Kummalliset kivikasat

Vielä tuosta maan alla olevasta kasasta että siis ihan selvästi näkee että se on ihmisen väsäämä,esim.nurkissa olevat litteät kivet murrettu että saataisiin symmetrinen muoto.

Pitäisiköhän hajoittaa ja kurkistaa sisälle?Tai olkoon,miinaharavalla käväsen ensin tutkimassa-kunhan sellaisen nyt jostain saan ostettua/käsiini
!:)

Saattavat olla jonkinlaisia rajamerkkejä. Pitäjän rajoja, kylien yhteismetsien rajoja ym. Onko muuten valtakunnan raja likellä?

Toinen mahdollisuus on jonkinlaisten rakennelmien perustuksia. Eikös Suomussalmella ole kaikenlaisia sodanaikaisia rakennelmia?

mahtaisikohan kyseessä olla lapinraunio. lapinrauniot ovat pronssi/rautakautisia röykkiöhautoja ja ovat paljon pienempiä kuin hiidenkiukaat.

Minkälaisella alueella ne olivat? Oliko maasto korkealla meren pinnan yläpuolella? Oliko lähellä peltoja tai muuta merkkejä nykyaikaisesta toiminnasta kuten sähkömuuntajia tai rakennuksia yms.? Oliko kivien päälle ehtinyt kasvaa reippaasti sammalta? Onko lähistöllä tunnettuja muinaisjäännöksiä?

Mitä korkeammalla röykkiöt ovat sitä vanhempia ne todennäköisesti ovat. Jos lähistöllä on vaikkapa peltoja on kivet saatettu tuoda sieltä. Tai jos alueella on rakennettu jotain on kivet niin ikään voitu kasata rakennuksen yhteydessä yms. Sammaleet ja muu kasvillisuus kertoo myös röykkiön iästä. Jos lähistöllä on muita muinaijäännöksiä, voidaan ehkä olettaa että nuo ovat niihin kuuluvia.

ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ MENE AINAKAAN TONKIMAAN NIITÄ VAIKKA MIINAHARAVAKIN PIIPITTÄISI!!!!!

Jos ne todella ovat muinaijäännöksiä rikkoisit lakia ja tuhoaisit röykkiöt. Jos sieltä mahdollisesti löytyvät esinelöydät viedään pois kontekstistaan ei niistä ole kokonaisvaltaiselle tutkimukselle enää paljoa käyttöä.

...vaikka Oulun yliopistoon! Sen tarkemmin en nyt tästä äkkiseltäin osaa neuvoa, mutta osaat kai hakukoneita käyttää?

Tuli voan mieleen, kun on tullu itehhi joskus 80-luvulla Suomussalamella pakerrettuva muka moailmaa parantamassa...;)

Nuorena leikin kavereitteni kanssa sotaa kaupunginosani metsässä ja näimme metsässä useita pitkänomaisia kivikasoja. Kivet olivat vaaleita, ison kuulan kokoisia kiviä ja ne oli aseteltu järjestelmällisesti useiden metrien mittaisiksi mataliksi kasoiksi. Kukaan ei tuolloin osannut selittää kasojen tarkoitusta. Nyt monta kymmentä vuotta myöhemmin mieleen on tullut, että nuo kasat, ojita metsässä oli useita, olivat muinaisia hautoja. Tosin, jos ne olivat hatoja, vainajien on täytynyt olla jättiläisiä.

Oheisenlaisista löydöistä kannattaa napata valokuvia ja sijainti, jonka jälkeen ne lähetetään Museovirastolle tarkasteltaviksi. Museovirasto voi lähettää paikalle tutkijan toteamaan löydön luonteen ja ottamaan siitä tarkkoja mittoja ja monesti myös näytteitä. Tällä tavoin voidaan todeta löydön arvioitua ikä ja löytötyyppi, jonka valossa voidaan löytö asettaa suojelustatuksen alle. Löytö saattaa myös osoittautua niin merkittäväksi, että sen kohdalla suoritetaan jossakin vaiheessa arkeologinen kaivaus. Löytöön kajoamalla tuhotaan runsaasti tietopotentiaalia, jolla saattaa olla suurtakin merkitystä muinaisuutemme tutkimisen kannalta, josta on iloa kaikille menneisyydestämme kiinnostuneille - niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Tämän lisäksi on merkittävää, että ammattilaisten toteuttaessa kaivauksen, saadaan esimerkiksi röykkiö tai muunlainen kivilatomus töiden päätteeksi kasattua takaisin alkuperäiseen muotoonsa ja täten ihmisten ihasteltavaksi. Kuten aiemminkin on jo kommenteissa mainittu, kannattaa tiedostaa muinaismuistolain sekä Museoviraston määrityksiä siitä, kuinka toimia tilanteissa, joissa löytää jotain varmasti tai oletettavasti 100-vuotiasta tai vanhempaa rakennetta tai esineistöä. Suomessa satavuotiaat ja tätä vanhemmat rakenteet ja esineet ovat muinaismuistolain suojelemia, kunnes toisin määritellään. Täten ne tulisi aina näyttää Museovirastolle arviointia varten. Mikäli esimerkiksi metallinpaljastimen avulla tai metsässä muuten vain kävellessä löytää jotain, jonka epäilee täyttävän äsken mainitun ikäkriteerin, on kaivelu jätettävä siihen pisteeseen ja vielä parempi on tietenkin jo alkujaankin kokonaan kaivelematta jättäminen.

Ks. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1963/19630295

sekä

https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/muinaisjaannokset-ja-metallinetsin-2017.pdf