Kokemuksia kognitiivisesta terapiasta? Kyseessä pakko-neuroottinen, tarkistuspakko tyyppinen ongelma?
Tarkoitan tilannetta jossa on käyty hyvällä terapeutilla ja noudatettu hoitoa tarkasti?
Tarkoitan tilannetta jossa on käyty hyvällä terapeutilla ja noudatettu hoitoa tarkasti?
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ota kantaa terapiaasi, mutta käsittääkseni kognitiivinen terapia lähtee siitä ajatuksesta, että psyykkiset häiriöt voitaisiin poistaa tietoisen ajattelun ja tietoisten toimintatapojen muutosten kautta. Psykoanalyyttinen ja psykodynaaminen ajattelu taas lähtee siitä, että ihminen ei itse voi oireilleen mitään, koska oireet johtuvat piilotajunnasta. Oireet poistuvat vain, jos piilotajuinen ja oireita aiheuttava aines saadaan terapian tai analyysin avulla tiedostumaan.
Kerro enemmän! Etkö mielestäsi saanut apua terapiasta, vaikka teit kaiken kuten käskettiin.
Käyn kognitiivisessa psykoterapiassa.
En koe saavani apua.
En saa mielestäni terapeutilta tarpeeksi
ohjeita mitä tehdä ja miten
selviytyä ongelmatilanteista.
Juttelu kyllä helpottaa mutta
kotona on taas tyhjä olo.
Mielikuvaharjoitukset on perseestä
koska en pysty/osaa eläytyä niihin.
Tai sitten terapeuttini ei ole hyvä.
Ei teraputti voi elää toisen elämää,hän auttaa sinua löytämään väylän,joka helpottaa elämääsi.Hän ei voi,eikä saa antaa suoria neuvoja.Se on itse oivallettava tunteen tasolla.
...siis ei putti vaan terapeutti:)sorry
mullakin siitä terapiasta. Ekax oli puolen vuoden kurssilla ja nyt myöhemmin olin vuoden samaisessa terapiassa. Juttu vaan on niin että vaikka ne tuli kerrattua, ei ole se juttu minullekaan ollut avuksi.
Joten enää en lähde ko. kurssille vaikka tarjottas. Mulla on krooninen paniikkihäiriö. Nyt onnex alkaa tossa ens viikolla paniikkihäiriöyhdistyksen ja ray:n rahoittama elossa ja hengissä- kurssi ja siltä ootan tosi paljon. Ei kuulemma vetäjän mukaan sisällä kognitiivista terapiaa. ;)
Pakko,mikä pakko....on pakko...apteekista saa vihkosen missä on määritelty pakko-oireinen ja apua saava.
Itse olen lapsena ollut hyvin pakko-oireinen ja minulla todennäköisesti on siitä johtuvasta tilasta ja melkein kaikista fobioista saatu paniikkihäiriö.
Olen käynyt terapiassa...mutta se on ollut käsittääkseni tällainen keskustelu terapia,olen myös ollut kongnitiivisessa terapiassa..minua on auttanut terapiat..mutta ovat olleet hyvin pitkä-aikaisia.Läheiseni,samaa geeniperimää,potee stressitilanteissa hyvin ahdistavaa pakko-oiretta.Käy terapiassa ja on aina pitkään hyvin voiva keskustelun jälkeen.Uskon vakaasti,että oma tietoinen toipumisen halu ja terapia yhdessä saavat hyvää aikaan,jos ei ihan täysin tervehdy,voi sen kanssa ainakin elää.Pakko-oireisuus ei ole vaarallinen,mutta raskas ja invalidisoiva jos se on vaikea,jokaisellahan on jossain määrin sitä.Ihmiset eivät vain välttämättä tiedosta.Ainakin läheiseni on hyvin motivoitunut terapiaan.