Gabonissa tapahtui kuulemma spontaani ydinreaktio maan alla 1.7 miljardia vuotta sitten. Esiintymässä oli 3 prosenttia 235 isotooppia joka riittää aiheuttamaan reaktion...
Voisiko tällainen voimakkaampi fissio tapahtua jossain "luonnollisesti"? Aineksia kauhuskenaarioon?
Voisiko tällainen voimakkaampi fissio tapahtua jossain "luonnollisesti"? Aineksia kauhuskenaarioon?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllähän tällainen luonnollinen ydinreaktori voisi vieläkin muodostua jonnekin. Mantereet liikkuvat ja kivikerrokset painuvat syvemmälle, jolloin ne sulavat ja myöhemmin kiinteytyvät uudelleen. Siinä yhteydessä kivilajien mineraalit sulavat ja rikastuvat uudelleen. Teoriassa voisi olla mahdollista, että jonnekin syntyisi tarpeeksi rikas kerrostuma uraania, jotta fissiokin olisi mahdollinen.
Koska kuitenkaan maapallolla ei tunneta tällaisia luonnon reaktoreja kuin yksi eli tämä Gabonin Oklo, ei se ole kovin yleistä. Lisäksi, koska U235 hajoaa nopeammin kuin U238, nykyään U235:n ja U238;n suhde luonnonuraanissa on pienempi kuin 2 miljardia vuotta sitten, jolloin Gabonin reaktori toimi.
Mitä niihin kauhuskenaarioihin tulee, niin ei Gabonin reaktorissakaan tapahtunut muuta kuin, että kiviaines hieman lämpeni fission seurauksena (oletettavasti muutama sata astetta). Reaktorin olemassaoloa ei edes huomattu ennekuin alettiin tutkia uraanin eri isotooppien keskinäisiä suhteita. Fissiopommin muodostumiseen tarvittaisiin vielä paljon suurempi U235:n prosentuaalinen osuus. Ja vaikka tapahtuisikin räjähdys, entä sitten? Onhan noita maanalaisia ydinkokeita tehty vaikka kuinka paljon.
Suurin ongelma pomminrakennuksessa on saada ylikriittinen kappale pysymään kasassa riittävän pitkään. Siis pommin räjähdysvoima ei varsinaisesti muodostu käytetyn fissiomateriaalin määrästä, vaan siitä miten pitkään reaktio saadaan pysymään yllä.
Luonnonolosuhteissa räjähdys on mahdoton, sillä heti ylikriittisen kappaleen synnyttyä se pyrkii hajottamaan itsensä.
Tästä juuri johtunevat ydinasevaltojen kokeissa tavatut fizzle-detonaatiot, joiten saanto on vain kymmeniä tai satoja tonneja.
"Kyllähän tällainen luonnollinen ydinreaktori voisi vieläkin muodostua jonnekin."
"Lisäksi, koska U235 hajoaa nopeammin kuin U238"
Jälkimmäisestä kertomastasi asiasta johtuen, uraanin rikastusaste on nykyään niin pieni, että minkäänlainen uraanikerrostuma ei enää voi päästä hetkellisestikään kriittiseksi. Nykyisellä luonnonuraanilla voidaan saada materiaali kriittiseksi vain siihen tarkoitetuissa reaktoreissa. Tämä vaatii esim. raskasvesihidastetta, mikä ei ole teknisesti kaikkein helpoin ja halvin ratkaisu. Siksi se on harvinaista. Ja tietenkin luonnossa mahdotonta.
Pommia ei ole aiemminkaan syntynyt, kun ei koskaan ole ollut riittävän rikasta siihen. Vain hetkellisesti kriittisyys on voinut ylittyä.