Onko Auringon ja sen naapuritähtien välissä jollakin kohdalla tähtitieteellisistä kohteista tyhjä alue? Vai onko koko tähtien välinen alue harvamateriaalista, etäisten pyrstötähtien miehittämää seutua?
Entä minkälaisia seutua on galaksien välinen alue? Tyhjiötäkö? Onko sielläkin jonkinlaisia kohteita?
Entä minkälaisia seutua on galaksien välinen alue? Tyhjiötäkö? Onko sielläkin jonkinlaisia kohteita?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pimeää materiaalia :) kun sitä ei kerran näe.
Tähtienvälisessä avaruudessa on hyvin harvaa ainetta, enimmäkseen vetyä, jonkinverran heliumia ja hieman myös raskaampia alkuaineita.
Kysymykseni oli hieman epäselvä. Tarkoitin onko tähtien ja galaksien välissä kiinteitä kohteita: kiviä ja isompia.
Jotain pyrstötähtiharhailijoita kenties? Tai tähtien/galaksien väliin väliaikaisesti tasapainotilaan jääneitä kohteita?
Onhan sitä materiaalia tähtien välissä vaikka kuinka paljon. Yksi ilmiö mikä sitä tuottaa ovat esim. supernova eli räjähtävät tähdet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rapusumu
Supernova synnyttää ympärilleen laajenevan kaasu/pölypilven. Koska jäljelle jäänyt tähti on niin pieni, ettei se enää pysty vetovoimallaan keräämään syntynyt pilveä takaisin, hajoaa pilvi tähtien väliseen avaruuteen. Aurinkokuntakin on syntynyt tällaisesta pilvestä.
Tähtien vetovoiman ulkopuolella olevassa eli tähtien välisessä avaruudessa on siis vain kaasua, ei isompia murikoita?
Ja että galaksien välissä olisi tähtiryhmiä. Siis vaikkapa vain kymmenen tähden ryhmä? Vai ovatko nämäkin ryhmät miljoonan tähden minigalakseja.
Galaksien välissä on erittäin kuumaa kaasua, niin kuumaa että se säteilee röngten-alueella.
Galaksijoukkojen välinen vetovoima kuumentaa sen...
Suurin osa on kuitenkin "pimeää ainetta", sitä nyt tutkitaan kovasti että mitä se on, galaksijoukot nimittäin painavat 5 X enemmän kun pitäisi...
Mitä sitten galaksijoukkojen välillä on, sitä ei tuossa allaolevassa jutussa kerrota.
http://imagine.gsfc.nasa.gov/docs/science/know_l1/dark_matter.html
Vedänkö väärän johtopäätöksen, jos teen vastuksista sellaisen yhteenvedon, että a) tähtien ja b) galaksien välissä ei ole niiden vaikutuksen ulkopuolisia, ns. vapaita kohteita ollenkaan?
Se, mitä nuo vaikutuksista vapaat/ei vapaat kohteet ovat ja kuinka kaukana tähdistä ja galakseista ne sijaitsevat vaatii nyt omaa perehtymistä kirjojen ja netinkin parissa.
Ehkä kysymyksesi on hieman liian vaikea?
Jos galaksien välissä "lojottaa" vaikka maapallon
kokoisia järkäleitä, ei niitä voi havaita vielä likikään
meidän välineillä.
Moni asia tähtitieessä on kyetty laskemaan ja teoretisoimaan ennen kuin asia on laitteilla havaittu.
Galaksien liikehdinnästä on tehty isoja tietokoneajoja. Luulisi, että galaksien välisestä tilastakin on joitakin teorioita.
Samoin lienee teorioita tähtien välisestä tilasta, vaikka kahden valovuoden päästä ei ihan pikkukivä pystytäkään havaitsemaan.
Laskelmat perustuvat suurten näkymättömien massojen
painovoiman vaikutuksiin läheisissä näkyvissä
kappaleissa. Kun muistamme että esim. halutessasi
että sinuun vaikuttaisi puolet suurempi vetovoima
kuin mitä kuu sinua vetää puoleensa, riittää siihen herneen nosto
pääsi päälle. Ja vielä kun muistaa että linnunratamme
halkaisija on 100 000 valovuotta, alkaa ongelman
ydin hahmottua.