Onnellisuus on ehkä huono ilmaus tunteelle, jonka olen unohtanut. Jokainen, joka on ollut rakastunut ja saanut vastarakkautta, tietää tunteen, mikä on uuden suhteen alkumeterillä. Toisin sanoen kuherruskuukausi. Perhoset lentää vatsassa ja kuu on helppo tuoda taivaaalta. Oi kuinka ihanaa eikö vain? Olisi(ko) luonnolisempaa jos mies "unohtaisi" alkuhuuman ja nainen tuskailisi menneiden perään, mutta meillä se on päinvastoin. Minä miehenä haikailen mennyttä aikaa.
Ongelmana on se, että yli viisivuotisen parisuhteeni aikana en ole unohtanut tuota tunnetta, vaan se on yhtä vahva kuin suhteen alkumetreillä. Mutta kun puoliso on "arkistunut", alkuhuuma on kadonnut ja suhde vaan "on".
Itse olen valmis tuomaan kuun tähtineen taivaalta edelleen. Vastakaikua vaan ei kuulu. Metsä ei vastaa kun huudan. Toki suhde on ihan mukiinmenevää sorttia, mutta se, mitä aiemmin alkuhuumassa oli luonnollista ei ole enää. Pikemmin se pelottaa. Esimerkiksi alkuvaiheessa ollaan kohteliaita ja ajatellaan vaan toisen parasta. Avataan ovia, annetaan istua parhaalla paikalla, passataan toista jne. Toteutan näitä plus monia muita vieläkin, mutta kiitos ja lämmin katse on poissa. Se on "tavallista". Ehdotus hakea jäätelöt ja syödä ne sylikkäin puiston penkillä ja puhellen kauniisti ei tule kuuloonkaan. Puhumattakaan että uskaltaisin hertättää suuseksillä aamuyöllä. Johan siitä riemu repeäisi.
En uskalla edes ehdottaa moisia, sillä niistä tulee vaan pettymyksiä itselleni. Toki seksiä on vieläkin. Ehkei yhtä useasti, mutta se ei ole olennaista, vaan tunne että toinen välittää.
Ongelmana on:
Tunnen olevani yksin omalla planeetalla vaikka toinen istuukin kymmenen sentin päässä ja nukkuu vieressä.
Onkohan kellään vastaavia tuntemuksia ja ratkaisua yksinäiseen ongelmaani.
Onnellisuus unohtunut...
3
502
Vastaukset
- jotain myös hyvää :)
Voisitte kokeilla tantrisia harjoitteita, joilla on mahdollisuus löytää yhteys toisiinne.
- M22
kuulostaa hyvinkin tutulta, mutta ratkaisua "ongelmaan" en tiedä..
Lyhyesti: ERO.
Sinkkuelämä alkoi ja päättyi jo. Siitä ei sen enempää. Heti eron jälkeen tuntui pahalta tottakai. Ystäväni tuki mua ja oon edelleen kiitollisuuden velassa. Vasta nyt "kauempaa" huomaa kuinka sokea rakkaus oikeesti on. Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta suhdetta en missään tapauksessa jatkaisi. On liian lähellä nähdäkseen asiat oikein.
Kuten rakkauteen ja parisuhteisiin yleensä, tämäkään ei oo mikään oikea kaava. Mun kohdalla se oli oikee ratkasu.
Toivottavasti oot itse saanut solmut auki. Tavalla tai toisella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta791947Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt191733- 161594
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin201336Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61252En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121244hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121226Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu451203Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää101202Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291181