: Mitä etsit, sitä löydät. Mitä löydät, siihen uskot. Mihin uskot, sitä etsit. Tutkimuksessa on siis voitu ongelman asettelussa jo ottaa tietyllä tavalla puolueellinen lähtökohta, joka väistämättä johtaa halutun kaltaiseen lopputulokseen.
Oma teoriani: Alueilla, joissa on köyhempiä asukkaita, koulutuksen taso kärsii. Tämän voi huomata Suomessakin kun vertaillaan eri alueiden lukioiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia. Syy: köyhillä alueilla, joissa on halpoja vuokra-asuntoja on suhteessa enemmän asukkaita, joilla on työttömyyttä ja/tai päihdeongelmia kuin mitä on erittäin rikkailla asuinalueilla. Nämä asiat vaikuttavat suoraan lasten kykyyn opiskella ja näinollen myös oppimistuloksiin. Lisäksi jenkkilässä rikkailla, joista prosentuaalisesti suurempi osa on valkoisia, on mahdollisuus saada lapsensa parempiin kouluihin ja he voivat lisäksi hankkia lapsilleen hyvätasoista lisäopetusta, mihin köyhillä ei ole mahdollisuutta.
Nämä asiat siis omasta mielestä johtavat ns. 'Lamarckian evolution' tyyppiseen kehitykseen, jossa hankitut ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle yksilön geneettisen perimän lisäksi.
Tässä on Pasadenan (Kalifornia) koulujen testi tuloksia. Voitte kaivaa samanlaiset tulokset mistä vaan jenkki koulusta. Kaikissa kouluissa on mustat ja meksikolaiset hännänhuippuna, vaikka on sama koulutus ja opettaja.
http://www.pusd.us/filemgmt_data/files/SAT.PDF
Minkähän takia lähetit älykkyystestien tuloksia ketjuun jossa pohditaan näiden tuloksien syitä? Vaikka olisi miten sama koulu ja sama opettaja niin muissa olosuhteissa voi olla huomattavia eroja esimerkiksi siinä miten vanhemmat ja se sama opettaja kannustavat ja tukevat opiskelua. Tilastot ovat pelkkiä lukuja, joista ei näe ilmiöitä lukujen takana. Siksi tilastojen esilletuonti tässä yhteydessä viittaa siihen ettei niiden lähettäjä ole sieltä älykkäimmästä päästä (vaikka onkin valkoinen).
Ne ovat koulujen päästökokeita.
Samalla luokalla olevia etnisesti erillaisista oppilaista huonostimenestyviä kannustetaan enemmän, jolloin samalla luokalla paremmin menestyvät saavat keskinmäärin vähemmän kannustusta opettajilta. Jos kaikki luokassa olevat saisi saman määrän kannustusta, niin tuloksissa olisi paljon suurempi ero.
Kyllä yleensä vähempiälyinen pari saa vähempiälyisiä lapsiakin ja vähempiälyiset vanhemmat eivät ymmärrä kannustaa lapsiensa koulunkäyntiäkään.
Älykkyys on kuin lihas. Jos teet raskasta lihasvoima työtä, niin lihakset kasvavat tarpeen mukaan.
parisataa vuotta sitten tapoja tullakseen toimeen Afrikassa ei ollut kuin muutama: metsästys, keräily, poppamiehen ammatti, päälikkö ja mahdollisesti muutama muu ammatti. Joten ei ole ollut tarvetta älykkyyteen, kun kaiken oppi kopioimalla vanhemmilta ammatti.
Aasialaisten ja valkoisten monipuolinen kulttuuri on yli 10000 vuotta vanha ja ammatteja joilla on tullut toimeen on ollut varhaisinakin aikoina satoja. Suurimmalta osin nämä ammatit ovat olleet paljon älyä vaativia ammatteja.
"Älykkyys on kuin lihas. Jos teet raskasta lihasvoima työtä, niin lihakset kasvavat tarpeen mukaan.
parisataa vuotta sitten tapoja tullakseen toimeen Afrikassa ei ollut kuin muutama: metsästys, keräily, poppamiehen ammatti, päälikkö ja mahdollisesti muutama muu ammatti. Joten ei ole ollut tarvetta älykkyyteen, kun kaiken oppi kopioimalla vanhemmilta ammatti. "
Olet siis hyväksynyt ympäristön vaikutukset ns. älykkyysosamäärään. Sitä en ymmärrä miten arviosi vuosisatojen takaisesta ympäristön virikkeellisyydestä liittyy nykyään elävien ihmisten suorituksiin. Voisitko hieman tarkentaa? Epäilen myöskin että mm. metsästys ja keräily kehittävät enemmän kognitiivisia kykyjä kuin monet nykyaikaiset työt kuten vaikka tehtaiden liukuhihnatyöt.
löytyy tältä sivulta.
http://star.cde.ca.gov/star2005/Viewreport.asp
Oli koulu rikkaalla alueella tai köyhällä alueella niin huomaatte tuloksien perusteella mustien ja meksikolaisten olevan perässä kulkijoita ja testit ovat samat jokaiselle.
luoda testiä jossa mustat pärjäisivät, ei ole onnistunut. Kaikilla testeillä sama lopputulos rotujen välillä, Aasialaiset, valkoiset, latinot, mustat, on järjestys aina vaan. On tutkittu erikseen vielä valkoisissa perheissä ottolapsina olleet, sekä lukuisia variaatioita.
On vaikea uskoa, että useaan miljoonaan ihmiseen odotukset vaikuttaisivat noin perinpohjaisesti, että tuloksena on noin suuri ero. Lisäksi tuskin kuitenkaan voi väittää, että esim. USA:ssa on odotettu eri rotujen pärjäävän eri tavalla viime vuosikymmeninä.
Kerroin lähinnä että tämäkin puoli vaikuttaa testitulokseen, ei ole tietenkään ainoa puoli asiassa
Odotuksien suuremmasta vaikutuksesta voin antaa toisen esimerkin, tätä asiaa kun on helppo aliarvioida. Nimittäin Placebo-vaikutuksen, joka tarkoittaa asiakkaaseen kohdistuvaa terapia- tai lääkehoidon odotuksiin perustuvaa vaikutusta. Tämä siis muodostuu siitä että asiakas odottaa jonkin hoidon vaikuttavan, vaikka hoito olisi täysin huuhaata tai lääkkeen vaikutus olematon. Tämä saa aikaan sen että aina löytyy isosta porukasta todistajia sen puolesta että jokin huuhaahoitometodi toimii. Ja pelkästään amerikoissa Prozacin Placebo-vaikutus on peräti 2 KERTAA SUUREMPI kuin lääkkeen varsinainen vaikutus. Joten mietipä sitä, kun pohdit odotuksien vaikutuksia. Ja tämä placebo-vaikutus on varmaan helppo todentaa: masentuneelle ihmisryhmälle A kerrotaan että heille annetaan Prozacia, vaikka annetaankin "lääkettä" joka ei vaikuta mitenkään masennuksen ehkäisemisen ja masentuneelle ihmisryhmälle B kerrotaan samoin mutta annetaan oikeata Prozacia. Tämän jälkeen katsotaan mitä tapahtuu.
Odotusten vaikutuksia on tutkittu kai monenlaisissa yhteyksissä. Muistan sellaisen pedagogisen tutkimuksen, jossa joukko lahjakkaita oppilaita lähetettiin koulun korjaussaneerauksen tms. syyn vuoksi toiseen oppilaitokseen. Tämä tapahtui Amerikassa. Miten kävi, kun uudet opettajat saivat opetettavakseen ryhmän, jonka he tiesivät erityisen lahjakkaiksi? Yllättävää kyllä, nämä oppilaat saivat kokeista hyviä numeroita ja todistivat kykynsä tässä uudessa koulussaan. Mutta itse asiassahan tietysti koulun remontti oli ollut tekosyy, ja lähetetyt oppilaat omassa koulussaan keskitason edustajia. Uuden koulun opettajat uskoivat saaneensa opetettavakseen lahjakkaita tapauksia, ja kas: koulumenetys hyppäsikin kerralla kokonaan toiselle tasolle. En tiedä miten tarkkaan sitten selvitettiin sitä mikä osa "uudesta" lahjakkuudesta selittyi opettajien arvosteluperusteitten, mikä taas todellisen oppimiskyvyn muutoksen vaikutukseksi.
Toinen vastaavanlainen koe tehtiin oppilaiden sijasta rotilla. Tutkimuslaitoksesta toiseen lähetettiin joukko "valikoituja" rottia, joita koskeva oppimiskoesarja oli kesken. Vastaanottaja sai puoliksi suoritetuista rottien oppimiskokeista tutkimuspöytäkirjat, ja ryhmän piti jatkaa tutkimusta ko. rottajoukon kanssa. Kun tutkijat uskoivat että kyseessä oli pitkälle jalostettu ja oppimiskykyinen rottakanta, joka oli jo suoritetuissa kokeissa saanut hämmästyttävän hyviä oppimistuloksia, ihme ja kumma: nämä rotat saivat jatkotutkimuksissakin hyviä oppimistuloksia. Tässä tapauksessa on helppo uskoa, että "kauneus oli katsojan silmissä". Mutta toisaalta rottienkaan käytöksen arvioiminen ei voi olla ihan tuulesta temmattua, joten kysymykseksi jää, mistä tulosten yllättävä tasohyppäys sitten johtui.
Nämä esimerkit on kerrottu Neil Postmanin kirjassa Uutta luova opetus.
Tassahan huijattiin testaajia. Alykkyystestin tarkistaja ei kai tieda mita rotua testin tekija edustaa?
Mainitsemasi tutkimuksen päätelmä on mielestäni hivenen horjuva. Miksi "odotuksien mustien huonommasta onnistumisesta älykkyystesteissä" pitäisi vaikuttaa tuloksiin huonontavasti? Päinvastoin luulisi enemmänkin herättävän tervettä näyttämisen halua ja sitä kautta kovaa yritystä --> parempia tuloksia ks. testeissä.
Testitilanne voi todellakin olla monelle "paha paikka", jonka aiheuttaman jännityksen seurauksena tulos ei ole oikealla tasolla. Testi tilanne ei kuitenkaan ole millään tavalla rotusidonnainen, joten silläkään ei voi perustella mustien huonompaa menestymistä.
Fakta lienee se, että tummaihoiset todellakin pärjäävät huonommin ÄO testeissä. Se miksi näin on, en osaa vastata varmuudella.
The g Factor also considers the race differences from an evolutionary perspective. Jensen endorses the "Out-of-Africa" theory, that Homo sapiens arose in Africa about 100,000 years ago, expanded beyond Africa after that, and then migrated east after a European/East Asian split about 40,000 years ago. Since evolutionary selection pressures were different in the hot savanna where Africans evolved than in the cold Arctic where Mongoloids evolved, these ecological differences had not only morphological, but also behavioral effects. The farther north the populations migrated ‘Out of Africa,’ the more they encountered the cognitively demanding problems of gathering and storing food, gaining shelter, making clothes, and raising children during prolonged winters. As these populations evolved into present-day Europeans and East Asians, they underwent selective pressure for larger brains.