Sananen tästä - suomalaisten negatiivisesta äitikompleksista, ja miten se ilmenee suomalaisessa naisessa (ja miehessä).
Suomalainen nainen siis haluaa olla ehdottomasti ITSENÄINEN ja tasa-arvoinen, ja tulla otetuksi kaikissa yhteyksissä tasavertaisena kumppanina.
Tästä seuraa ongelmia.
Kun ihanne on "itsenäinen nainen", tms. "aikuinen nainen", niin tällaiseen malliin ei sovi viattomuus, tyttömäisyys tai äidillisyys.
Suomalaisen naisen mielilause onkin: hyvät tytöt pääsevät taivaaseen, pahat tytöt minne vain.
Tästä minne vain-asenteesta muodostuu ongelma. Kun on vain vapautta, ja pelätään sitoutumista, ja vastuun ottamista, niin elämä jää ajelehtimiseksi. Elämästä katoaa suunta. Ei odoteta keneltäkään apua, eikä sitä kenellekään anneta.
Tällainen ihminen - siitä huolimatta että korostaa AIKUISUUTTAAN - ei koskaan kasva aikuiseksi; hän jää sisäisesti teiniksi. Nykynainen on siis sisäisesti eksyksissä.
Huono puoli hommassa on, että tällainen ihminen tarvitsee jatkuvasti ulkopuolista tukea, hän tulee riippuvaiseksi äiti- ja isähahmosta jonka hän itsessään on jättänyt kehittämättä. Itsenäisyys on näennäistä.
Hän hakee miehestäkin - ei tasavertaista kumppania - kuten hän uskottelee, vaan isähähmoa, supemiestä, joka sanoo miten asiat ovat. Sen takia nykynaiset juoksevat väkivaltaisten miesten, renttujen, pahisten ja rikollisten perässä. He ovat omien sisäisten ristiriitojensa uhreja.
Ratkaisu ongelmaan olisi OIKEAN itsenäisyyden löytäminen, eikä vain taloudellisen itsenäisyyden, tai suhteessa alfaykkös-machomiehiin.
Aikuisuuteen kun kuuluu isäksi ja äidiksi kasvaminen/tuleminen; vastuun ottaminen omasta elämästään, ympäristöstään ja muista ihmisistä.
En usko että nykyihminen kykenee tähän, - en usko että tilanne paranee. Se tulee näkymään siten, että emme niinkään haksahda negatiivisiin isähahmoihin - stalineihin ja hitlereihin; vaan meillä suomalaisilla tulee olemaan heikkous äitihahmoihin.
Tulemme hyväksymään kritiikittä auktoriteetin, jos vain se on nainen. Minusta tässä on suuri vaara, koska se mahdollistaa valtaan pääsyn sellaisille naisille joissa ei ole hyvää; jotka käyttävät ihmisten tätä heikkoutta vain pahuuttaan tai vallanhimoaan.
En tarkoita että pressaksi, vaan politiikassa, yhdistyksissä, työelämässä, ja organisaatioissa on havaittavissa sellaista asennetta että joku on pätevä johtotehtäviin vain koska hän on nainen, henkilön taidollisesta, tiedollisesta, moraalisesta tai sisäisestä laadusta piittaamatta.
Suomalainen nainen siis haluaa olla ehdottomasti ITSENÄINEN ja tasa-arvoinen, ja tulla otetuksi kaikissa yhteyksissä tasavertaisena kumppanina.
Tästä seuraa ongelmia.
Kun ihanne on "itsenäinen nainen", tms. "aikuinen nainen", niin tällaiseen malliin ei sovi viattomuus, tyttömäisyys tai äidillisyys.
Suomalaisen naisen mielilause onkin: hyvät tytöt pääsevät taivaaseen, pahat tytöt minne vain.
Tästä minne vain-asenteesta muodostuu ongelma. Kun on vain vapautta, ja pelätään sitoutumista, ja vastuun ottamista, niin elämä jää ajelehtimiseksi. Elämästä katoaa suunta. Ei odoteta keneltäkään apua, eikä sitä kenellekään anneta.
Tällainen ihminen - siitä huolimatta että korostaa AIKUISUUTTAAN - ei koskaan kasva aikuiseksi; hän jää sisäisesti teiniksi. Nykynainen on siis sisäisesti eksyksissä.
Huono puoli hommassa on, että tällainen ihminen tarvitsee jatkuvasti ulkopuolista tukea, hän tulee riippuvaiseksi äiti- ja isähahmosta jonka hän itsessään on jättänyt kehittämättä. Itsenäisyys on näennäistä.
Hän hakee miehestäkin - ei tasavertaista kumppania - kuten hän uskottelee, vaan isähähmoa, supemiestä, joka sanoo miten asiat ovat. Sen takia nykynaiset juoksevat väkivaltaisten miesten, renttujen, pahisten ja rikollisten perässä. He ovat omien sisäisten ristiriitojensa uhreja.
Ratkaisu ongelmaan olisi OIKEAN itsenäisyyden löytäminen, eikä vain taloudellisen itsenäisyyden, tai suhteessa alfaykkös-machomiehiin.
Aikuisuuteen kun kuuluu isäksi ja äidiksi kasvaminen/tuleminen; vastuun ottaminen omasta elämästään, ympäristöstään ja muista ihmisistä.
En usko että nykyihminen kykenee tähän, - en usko että tilanne paranee. Se tulee näkymään siten, että emme niinkään haksahda negatiivisiin isähahmoihin - stalineihin ja hitlereihin; vaan meillä suomalaisilla tulee olemaan heikkous äitihahmoihin.
Tulemme hyväksymään kritiikittä auktoriteetin, jos vain se on nainen. Minusta tässä on suuri vaara, koska se mahdollistaa valtaan pääsyn sellaisille naisille joissa ei ole hyvää; jotka käyttävät ihmisten tätä heikkoutta vain pahuuttaan tai vallanhimoaan.
En tarkoita että pressaksi, vaan politiikassa, yhdistyksissä, työelämässä, ja organisaatioissa on havaittavissa sellaista asennetta että joku on pätevä johtotehtäviin vain koska hän on nainen, henkilön taidollisesta, tiedollisesta, moraalisesta tai sisäisestä laadusta piittaamatta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
käyppä vilkaisemassa tuota historia aluetta, siellä aika moni näkee märkiä unia Hitleristä.
Maailman menoa alueelta löytää noita Isä aurinkoisen kannattajia.
Että kyllä ne isukkihahmotkin kiihottaa monia.
Et kai sinä nyt itsekään usko, että kaikki suomalaiset naiset voidaan laittaa jonkin yhden ja yhteisen nimittäjän alle?
Kyllä ne on vaan enimmäkseen miehiä täällä Suomen maalla, jotka sitä vastuuta pakoilevat. Mitenkäs on itsesi kanssa?
Hmmm... Sunnuntaipäivän pakina, hajanaisia ajatuksia sekaisin lyhytkestoisissa virkkeissä. Ensin puhutaan äitikompleksista, sitten itsenäisen naisen ristiriitaisista sisäisistä malleista ja lopulta naisjohtajuuden problemaattisuudesta.
Haluaisin myös huomauttaa, että vaikka suomalaisista naisista puhutaankin, kuka EI tahtoisi olla riippumaton ja samanarvoinen muiden ihmisten kanssa, oli sitten sukupuoli tai kansallisuus mikä tahansa? Ei, siitä ei saisi seurata ongelmia.
Jokainen ihminen on oikeutettu muodostamaan minäihanteensa itse ja toteuttamaan sen. Minusta itsenäiseen toimintaan kykenevä nainen voi olla aivan hyvin viaton, tyttömäinen tai äidillinen. Ei ole mitään järkeä vetää liian kovia määrityksiä sille, miten ollaan jotakin yleistä ihmistyyppi-ihannetta. Jos aikuisuus tarkoittaa tylsyyttä ja vakavuutta suhtautua elämään, jonka imagolle tyttömäisyys on epäuskottavaa, en tahdo itse kasvaa aikuiseksi lainkaan. Ns. "aikuisen naisen" rooliin äidillisyys sopii mainiosti, jos vain tuo aikuisuus ei tarkoita edellämainittuja ikävyyksiä! Nämä tiukka uranainen/pullantuoksuinen kotiäiti -jaottelut todella ihmetyttävät minua.
Mainitset sitoutumiskammoisuudesta, joka muuten on suurempi ongelma nuorten miesten keskuudessa kuin naisten koskaan. En tunne yleistettävissä olevaa yhtäläisyyttä tekstisi kanssa suhteessa suomalaisiin naisiin. Rakkaudettomaan itsenäisyyteen pyrkiminen vaivaa koko länsimaista, tehokkuuden ja vallan ensisijaiseksi asettavaa ihmiskuntaa. Ratkaisu ongelmaan ei ole todellinen itsenäisyys ja riippumattomuus kaikesta, mikä alkaa minusta ja loppuu minuun. Ratkaisu on ymmärtää, että rakkauden tarvitseminen on luonnollista, että me kykenemme antamaan sitä, ja sitten hyväksyä, että loppujen lopuksi me olemme aina yksin yhdessäkin.
Naisihmisenä mm. politiikkaa ja mediaa ahkerasti seuranneena auktoriteettiset naiset eivät ole saaneet mielestäni yhtään sen enempää varauksetonta hyväksyntää esittämiinsä asioihin kuin miehetkään. Patriarkaalisesta yhteiskunnasta johtuen naisilla on tällä saralla edelleen jopa uskottavuusongelma, sillä osa ihmisistä uskoo tiedostamattaan naisten olevan kykenemättömiä toimimaan hyvin vaikuttavina auktoriteetteina, sillä heidän arvonsa eivät aina käy yksiin yhteiskunnan tavoitteiden ja pyrkimysten kanssa.
Vallanhimon kaipuiset miehet pääsevät korkeille palleille, mutta tällaisia korkeille palleille pyrkiviä naisia tulisi katsoa vähintäänkin kieroon, vai? Onhan nyt kerrassaan luonnotonta, että nainen välittäisi teidän veren ja sotien kyllästämästä voimasta, jota te miehet sanotte vallaksi.
>> Hmmm... Sunnuntaipäivän pakina, hajanaisia ajatuksia sekaisin lyhytkestoisissa virkkeissä.
No enpä muuhun pyrkinytkään. Nopeasti kyhäsin jonkinlaisen leijan ajatusten virrasta.
>> Haluaisin myös huomauttaa, että vaikka suomalaisista naisista puhutaankin, kuka EI tahtoisi olla riippumaton ja samanarvoinen muiden ihmisten kanssa, oli sitten sukupuoli tai kansallisuus mikä tahansa?
Häh. MINULLE ei tuota vaikeuksia kunnioittaa ja totella auktoriteettia, jonka näen tarpeeksi luotettavaksi. Tarkoitin että tasa-arvon etsiminen ei pitäisi olla itseisarvoista.
>> Ei, siitä ei saisi seurata ongelmia.
Ongelmia seuraa jos jämähdetään antiautoritatiivisuuteen(=kapinallisuuteen) tai tasa-arvoisuuteen sokeasti, ja fanaattisesti.
>> Jokainen ihminen on oikeutettu muodostamaan minäihanteensa itse ja toteuttamaan sen.
Paitsi jos rikkoo lakia vastaan, joutuu vankilaan.
>> Nämä tiukka uranainen/pullantuoksuinen kotiäiti -jaottelut todella ihmetyttävät minua.
En tiedä mitä tuollainen tiukka jaoittelu voisi olla. Minusta jonkin verran voi yleistää, ja minusta suomalaisten naisten(ihmisten) arvomaailma onb melko samasta tuutista, johtuen kulttuurimme yksipuolisuudesta; kansalliset meemimme ovat aika ahtaat.
Mutta jos Suomesta löytyisi itsenäisesti ajatteleva poikkeusnainen, tai -mies, olisin ilahtunut. Se todistaisi että annakkoluuloineni olin väärässä.
>> Mainitset sitoutumiskammoisuudesta, joka muuten on suurempi ongelma nuorten miesten keskuudessa kuin naisten koskaan.
?
>> En tunne yleistettävissä olevaa yhtäläisyyttä tekstisi kanssa suhteessa suomalaisiin naisiin.
Pitäisi kait ottaa pari askelta taaksepäin? Yleensä kun suomalaiset naiset alkavat puolustautumaan, se ontuu koska he ovat niin sisällä tässä tilanteessa(=suomalaisuudessa), että he eivät voi edes kuvitella että elämää voisi tarkastella jostain muusta vinkkelistä kuin suomalaisuudesta käsin.
>> Rakkaudettomaan itsenäisyyteen pyrkiminen vaivaa koko länsimaista, tehokkuuden ja vallan ensisijaiseksi asettavaa ihmiskuntaa.
Taitaa vaivata koko ihmiskuntaa.
>> Naisihmisenä mm. politiikkaa ja mediaa ahkerasti seuranneena auktoriteettiset naiset eivät ole saaneet mielestäni yhtään sen enempää varauksetonta hyväksyntää esittämiinsä asioihin kuin miehetkään.
Ehkä... Tai sitten se on niin, että valtaan päässeillä naisilla ei sitten olekaan mitään sanottavaa.
>> Patriarkaalisesta yhteiskunnasta johtuen naisilla on tällä saralla edelleen jopa uskottavuusongelma, sillä osa ihmisistä uskoo tiedostamattaan naisten olevan kykenemättömiä toimimaan hyvin vaikuttavina auktoriteetteina, sillä heidän arvonsa eivät aina käy yksiin yhteiskunnan tavoitteiden ja pyrkimysten kanssa.
Aagh. Näen asian valitettavasti niin päinvastoin, että me elämme vahvasti femininisoituneessa yhteiskunnassa. Minusta patriarkaalisuus on pelkkä myytti. Minusta sellaista ei ole koskaan edes ollut olemassa.
Naisilla on ollut tarve saada valtaa, ja he ovat tekeytyneet uhreiksi, ja keksineet "patriarkaalisen vallan" käsitteen, ja keinotekoisesti pönkittäneet jotain olemattomia miesvallan rippusia, jotta saisivat sympatiaa uhri-roolilleen.
>> Vallanhimon kaipuiset miehet pääsevät korkeille palleille, mutta tällaisia korkeille palleille pyrkiviä naisia tulisi katsoa vähintäänkin kieroon, vai?
Minusta naiset eivät saisi keskittää KAIKKEA HUOMIOTAAN jos joku mies sattuu pullistamaan hauista, tai joku on kukkulan kuningas. Vika on tässä kohtaa naisissa, jotka kulkevat laput silmillä, ja näkevät vain testosteronin paukkumisen.
Naiset haluavat kilpailla alfaykkös-miesten kanssa vallan huipulla, ja saada yhtä paljon lihasmassaa kuin miesbodari; minusta se on säälittävää.
Onhan muunkinlaista elämää kuin nämä!
>> Onhan nyt kerrassaan luonnotonta, että nainen välittäisi teidän veren ja sotien kyllästämästä voimasta, jota te miehet sanotte vallaksi.
Ei, vaan te hyvinvointimaiden naiset olette fiksoituneet testosteroniin. Te olette korottaneet nämä miehet, te olette rakastaneet väkivaltaisimpia miehiä, ja pönkittäneet heidän egoaan. Naurettavaa väittää että sodat johtuisivat yleensä miehistä.
Sodat johtuvat muutamasta hormonihäiriöisestä egoistimiehestä, joille naiset antavat varauksettoman tukensa; jotka naiset nostavat valtaan.
Oletko pettynyt naisiin? En tarkoita henkilökohtaisella tasolla vaan yleisesti? Minä olen. Koska en ymmärrä heitä ja heidän ajatuksiaan, vaikka kuinka yritän. Heidän ajatuksensa ovat sekavia ja testosteroni voi olla hyvinkin syy ajatusten sumenenmiseen.
Olen hyvin pitkälle kanssasi samaa mieltä myös siinä, että naiset ovat saaneet hyvin paljon pahaa aikaiseksi, ja kaikki vain ajattelemalla itseään.
Naisiin, ja miehiin - ihmisiin.
Naiset on aina sellasia, että kun heitä ei tunne sen paremmin, niin uskoo kaiken sen mitä he puhuu, että ovat kovin henkisten arvojen puolesta, heikkojen puolella, suvaitsevaisia, herkkiä pikku balleriinoja pahassa maailmassa.
Mutta kun oppii paremmin tuntemaan, alkaa yleensä hirvittää heidän hirveä rahanahneus, itsekkyys; se että he ihailevat kaikkia rikollisia ja sodanlietsojia, ja käyttävät itsekin väkivaltaa sen lisäksi että ihailevat sitä ja pitävät "miehekkäänä". Sitten samaan hengenvetoon he sanovat olevansa pasifisteja ja feministejä.
Minusta on alkanut tuntua että naiset haluavat pohjimmiltaan Paljon Rahaa, Auton, Uima-altaan, Uran ja Aggressiivisimman Uroksen, ja ne selittelyt on vaan juonittelua.
Uskon että aika paljon maailamssa olevasta pahasta on naisten syytä.
ymmärtää!
Minkä helvetin takia sä "synnytyskoneillistat" ("pitää tehdä lapsia", törkeää) naista?=( Saatanan paska, miks täytyy tehä lapsia.