Sekä Marcus Hutter, että Jeff Hawkins ovat ilmeisesti ainakin osittain toisistaan riippumatta tulleet siihen tulokseen, että älykkyyden syvin olemus on itseoppiva, yleinen, hahmontunnistukseen perustuva ennustuskone. Hutter on tullut tähän tulokseen matemaattisten mallien kautta, Hawkins tutkimalla neurologien osatotuuksia aivokuoren toiminnasta. Hänen mallinsa aivokuoresta on leveä ja korkea hierarkia melko identtisesti toimivia moduleita, jotka tunnistavat ja oppivat sisääntulevasta datasta hahmojen sekvenssejä.
Tämä hierarkia muodostaa yksilön kuvan maailmasta. Se on sekä kestomuisti että samaan aikaan laskentakoneisto, joka aktivoituu aistiärsykkeiden tai mielikuvituksen vaikutuksesta.
Biologisissa aivoissa tämä moduli vastaa yhtä tai useampia "cortical column" -rakennetta, joka toimii tiiviisti toisiinsa kytketyillä aktiopotentiaaleja toisilleen lähettävien neuroonien avulla.
Tämä moduli voidaan ilmeisesti toteuttaa myös esim bayesian oppimisella, jolloin se soveltuu paremmin perinteisille tietokoneille. Hawkinssin HTM-projekti tähtää tähän.
http://www.numenta.com/Numenta_HTM_Concepts.pdf
Blue Neuron projekti tähtää biologisen cortical column yksikön tarkaan mallintamiseen. Tämä ilmeisesti vahvistaa Hawkinssin teorian piankin.
http://bluebrainproject.epfl.ch/index.html
Minusta näyttää nyt ilmeiseltä, että yleisen tekoälyn kehityksessä ollaan oikella polulla vuosikymmenien harhailun jälkeen. Sekä biologisten aivojen tutkimus, että älykkyyden teoreettinen tutkimus lähestyvät samaa näkökantaa. Mitä tästä sitten seuraa?
5-10v kuluttua olemme paljon viisaampia.
Tämä hierarkia muodostaa yksilön kuvan maailmasta. Se on sekä kestomuisti että samaan aikaan laskentakoneisto, joka aktivoituu aistiärsykkeiden tai mielikuvituksen vaikutuksesta.
Biologisissa aivoissa tämä moduli vastaa yhtä tai useampia "cortical column" -rakennetta, joka toimii tiiviisti toisiinsa kytketyillä aktiopotentiaaleja toisilleen lähettävien neuroonien avulla.
Tämä moduli voidaan ilmeisesti toteuttaa myös esim bayesian oppimisella, jolloin se soveltuu paremmin perinteisille tietokoneille. Hawkinssin HTM-projekti tähtää tähän.
http://www.numenta.com/Numenta_HTM_Concepts.pdf
Blue Neuron projekti tähtää biologisen cortical column yksikön tarkaan mallintamiseen. Tämä ilmeisesti vahvistaa Hawkinssin teorian piankin.
http://bluebrainproject.epfl.ch/index.html
Minusta näyttää nyt ilmeiseltä, että yleisen tekoälyn kehityksessä ollaan oikella polulla vuosikymmenien harhailun jälkeen. Sekä biologisten aivojen tutkimus, että älykkyyden teoreettinen tutkimus lähestyvät samaa näkökantaa. Mitä tästä sitten seuraa?
5-10v kuluttua olemme paljon viisaampia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vastaavasti 5-10 vuotta sitten olimme hieman "tyhmempiä" ?
Oletukseni on, että ihmisen pitää olla riittävän tyhmä lisääntyäkseen! Jos ihminen oikeasti olisi viisas, niin ei hän tuhlaisi aikaansa maapallolla taplaamiseen ja uusien ja uusien sukupolvien luomiseen.
Jos äärimmäisen viisauden huippu saavutettaisiin lopussa, niin ilmeisesti tehtäisiin välittömästi joukkoitsemurha tällaisen ajan haaskuun lopettamiseksi. Todellisuudessa ne jotka lisääntyvät ovat riittävän tyhmiä sitä tehdäkseen ja siksi tyhmyys on nimenomaa voimavara, joika ei koskaan lopu (osittain humoristisesti otettuna).
"Sekä biologisten aivojen tutkimus, että älykkyyden teoreettinen tutkimus lähestyvät samaa näkökantaa. Mitä tästä sitten seuraa? "
1.kunnon puheentunnistus
2.autonomiset kulkuneuvot, ehkä ensin veneinä
3.robottikädet käsittelemässä ruokia, kankaita ja johtoja, jäykkien kappaleiden lisäksi. Purilaisbaareihin robottikäsiä.
4. 10kertaa tiiviimpi elokuvan datakompressio
Mustavalkoisten elokuvien automaattinen väritys ja resoluution lisäys.
5.superäly