Tämä on nyt hiukan provosoiva väite mutta minusta hyvin monet yliopistoalat voitaisiin helposti siirtää AMK-tutkinnoiksi. AMK-tutkinnon ideanahan on se että siitä valmistuu käytännön työelämään. Yliopistoissa on ihan suotta aineita, joilla ei ole mitään muuta tehtävää kuin valmistaa ihmisiä käytännön työelämään.
Ensimmäisenä mieleen tulevat luokanopettajat. Hehän valmistuvat lähes ainoastaan toimimaan luokanopettajina. Ei siinä ole mitään tieteellistä pohjaa eikä sillä ole näinollen mitään syytä olla yliopistotutkinto. Tietysti se kuulostaa hiukan paremmalta. Lasten käyttäytyminen, oppiminen yms. kuuluu joka tapauksessa psykologian alle.
Oikeustieteellisestä valmistutaan lähes yksinomaan toimimaan juristeina, tuomareina yms. lain ammattilaisina. Oikeustiedettä ei voi tutkia tieteenä sillä lakihan perustuu poliitikkojen omiin mielipiteisiin. Sehän on niinkuin ompelisi itse pipon ja sitten purkaisi sen selvittääkseen että miten se on tehty.
Humanistisissa aloissa on niinikään paljon kyseenalaisia tutkimuskohteita. Voiko kielten opiskelu olla muka tiedettä? Sehän on käytännöllisen taidon opettelua. Mitä tutkimista vieraassa kielessä muka voi olla? Kieltenopiskelijoista valtaosa valmistuu joko opettamaan kieliä tai sitten tulkeiksi/kääntäjiksi. Kieli on kommunikointia varten. Sitten on vielä näitä aloja kuten naistutkimus, jossa tutkijat ovat jo alunperin vahvasti feministisellä aatteella hommassa mukana. Vähän niinkuin äärifasisti tutkisi saksan historiaa.
Osa näistä ammateista kuten luokanopettaja, lakimies tai kielten osaaja ovat hyvin tärkeitä ammatteja, enkä yhtään halua väheksyä niiden merkitystä. Ne voitaisiin vaan siirtää AMK-systeemin piiriin. Osa taas on täysin humpuukiin verrattavaa kuten naistutkimus. Yliopistojen pitäisi käydä puhdistava reformi, jossa roskat lakaistaisiin pois ja jäljelle jäisi taas oikea tiede. Tiede ei ole pikkuporvarillisen ammatin saamista varten. Tiede ei ole poliittisten mielipiteiden todistelua.
Ensimmäisenä mieleen tulevat luokanopettajat. Hehän valmistuvat lähes ainoastaan toimimaan luokanopettajina. Ei siinä ole mitään tieteellistä pohjaa eikä sillä ole näinollen mitään syytä olla yliopistotutkinto. Tietysti se kuulostaa hiukan paremmalta. Lasten käyttäytyminen, oppiminen yms. kuuluu joka tapauksessa psykologian alle.
Oikeustieteellisestä valmistutaan lähes yksinomaan toimimaan juristeina, tuomareina yms. lain ammattilaisina. Oikeustiedettä ei voi tutkia tieteenä sillä lakihan perustuu poliitikkojen omiin mielipiteisiin. Sehän on niinkuin ompelisi itse pipon ja sitten purkaisi sen selvittääkseen että miten se on tehty.
Humanistisissa aloissa on niinikään paljon kyseenalaisia tutkimuskohteita. Voiko kielten opiskelu olla muka tiedettä? Sehän on käytännöllisen taidon opettelua. Mitä tutkimista vieraassa kielessä muka voi olla? Kieltenopiskelijoista valtaosa valmistuu joko opettamaan kieliä tai sitten tulkeiksi/kääntäjiksi. Kieli on kommunikointia varten. Sitten on vielä näitä aloja kuten naistutkimus, jossa tutkijat ovat jo alunperin vahvasti feministisellä aatteella hommassa mukana. Vähän niinkuin äärifasisti tutkisi saksan historiaa.
Osa näistä ammateista kuten luokanopettaja, lakimies tai kielten osaaja ovat hyvin tärkeitä ammatteja, enkä yhtään halua väheksyä niiden merkitystä. Ne voitaisiin vaan siirtää AMK-systeemin piiriin. Osa taas on täysin humpuukiin verrattavaa kuten naistutkimus. Yliopistojen pitäisi käydä puhdistava reformi, jossa roskat lakaistaisiin pois ja jäljelle jäisi taas oikea tiede. Tiede ei ole pikkuporvarillisen ammatin saamista varten. Tiede ei ole poliittisten mielipiteiden todistelua.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Oikeustiedettä ei voi tutkia tieteenä sillä lakihan perustuu poliitikkojen omiin mielipiteisiin."
-Oikeustiede on mielestäni aivan päivänselvä tieteen ala. Mainittakoon vielä, että kyseessä on yksi vanhimmista yliopistossa opiskeltavista aloista. Vai että poliitikkojen omiin mielipiteisiin - johan on perustelu. Kyllä siinä tarvitaan paljon punnitsemista moraalin, oikeudenmukaisuuden ja etiikan näkökulmista, että täysin perustellusti voitaneenkin sanoa oikeustieteen perustan sivuavan filosofiaa.
"Voiko kielten opiskelu olla muka tiedettä?"
-Nimenomaan tieteen haara, jonka täytyy pysyä akateemisena. Kielten tutkimusta ei voitaisi ammattikorkeakoulussa toteuttaa nykyisessä muodossa mitenkään.
Perustat suureksi osaksi väitteesi siihen seikkaan, että selkeisiin ammatteihin valmistavia linjoja pitäisi siirtää AMK:n alaisuuteen. Mitenkäs esim. tekniikka ja talous - DI ja KTM - kaksi alaa, joista ylivoimaisesti suurin osa työllistyy yritysmaailmaan tai julkishallinnon teknis-taloudellisiin toimenkuviin. Näiltä aloilta vain pieni osa jää akateemisiksi tutkijoiksi.
Melkeinpä kaikkea voidaan tutkia tieteellisestä näkökulmasta. Tottakai yliopistomaailman tiedekenttä tulee olla laaja ja monipuolinen.
"Kyllä siinä tarvitaan paljon punnitsemista moraalin, oikeudenmukaisuuden ja etiikan näkökulmista, että täysin perustellusti voitaneenkin sanoa oikeustieteen perustan sivuavan filosofiaa. "
Se onkin sitten filosofiaa. Mihin tarvitaan oikeustiede. Siihen että päästään pikkuporvarilliseen ammattiin.
"Mitenkäs esim. tekniikka ja talous - DI ja KTM - kaksi alaa, joista ylivoimaisesti suurin osa työllistyy yritysmaailmaan tai julkishallinnon teknis-taloudellisiin toimenkuviin. Näiltä aloilta vain pieni osa jää akateemisiksi tutkijoiksi."
Kauppatiede jäi mainitsematta. Siinähän ei todellakaan ole mitään vakavastiotettavaa tieteellistä pohjaa. Luulisi että kauppatieteen harjoittajat olisivat suvereeneja asiantuntijoita liike-elämässä mutta hassua kyllä siellä voi menestyä ihan kuka vaan eivätkä kauppatieteilijät ole yleisesti miljonäärejä.
Insinööritieteissä on joitakin linjoja, jotka selvästi valmistavat ammattiin. Insinöörejähän koulutetaankin ammattikorkeissa. Osa insinöörilinjoista nojaa vahvasti luonnontieteisiin ihan niin kuin lääketiedekin. Siksi kannatan sitä että osa insinöörialasta pidetään edelleenkin yliopiston parissa.
Edellisessä jäi vielä mainitsematta taideaineet. Ihmettelen suuresti että mitä tieteellistä voi olla esim. teatterinäyttelijäksi valmistavassa koulussa? Onko niissä kouluissa oikeasti vakavasti otettavaa julkaisutoimintaa edes?
Et näytä tuntevan ollenkaan mainitsemiasi tieteenaloja. Lainsäädäntö saattaa perustua poliitikkojen mielipiteisiin, mutta oikeustieteellistä tutkimusta on aivan oikeasta. Jos lainsäätäjät (eduskunta ja valmistelevat virkamiehet) eivät käytä hyväkseen oikeustieteellisen tutkimuksen tuloksia, niin se on heidän häpeänsä ei yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien.
Etkö tosiaan ole kuullut kielitieteestä? Jos et tiedä sen olemassaolosta et tietenkään voi ymmärtää, että yliopistojen kielenopetuksella on tieteellinen pohja.
Kaiken kaikkiaan näkemyksesi pohjalla on suuri aukko tietämyksessäsi ja siitä johtuen myös ymmärryksessäsi. Taidat opiskella ammatti"korkeakoulussa" ja kuvitella, että yliopistoissa on samanlaista?
"Lainsäädäntö saattaa perustua poliitikkojen mielipiteisiin, mutta oikeustieteellistä tutkimusta on aivan oikeasta."
No kerro sitten siitä tutkimuksesta lisää. En ole koskaan kuullut MERKITTÄVISTÄ oikeustieteen teorioista jotka olisivat mullistaneet ihmiskunnan käsityksiä jostain asiasta.
"Etkö tosiaan ole kuullut kielitieteestä? Jos et tiedä sen olemassaolosta et tietenkään voi ymmärtää, että yliopistojen kielenopetuksella on tieteellinen pohja. "
Kieli on kommunikointiväline. Ei sillä ole mitään tekemistä todellisen tutkimuksen kanssa. Yhtä hyvin voitaisiin tutkia morsetusta.
"Kaiken kaikkiaan näkemyksesi pohjalla on suuri aukko tietämyksessäsi ja siitä johtuen myös ymmärryksessäsi. Taidat opiskella ammatti"korkeakoulussa" ja kuvitella, että yliopistoissa on samanlaista?"
Opetan ja teen tutkimusta yliopistossa joten ainakin minulla on jonkinlainen käsitys akateemisesta maailmasta.
"Kieli on kommunikointiväline. Ei sillä ole mitään tekemistä todellisen tutkimuksen kanssa. Yhtä hyvin voitaisiin tutkia morsetusta. "
On ota kantaa oikeustieteeseen (en tiedä), mutta väite, että kielitietessä ei tehdä oikeaa tutkimusta ei voi perustua mihinkään muuhun kuin "täydellisen asiantuntemattomuuden tuomaan varmuuteen".
Ehdottaisin aluksi kirjoittamaan wikipediaan "language" ja käymään läpi kaikkia linkittyviä sanoja. Kieli on ihmisen synnyttämistä ilmiöistä kummallisin ja siinä riittää tutkittavaa niin teoreettiselta pohjalta kuin empiiriseltä pohjalta: maailman tuhannet kielet muodostavat äärimmäisen mielenkiintoisen tutkimuskentän. Samoihin ongelmiin on löydetty uskomattomia toistaan poikkeavia ratkaisuja eli kulttuureissa. Ja kysymys kielen rakenteen vaikutuksesta ajattelun rakenteeseen ja kulttuuriin on vielä melko avoin.
Teoreettisen lingvistiikan alatiede kongnitiivinen lingvistiikka liittyy hyvin läheisesti esim. neurotieteisiin ja tekoälytutkimukseen. Sillä puolella on todella paljon kiinnostavaa tutkittavaa. Ja sitä on myös tehty.
Kerroppa yhdestäkin kielitieteellisestä tuloksesta, jolla olisi ollut mitään merkitystä ihmiskuntaan. Itse en edes ole ikinä kuullut mistään tutkimuksesta. Luonnontiede on ainakin tunnettuja ja ihmiskuntaa muokkaavia teorioita pullollaan. Voihan sitä todellakin tutkia vaikka morsetusta ja jonkun mielestä se voi olla älyttömän mielenkiintoista ja hauskaa.
Aivot ja neurotiede ovat minusta enemmän biologiaa ja psykologiaa ja heillä riittää todennäköisesti välineitä tutkia ko. aiheita.
En vaivaidu kaivelemaan ja erittelemään kielitieteen saavuksia, koska "merkitys" ja "hyödyn tavoittelu" on epäoleellista tieteen kannalta. Tieteiden tehtävä on tuottaa ymmärrystä täydentää maailmankuvaa. Omat (ei ammatilliset) fokukseni tieteissä liittyvät neurologiaan ja tekoälyyn, mutta usein olen törmännyt molemmissa tilanteisiin, jossa haetaan tukea lingvistisestä ymmärryksestä kielen olemukseen, rakenteeseen ja kehitykseen (niin yksilönkehityksessä kuin evolutiivisessä mielessä).
Toisaalta esim psykologian arvoa tieteenä pidän kiistanalaisempa kuin lingvistiikkaa. Vasta viime vuosikymmeninä (eivätkä kaikki vieläkään) psykologit ovat ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja myöntäneet neurologian reunaehdot tieteelleen. Sitä ennen psykologisen tieteen nimissä on tuotettu valtavat määrät huuhaata. Huomasin asiantilan 1981-82 kun opiskelin aikuiskasvatusta saadakseni opettajanpätevyyden. Tenttikirjat olivat paksua soopaa. (Palasin tuotekehitykseen neljän vuoden kuluttua, en ole hyvä opettaja, vaikka olen jatkanutkin satunnaista opetushommaa ).
Yksi esimerkki psykologisen pseudoymmärryksen tilasta ovat työpaikkarekrytoinnin soveltuvuustutkimuspalvelut, joiden surkea ja harhaanlohtava taso alkaa vähitellen paljastua.
" En vaivaidu kaivelemaan ja erittelemään kielitieteen saavuksia, koska "merkitys" ja "hyödyn tavoittelu" on epäoleellista tieteen kannalta. Tieteiden tehtävä on tuottaa ymmärrystä täydentää maailmankuvaa."
Ai tehtävä on siis täydentää yksittäisen tutkijan maailmankuvaa. Aika itsekästä ajatella että kansa maksaa tutkimuksen josta se ei koskaan saa edes kuulla tuloksia. Tieteen ei tarvitse tuottaa hyötyä mutta pelkkä tutkiminen ilman tiedon siirtämistä muille on minusta itsekästä ja elitististä.
Minusta on kiva katsoa luonto-ohjelmia joissa tavalliselle ihmiselle (en ole biologi) selitetään vaikkapa jonkin liskon elämäntapoja. Minusta on myöskin kiinnostava lukea populaarifysiikan kirjoja joissa kerrotaan teorioita maailman synnystä tai vaikkapa selosetetaan planeettatutkimuksen välineitä. Minusta on kiva tietää että miten tulivuoret toimivat jne jne...
Monet noista tieteenaloista eivät tuota varsinaista hyötyä mutta niistä voidaan jakaa tietoa ihmisille. Jokaisen liskolajia kuvaavan luontodokumentin takana on pitkällinen tutkimus, jossa sen käytöstä on selvitetty. Se on minusta tiedettä.
Olet oikeassa siinä että psykologia painii pahojen ongelmien kanssa. Ihmisten luokittelu esim. luonnetesteillä ei toimikaan kovin hyvin. Jostain ihmeen syystä ihmiset pystyvät myös valehtelemaan siinä testissä (hmmm. ei olisi uskonut). Psykologiassa on ainakin näkyvissä valoa tunnelin päässä. Voihan olla että se pystytään joskus integroimaan aivotutkimukseen.
"Kerroppa yhdestäkin kielitieteellisestä tuloksesta, jolla olisi ollut mitään merkitystä ihmiskuntaan."
Kielitieteen tutkimus auttaa mm. kehittämään kielenopetusta, minkä avulla säästetään maailmassa suuret määrät aikaa ja rahaa tehokkaamman opetuksen muodossa. Kielitieteellinen tutkimus tuottaa myös tietoa historian - esim. kansojen vaellusten - ymmärtämiseen.
Varmaan monia muitakin hyötyjä löytyy, jos niitä täytyy kaivaa.
"Itse en edes ole ikinä kuullut mistään tutkimuksesta."
He, he - tuo kertoo enemmän sinusta ja tietämättömyydestäsi (jota et älyä edes peitellä) kuin kielitieteestä. Tuskinpa olet edes yrittänyt selvittää itsellesi, mitä kielitiede on ja millaisia tutkimuksia sillä alalla on tehty. Ja hyvin varmasti sinulla ei ole edellytyksiä arvioida niiden arvoa, kun et sen alan perusasioita tunne.
Suosittelen, että et enempää paljastaisi tietämättömyyttäsi ja typeryyttäsi!
"Opetan ja teen tutkimusta yliopistossa joten ainakin minulla on jonkinlainen käsitys akateemisesta maailmasta."
Lausuntosi eivät tue tuota väitettäsi. Tuskin yhdessäkään yliopistossa on noin tietämättömiä opettajia tai tutkijoita. Kaiken lisäksi yliopisto-opettajat älyävät olla lausumatta mitään asioista, joista eivät mitään tiedä!
Hyödyn tavotitelu on epäolennaista tieteen kannalta. Sinä tulkitset sen näin:
"Ai tehtävä on siis täydentää yksittäisen tutkijan maailmankuvaa."
Miten niin? Tieteen tulokset jaetaan tieteellisissä julkaisuissa, niistä keskustellaan tiedeyhteisöissä ja niiden pohjalta tehdään lisätutkimusta. Niemn omaan kielitiede on erittäin tärkeä, kiinnostava ja hedelmällinen tieteen laji, josta vähän maallikompikin saa paljon irti.
Vaikuttaa siltä, että sinusta yliopistot saavat toimia vain sillä pohjalla, mikä "sinusta on kiva". Eikö se ole aika itsekeskeinen näkökulma, sanoisin jopa kypsymätön?
Ammattikorkeakouluissa opiskellaan ammattia silmällä pitäen.
Kaikissa akateemisissa oppilaitoksissa opiskelun pohjana käytetään tieteellistä perustaa. Toki on ymmärrettävää, että suurin osa akateemikoista työllistyy hyväpalkkaisiin (vaativampiin) työtehtäviin, mutta sitähän se osaaminen tuo tullessaan.
Eli kelpuuttaisit ainoastaan luonnontieteet yliopistoihin? Aika suppea katsantokanta. Lisäksi siis mielestäsi akateemikko ei saa tienata hyvin.
"Eli kelpuuttaisit ainoastaan luonnontieteet yliopistoihin? Aika suppea katsantokanta. Lisäksi siis mielestäsi akateemikko ei saa tienata hyvin."
Kelpuuttaisin ainoastaan sellaiset tieteet, joissa on olemassa oikeaa tutkimusta. AMK-järjestelmä voisi hyvin huolehtia ammattiin valmistavista tutkinnoista. Sitäpaitsi on ihan turha rienata AMK:n merkitystä. Se on toimiva hyvä systeemi.
Akateemikko saa toki tienata hyvin mutta jos koko laitoksen tarpeena on kouluttaa pikkuporvarilliseen ammattiin niin jossain ollaan menty vikaan.
Hoet niin usein sanaa "pikkuporvarillinen" että alan ihmetellä... Mikä oikeasti on taustasi? Miksi purnaat yliopistoja vastaan? Alemmuuskompleksi?
"Kelpuuttaisin ainoastaan sellaiset tieteet, joissa on olemassa oikeaa tutkimusta."
Eli kommenttiesi perusteella hyväksyisit vain luonnontieteet.
Siis mielestäsi kauppatiede, taide kaikissa muodoissaan, opettajakoulutus, kielet, oikeustiede ja humanistiset tieteet ovat turhia yliopistotutkintoja, koska näissä ei saada aikaiseksi uskottavaa tutkimusta.
Tämä paitsi osoittaa sen, että olet melko pihalla siitä, mitä ko. alat pitävät sisällään, saatika siitä, millaista tutkimusta ed. mainituilla aloilla harjoitetaan.