Kuinka voidaan laskea halkaisija läpivirtaavan höyryn putkelle kun tiedetään lämmityspatterien tehot ja paineet.
Höyryputken halkaisija
Autoklaavi
103171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Erilaisilla laskentamenetelmillä voidaan määrittää putkissa tapahtuvat häviöt, kun tunnetaan putken halkaisija ja materiaalit sekä mutkien lukumäärät yms. tekijät.
Mutta en usko, että sellainen menetelmä on käyttökelpoinen tässä. Luulisin, että tällaisessa tehtävässä tulee lähinnä kysymykseen erilaisten valmistajien suositusten käyttäminen ja yleisten peukalosääntöjen hyödyntäminen.
Itse katsoisin vaikkapa jostain amerikkalaisesta insinöörikäsikirjasta perusteet ja sitten eri komponenttien valmistajien suositukset. Näillä päässee jo hyvään alkuun.
Massavirta*entalpiero ja jälkimmäistä en tiedä. En ole kasonut hx-piirroksesta kuin höyrykostutusta aiemmin. Eihän siinä ole lämpötiloja tarpeeksi ylös.
Tehoista pitää ensin laskea tarvittava höryn määrä mikä putkessa virtaa, eli käytetty teho jaetaan höyryn lauhtumisentalpialla joka on yleensä jotain 2100 ... 2200 kJ/kg. Sitten pitää selvittää mikä on höyryn paine putkessa. Tämän perusteella saadaan höyryn tiheys jolloin saadaan putkessa kulkeva tilavuusvirta. Höyryputkissa käytetään yleensä 15 ... 25 m/s virtausnopeuksia, tietyissä oloissa voidaan käyttää suurempiakin nopeuksia. Nyrkkisääntönä, pienissä putkissa nopeudet hitaampia kuin suuremmissa putkissa. Tosi pienissä putkissa (25 mm tai alle) on varmaan järkevää käyttää tätäkin matalampia nopeuksia. Jakamalla tilavuusvirta virtausnopeudella saadaan tarvittava putken poikkipinta-ala, josta saadaan putken halkaisija. Normaalimitoituksessa riittää, että käytetään nyrkkisääntönä tyypillisiä virtausnopeuksia, mutta erikoistilanteissa (pitkät putkilinjat, pieni halkaisija) on syytä tarkistaa myös putkiston painehäviö joka onkin sitten monimutkaisempien laskelmien takana. Virtaavan höyryn pitää olla kuivaa, jos se sisältää lauhdetta, pitää käyttää matalampia nopeuksia.
Olen päässyt vähän tässä etiäpäin ja saanut laskettua putken halkaisijan. Siitä tuli DN 150 1.7 bar kun lt=120 C. Nyt pitäisi laskea runkoputken haarat lämmönsiirtimille. Kuinka pääsen paineeseen käsiksi. Mulla on kattilan paine ja painehäviö lasketaan kitkakertoin-nopeus (35 m/s) kaavalla. Venttiilien ja LS:n häviöistä (lämpö ja paine) en tiedä. Lauhdeputkia en ole laskenut vielä.
Lähdetään liikkeelle pisteessä missä paine on tunnettu, esim. putken alkupäästä. Summataan reittillä olevien komponenttien (käyrät, T-haarat, venttiilit jne) ja suorien putkiosien painehäviöt yhteen. Vähentämällä alkupään paineesta nämä häviöt saadaan paine putken loppupäässä.
Usein on niin että lämmitystarve määrää miten suuri paine lämmönsiirtimessä tarvitaan, ja vaadittu paine asetellaan säätöventtiilin avulla. Eli suurin painehäviö muodostuu usein säätöventtiilissä.
Mulla on semmonen tieto, että ls ei kestä lämpöä kuin 120 C joten mittaripaine jää alas 0,7 bariin ja putken halkaisijasta tulee suuri DN150. Näin se mielestäni on lämmönsiirtimellä. Käytetäänkö paineenalennusventtiilejä yleisesti vai riittääkö linjasäätöventtiili.
Hiukan kyseenalaista käyttää lämmönsiirrintä joka ei kestä verkoston painetta tai lämpötilaa. Tällöin tarvitaan paineenalennus varoventtiili mahdollisesti höyryn lämpötilan säätö niin ettei max. lämpötila ylity. Järkevintä olisi valita verkon lämpötilan paineen kestävät siirtimet. tai sitten pudottaa lämpötila ja paine koko verkossa tälle tasolle.
Tarvitsenkin tietoa Spirax paineenalennusventtiileistä. Omavoimaiset ja elektronisesti ohjattu. Systeemissä on varaaja, lämpöpattereita ja autoklaavi. Ei niille kaikille ehkä käy sama höyry. Mikä asettaa höyryn lämpötilan?
paineenalennus varoventtiili mahdollisesti höyryn lämpötilan säätö niin ettei max. lämpötila ylity.
Spiraxilla on hyvät nettisivut josta löytyy tietoa heidän tuotteistaan.
Kotimaisiltakin valmistajilta ja olen päässyt niin pitkälle, että alan korvaamaan niitä yksinkertaisemmilla toimilaitteilla.