ruksi, manala ja hiisi?
Mistä tulee sanat
huihaihiisi
5503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Crux on ainakin latinankielisessä nimessä Crux australis (= Etelän risti, tähdistö eteläisellä tähtitaivaalla) esiintyvä latinankielinen, ristiä merkitsevä sana. Merkitys on muuttunut sikäli, että ainakin minun ymmärrykseni mukaan risti tarkoittaa jotakin kuvioista † ♣ mutta ruksi on edellisiin nähden 45 asteen kulmassa eli × .
Maana tai mana on polynesialaisissa kielissä esiintyvä sana. Se tarkoittaa ”persoonatonta” tai ”yliluonnollista” voimaa, joka vaikuttaa aineellisen kappaleen kautta aiheuttaen hyvää tai pahaa. Suomen sanalla mana ei ole edelliseen välttämättä mitään yhteyttä mutta sen katsotaan merkitsevän kuolemaa. Manala on tunnetusti ”paikka, johon kuolleet joutuvat”.
Hitto eli hiisi on tarkoittanut pakanallista pyhää paikkaa. Kristinuskon juurtumisen jälkeen sen merkitys on ollut negatiivinen, se on tarkoittanut nimenomaan *pahaa* paikkaa. Vaikka vesihiisi sihisisikin hississä sisiliskon lailla, sana hiisi ei ole ainakaan alun perin viitannut olentoon vaan paikkaan.
hiisi olla myös olento? Joutsenossa on paikka, joka on nimeltään Hiidenmäki. Muistan kuinka lapsena ajattelin, että "hiisi" asustaa tuolla mäellä, ja on vallannut sen asuinsijakseen ja nimi tulee siitä.
Mainitsinkin hiisi-sanan tarkoittaneen ALUN PERIN pyhää paikkaa. Sittemmin merkitys on muuttunut ja nykyisin sana tuo mieleen paremminkin olennot.
Suomalaisessa paikannimistössäkin Hiisi ja Hitto esiintyvät siihen tapaan, että ne ymmärtää helpommin olennoksi: Hitonhauta (Laukaa), Hiidenvesi (Vihti, Lohja, Nummi-Pusula), Hiisijärvi (Ristijärvi) jne.
Selittäköön minua paljonkin tietävämpi Wikipedia enemmän:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiisi
Tietääkseni Hitto on ollut Karjalassa ennen kristinuskon tuloa jonkinlainen henkiolento.
Myöskin joissain vanhoissa kansanrunoissa mainitaan Hiitola, jossa asui Hiiden väki.
Sanaa hiisi on tietääkseni käytetty sekä uhri- että hautapaikoista ajankohdasta ja alueesta riippuen.
Aikansa suomalainen maailmantähti kulttuurin alalla, huippubasso Martti Talvela (1935-1989) oli syntynyt Hiitolassa.
Onneksi me jälkeenjääneet saamme yhä nauttia Martti-vainaan metallikkaan malminkaikuisesta mylvinnästä äänitteillä. Tässä yksi pikku Mozart-näyte: http://www.epdlp.com/clasica.php?id=950
Kuulin saman kipaleen livenä Savonlinnassa 33 vuotta sitten, kesällä 1973, jolloin August Everdingin legendaarinen Taikahuilu-ohjaus ensiesitettiin siellä. Oli samalla ensimmäinen reaaliajassa näkemäni oopperaesitys. Lavalla Talvelan kanssa yhtaikaa myös "edeltäjä" Kim Borg ja "seuraaja" Matti Salminen - hemmottelua kuulijoille kerrakseen!
Pääsin noiden samaisten "Savonlinnan Kirkukarnevaalien" (sanonta Pertti Dunckerin kynästä) aikana vieläpä laulamaan Talvelan kanssa yhdessä: juontaja kehotti Kerimäen jättikirkossa pidetyn instrumentaalikonsertin päätteeksi yleisöä laulamaan yhdessä jonkin virren - Herran huoneessa kun oltiin. Niinpä sitten veisattiin, eikä varmaan kenellekään jäänyt epäselväksi, kenelle urkuparvelta pauhaava anonyymi bassoääni kuului...
Хийтола kuuluu niihin luovutetun Karjalan pitäjiin (kuntiin), joille valloittaja ei ole antanut uutta, venäjänkielistä ja hupaisan naiivin vallankumouksellista nimeä.
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=Хийтола&btnG=Google-haku&sa=N&tab=wi
Sivusto http://www.hiitola.fi pitää etusivunsa mukaan sisällään jonkinlaisen Hiisi-forumin, vaan eipä tuollaista näy sitten löytyvänkään.