Mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa? Psykologia on vain oppi, ainostaan ihmisillä on mielipiteitä ja uskomuksia. Ovathan tämän päivän psykologiset opit keskenään ristiriitaisia ja ristiriidassa menneen ajan oppien kanssa.
Tuollainen sanapari sisältää riskin sortua "olkinuken hirttämiseen" (kyseessä on siis vertauskuva).
Kuka sitten on pätevä laatimaan psykologisia oppeja? Oppineet pitävät mökinmummojen psykologisointia keittiöpsykologisointina. Toisaalta julkisuudessa paljon siteerattu Ben Furman on pätevyydeltään varsin kyseenalainen, pidän Furmanin oppeja kuitenkin oikeana psykologiana niiden saaman laajan julkisuuden ja alan tuen vuoksi.
Itse pidän psykologiaa uskomuksena jonka opinkappaleet vahvistetaan äänestyksin ihan niin kuin kansainväliset mielisairausluokituksetkin.
Tuollainen sanapari sisältää riskin sortua "olkinuken hirttämiseen" (kyseessä on siis vertauskuva).
Kuka sitten on pätevä laatimaan psykologisia oppeja? Oppineet pitävät mökinmummojen psykologisointia keittiöpsykologisointina. Toisaalta julkisuudessa paljon siteerattu Ben Furman on pätevyydeltään varsin kyseenalainen, pidän Furmanin oppeja kuitenkin oikeana psykologiana niiden saaman laajan julkisuuden ja alan tuen vuoksi.
Itse pidän psykologiaa uskomuksena jonka opinkappaleet vahvistetaan äänestyksin ihan niin kuin kansainväliset mielisairausluokituksetkin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eiköhän kyseessä useimmiten ole ihan vain sanonta, jolla tarkoitetaan sitä että jotain asiaa lähestytään tietynlaisesta näkökulmasta. Siis ihan vastaavasti jos jotain vaikkapa ravinto-ongelmaa lähestyttäisiin "biologian mukaan" tai menneitä tapahtumia alettaisiin kelailla pohjustuksella "historia kertoo että...".
Ei siis välttämättä sen kummempaa.
Jos joku haluaa sitten väittää jotain yksityiskohtaisempaa, pitää mainita tarkemmin se tutkimus tms. johon vedotaan. Jokaisen tiedonalan, myös psykologian, piirissä on paljon sellaista joka on keskenään ristiriitaista ja sulkee toisensa pois, tai on vanhentunutta, tai on vielä käymistilassa, jne. Tieteet eivät ole uskontoja, jotka julistavat lopullista totuutta kaikesta.
Itse olisin tarkkana varsinkin jos esittäisin jonkin Ben Furmanin käsityksen. Silloin korostaisin aivan erityisesti että näin ei sano psykologia, vaan näin sanoo Ben Furman.
Niin, mitään yhtenäistä psykologista kokonaisteoriaa ei ole olemassakaan, minkä mukaan voitaisiin noin yleisellä tasolla sanoa. Psykologia on tiede, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä, havaintoja ja niiden käsittelyä, persoonallisuutta ja sen kehitystä mm. Tieteelle on ominaista uusien tutkimuslöydösten julkaiseminen, kritiikki ja tiedon muovautuvuus. Opit ja käsitykset muuttuvat ajan kuluessa ja uutta tietoa syntyy kaiken aikaa.
Ben Furman ei ole psykologi vaan psykiatri (lääkäri joka on erikoistunut psykiatriaan). Kliininen psykologia on ihmisten psyykkisiin ongelmiin ja niiden hoitoon kehitetty tieteen ala, jolla on yhtymäkohtia psykiatriaan, neurologiaan, aivotutkimukseen ym. tieteenaloihin. Taustalla kuitenkin psykologiset teoriat. Psykologian sovellualoja on toki lukuisia muitakin; kts. perustietoa psykologiasta esim. psykologiliiton sivulta http://psyli.fi
siis: http://www.psyli.fi
wikipediassa kohtuullisen hyvä kooste myös:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykologia
"Kuuluisien psykologien listassa"
on valtaosa nimiä, jotka eivät ole ammatiltaan
psykologeja vaan moni heistä on lääkäri (esim. Sigmund Freud, Carl Jung.
Sikäli lista on asiantuntemattomasti laadittu ja siltä puuttuu suuri osa merkittävistä psykologeista. Toki monella heistä on ollut vaikutusta psykologian ja psykoterapian kehityksessä.
""Kuuluisien psykologien listassa"
on valtaosa nimiä, jotka eivät ole ammatiltaan
psykologeja vaan moni heistä on lääkäri (esim. Sigmund Freud, Carl Jung.
Sikäli lista on asiantuntemattomasti laadittu ja siltä puuttuu suuri osa merkittävistä psykologeista. Toki monella heistä on ollut vaikutusta psykologian ja psykoterapian kehityksessä."
Eiköhän kuuluisien psykologien listassa kuulukin olla juuri niitä kuuluisia psykologeja, jotka maallikot tyypillisesti liittävät psykologiaan. Eihän nykypäivän ihmisillä tietääkseni ole tietoa nykyisistä merkittävistä psykologeista juurikaan ja siksi niitä ei ole listassa. Listassa näyttää olevan paljon noita klassikkoja, joiden teoriat on olleet uraauurtavia, tuoneet lisää tutimusalueita psykologiaan ja saaneet paljon muilta kritiikkiä.
Lyhyesti siis: Miksi jokin merkittävä psykologi olisi listassa jos ei sitä moni tunne ? Eihän kyseinen henkilö ole tällöin "kuuluisa", eikä sillä ole silloin mitään merkitystä kuinka merkittävä hän on.
Niin kyllä varmaan noin, mutta kun eivät ole otsikon mukaisesti edes psykologeja, vaan lääkäreitä tai vaikkapa sosiologeja.
Tosin Freud itse piti itseään psykologina vaikka olikin peruskoulutukseltaan neurologi.
Listan nimenä voisi olla paremmin vaikkapa "kliininsen psykologian kehitykseen oleellisesti vaikuttaneita henkilöitä" tms.
Listassahan on monia psykiatrian kehityksen
keskeisiä hahmoja, ei niinkään itse psykologian.
Psykologiatiede on paljon laajempi kuin tuo kliininen sovellus. Ihmiset sekoittavat psykologian ja psykiatrian, samoin kuin psykologin ja psykiatrin toisiinsa ja sivustot jossa tehdään sama virhe eivät edesauta asiaa.
Viimeiseen kysymykseen voisin vastata vallan hyvin kysymyksellä (psykologin tavoin). Miksi kuuluisien suomalaisten listalla ei ole kovinkaan korkealla keisari Nikolai II vaikka hän onkin merkittävästi vaikuttanut Suomen historiaan.
"pidän Furmanin oppeja kuitenkin oikeana psykologiana niiden saaman laajan julkisuuden ja alan tuen vuoksi."
Oikeastaan hiljaisuus on hyve, varsinkin silloin jos ei tiedä asioista.
En tiedä millaisia journalistisia opintoja Furman on käynyt mutta pitäisin häntä enemmänkin psykiatriaan erikoistuneena TV-toimittajana kuin psykiatrina koska kukaan muu ei ole tehnyt vuosia nimikko-ohjelmaansa TV:ssa ainakaan vuosikymmeniin.
Arvelen että Furman valittiin ohjelman juontajaksi lähinnä esiintymiskykynsä vuoksi, ei niinkään psykiatrisen pätevyytensä vuoksi.
Furmanin pätemättömyys tuli ilmi alan pikkukiistojen yhteydessä. Lyhyt ja pitkäterapia ovat yhä vastakkain kun lukee Kelan sanomia.
Se mitä Furman sanoi ohjelmassa ei ole pelkästään vain hänen omasta päästään vaan ohjelman tekoon osallistui varsin laaja työryhmä. Kenellekään ei anneta tuntia parasta ohjelma-aikaa noin vain huvin vuoksi. Mitä intressejä ohjema palvelikaan.
Furmanin pätevyyttä pelkästään sen perusteella, että hän on esiintymiskykyinen. Mielestäni kirjoittajan olisi syytä selvittää itselleen, mitä eroa on psykologialla ja psykiatrialla. Lisäksi ihmetyttää tuo sanonta "psykologian mukaan". Tuskin kukaan psykologiaan perehtynyt käyttää tuollaista muotoa, vaan sanoisi esim. kehityspsykologian mukaan. Pelkkä "psykologian mukaan" saattaa tarkoittaa lähes mitä tahansa. Psykologiaan lähemmin perehtyneet kylla ymmärtävät alan monimutkaisuuden vaatiman täsmällisyyden diskursiivisissa seikoissa.
voi sinua matti raukka. Furman kuule on vähintäänkin tasan yhtä pätevä psykiatri kuin kuka tahansa psykiatrian peruskoulutuksen saanut. Ei psykiatrian titteliä ostetakaan kuten ehkä ostetaan Wigelus - titteli. Psykiatrin tittelin eteen on myös tehtävä työtä, joka lienee matille vierasta...
Toisekseen, mitä ristiriitaa lyhyen ja pitkän psykoterapian välillä ei ole: Kelan tutkimuksessa todettiin selvästi että lyhytterapia auttaa.
Hae itsellesi apua Wigelius.
Furmanin pätemättömyys tuli ilmi kun Suomen Kuvalehti kirjoitti muutama vuosi sitten että Furman on suorittanut vain osan opinnoista mutta on siitä huolimatta saanut pätevyyden TEO:lta (terveydenhuollon oikeusturvakeskus). Aika erikoista.
"Mielestäni kirjoittajan olisi syytä selvittää itselleen, mitä eroa on psykologialla ja psykiatrialla."
Maallikot sotkevat usein nuo käsitteet keskenään. Yksinkertaistaen: psykologia on teoriaa ja psykiatria on käytännön sairaanhoitoa. Eikös käytäntö ole teorian soveltamista.
Tuo "psykologian mukaan" on maallikkojen suosima ilmaus. Pääosa tämän palstan kirjoittajista on maallikoita, olettaisin. Oppineet viittaavat paljolti oppisuunnan perustajaan tai tutkijaan perustellessaan väitettään (esim. "Goffmanin mukaan"). Kehityspsykologiassa ja psykologian muissakin opinsuunnissa on keskenään ristiriitaisia oppikuntia, tämä tietysti pätee kaikkiin muihinkin tieteisiin. Humanistisissa tieteissä ristiriidat ovat suuremmat kuin luonnontieteissä.
"Pelkkä "psykologian mukaan" saattaa tarkoittaa lähes mitä tahansa."
Niimpä. Siinä onkin houkutus sortua olkinuken hirttämiseen ja sehän ei aja mitään mihinkään. Yleisöä pitäisi mielummin vähän yliarvioida kuin aliarvioida, muuten kirjoituksen laatu kärsii. Olkinukella tarkoitan vastustajasta tehtyä kielteistä karikatyyriä. Kritiikki pitää kohdistaa vastustajaan eikä karikatyyriin, muuten se ei ota tuulta siipiensä alle.
Tuon sanonnan käytöllä pyritään joskus luomaan itsestä valistunut ja tieteellinen vaikutelma mutta usein syntyykin tekotieteellinen elvistelijän vaikutelma.
"Yksinkertaistaen: psykologia on teoriaa ja psykiatria on käytännön sairaanhoitoa. Eikös käytäntö ole teorian soveltamista".
Kirjoittaja on perusteellisesti metsässä näiden
käsitteiden kanssa ja sotkee vielä sairaanhoidonkin kuvioihin.
Psykologia tutkii ensisijaisesti tervettä ihmistä ja hänen käyttäytymistään. Psykologia-tiede kuuluu käyttäytymistieteisiin. Kliininen psykologia on psykologian sovelluksista se, joka paneutuu myös psyykkisten sairauksien hoitoon. Se tutkii psyykkisten häiriöiden syitä, niiden vuorovaikutuksellisia dynaamisia prosesseja sekä kehittää häiriöiden hoitomenetelmiä ja soveltaa niitä käytäntöön. Taustateorioina ovat usein psykologiset kehitysteoriat.
Psykiatria on lääketieteen osa-alue, jonka kohteena on psykiatrinen sairastaminen. Se lähtee tautiopillisesta ajattelumallista diagnostiikkoineen. Nämä kaksi suuntausta ovat käytännössä lähellä toisiaan, mutta näkökulma samaan ongelmaan on luonteeltaan erilainen.
Sairaanhoito on taasen hoitotieteen terminologiaa jne.
Menemättä sen enempää yksityiskohtiin, totean vain, että psykoterapeutin pätevyys on monella psykiatrilla ilman muodollista psykoterapeutin koulutusta. Miksi näin on, liittyy lääkärien hegemoniaan määrittää pätevyyksiä.
En ota tämän enempää kantaa tähän "psykologian mukaan" ilmaisuun. Totean sen vain olevan yhtä pätevä kuin esim. "politiikan mukaan" ... "filosian mukaan" ... "taloustieteen mukaan" tai "uskontotieteen mukaan". Sen enempää käyttöarvoa käsitteellä ei ole.
Olisihan se pitänyt aavistaa jo edellisestä viestistä millainen tämä kirjoittaja on. Hän on näitä "Eihän se noin ole! MINÄ olin taas oikeassa" tapauksia. Miksi tehdä suuri numero omasta epävarmuudesta ja heikosta itsetunnosta? Vastaapa hänenlaisensa kysymyksiin ihan miten tahansa, on toruva vastaus valmiina jo ennen kuin viestiä on edes alettu lukea. Keskustelun kulku: "selitähän..." "no tuota kun minä..." "älä selitä, tiedät ihan hyvin että...minä...minä..." :D
Hänelle kirjoittaminen on tilaisuus olla oikeassa ja päteä mutta minulle kirjoittaminen on tilaisuus etsiä totuutta. Kumpi onkaan rakentavampaa?
Jos pitäisin jokaista tänne kirjoittavaa tekotieteellisenä diletanttina olisi keskustelu latteaa ja siihen tympääntyisi varsin pian, mikä olisi turhan kallis hinta muutamasta yksittäistapauksesta.
"Kirjoittaja on perusteellisesti metsässä näiden
käsitteiden kanssa ja sotkee vielä sairaanhoidonkin kuvioihin."
Perusteellisesti? Jyrkät sanonnat ovat kuin huutomerkkejä, niitä tulee käyttää harkiten. Näin kolmikymppisenä on jo sen verran elämänkokemusta että vältän varmuuden puhkumista, jottei nolottaisi sen jälkeen kun on huomannut olevansa väärässä. Aina voi erehtyä.
Jos alkaa etsiä "ainoita ehdottoman oikeita vastauksia" löytyy niitä lähes yhtä paljon kuin on "asiantuntijoita". Tälläiset ns. asiantuntijat haluavat saada nimensä historiaan luomalla elämää suurempia "lopullisia" totuuksia mutta yleensä ne kaatuvat viimeistään silloin kun asiantuntijan luoma valtarakennelma sortuu. Tieteellinen teoria osoittautuikin vain osatotuuksilla, vääristelyllä, kyynärpäätaktiikalla ja muulla vilpillä rakennetuksi kunnian kukkulaksi. Tieteen historia tuntee paljon esimerkkejä. Todelliset asiantuntijat ovat nöyriä ja vaatimattomia, ei kaikkitietäviä joka alan asiantuntijoita, niinkuin valitettavan moni mielisairaalan lääkäri. Jokaisen kirjoittajan ja varsinkin tiedeurasta haaveilevan kannattaisi perehtyä argumentointiin ja sen virheisiin. Vesa Tenhusen artikkeli:
http://www.suomensisu.fi/kirjasto/argumentit.htm
Kun alkaa perehtyä syvällisesti ja ajatuksella mihin tahansa, huomaa pian että "ainoiden ehdottoman oikeiden vastausten" määrä vähenee koko ajan, jopa matematiikassa. Mutta älä suotta huoli, kyllä sinunlaisesi kelpaa lehtiin päivystäväksi sosiaalidosentiksi jota joku puolilukutaidoton metsäläinen vanhus pitää niin äärettömän viisaana.
Kun puhutaan sairaahoidosta psykologian yhteydessä voi sen olettaa olevan psykiatrista sairaanhoitoa. Näsäviisaus on viisauden laji joka kyllä sopii viihteeseen mutta ei sillä mitään kuolematonta viisautta löydä. Ei pidä aliarvioida yleisöä, vaikka tyhjät tynnyrit kolisevatkin kaikkein eniten. Kun itse asiasta ei tiedetä tai välitetä tarpeeksi tartutaan mielellään yksityiskohtiin ja hukutaan saivartelun suohon.
Ihmettelen vuodatustasi.Itse en ole tunteenomaisesti pelissä... Korjasin vain esittämiäsi faktoja oikeampaan suuntaan. Ei nyt ihan mitä tahansa voi esittää oikeana tietona...
Tulkintasi motiiveistani meni kyllä pahasti metsään...Hyvää syyskesän jatkoa sinulle.
Wigelius hei, sinähän mielenkiintoinen persoona olet! Oletko koskaan kuullut termiä ambivalenssi? Ekassa viestissäsi pidät Furmanin "oppeja" fiksuina, seuraavaksi jo pidätkin Furmania vain halpana toimittajana, jonka päähän on laitettu asioita.
Furman on erittäin pätevä ja EMPAATTINEN, sympaattinen psykiatrian huippuammattilainen!