Terve. Tämän keskustelun tarkoituksena ei ole ikuinen narina siitä, kuinka saisin painoa pudotettua tai minkälainen ruokavalio olisi kiinteyttäjälle paras mahdollinen (koska yksinkertaisesti tiedän miten homma hoituu). Tarkoituksena oli tulla kyselemään, löytäisinkö kohtalontovereita, tai jonkun fiksun tyypin, joka vähän herättelisi minua tai antaisi muuten hyviä vinkkejä/ohjeita tapaukseeni.
Asiani koskee siis ruokavaliota ja sen säännöllisyyttä. Sekä itsekuria. Miksi on niin pirun vaikeaa olla syömättä herkkuja, joiden ahmimisen jälkeen tulee SE olo, että mitä tuli taas tehtyä. Kuinka ihmeessä saan itsehillintäni kestämään, etten olisi ns. jojolaihduttaja, eli viikko tiukkaa ruokavaliota/liikuntaa ja sitten muutaman päivän totaalinen repsahdus. Ja taas dieettiä..
Kun asia on näin, että olen normaalipainoisen ja hoikan välimaastossa, mutta tahtoisin kiinteyttää muutamaa kehoni osa-aluetta. Olen kuitenkin huomannut, että normaalilla (pottuja ja paljon leipää) sisältävällä ruokavaliolla ja satunnaisella liikunnalla (kerta pari viikossa) en saa kiinteytymistuloksia aikaan. Sitten, kun taas vähennän ja tarkkailen syömisiäni sekä urheilen useamman kerran viikossa, intoa kestää viikon pari jonka jälkeen tapahtuu taas tuttu repsahdus "tämä ei kuitenkaan auta mitään" -tekosyyn nojalla..ja repsahduksella en tarkoita mitään karkki sinne sun tänne vaan totaalista ahmimista, niin että kupu on täynnä 24/7. Sen jälkeen tulee taas syvä inho ja ruotuunpalaaminen.
Voisiko joku siis auttaa, ja kertoa miten helvetissä saisin pidettyä kuntoilumotivaatiota yllä, siis että mukaan mahtuisi YKSI HALLITTU herkutteluhetki/viikko tai pari? Mikä ihme avuksi? Asunnollani olen aina ruodussa, koska en osta sinne mitään turhia syömisiä, mutta kotiin tullessani tai kavereita tavatessani en voi vastustaa pullia, piirakoita, karkkeja ym. herkkuja. Ja tätä on siis jatkunut kesästä asti, paino on jojoillut välillä 53-58 kg..Millä palkitsen itseni, jos olen sen tähän mennessä tehnyt ruualla?
Niin, ja ajattelen ruokaa 24/7. Ihan totta. Se on syyni, miksi jaksan nousta sängystä aamulla ylös. Sairasta, eikö?
Löydänkö kohtalontovereita joiden kanssa olisi helpompi käsitellä asiaa? Tai viisaita neuvoja?
Niin, ja vittuilijoille on tiedossa samanmakuista palautetta..että älkää jaksako.
Terveisin, juuri retkahtanut, naurettavan itsekurin omistava henkilö.
Asiani koskee siis ruokavaliota ja sen säännöllisyyttä. Sekä itsekuria. Miksi on niin pirun vaikeaa olla syömättä herkkuja, joiden ahmimisen jälkeen tulee SE olo, että mitä tuli taas tehtyä. Kuinka ihmeessä saan itsehillintäni kestämään, etten olisi ns. jojolaihduttaja, eli viikko tiukkaa ruokavaliota/liikuntaa ja sitten muutaman päivän totaalinen repsahdus. Ja taas dieettiä..
Kun asia on näin, että olen normaalipainoisen ja hoikan välimaastossa, mutta tahtoisin kiinteyttää muutamaa kehoni osa-aluetta. Olen kuitenkin huomannut, että normaalilla (pottuja ja paljon leipää) sisältävällä ruokavaliolla ja satunnaisella liikunnalla (kerta pari viikossa) en saa kiinteytymistuloksia aikaan. Sitten, kun taas vähennän ja tarkkailen syömisiäni sekä urheilen useamman kerran viikossa, intoa kestää viikon pari jonka jälkeen tapahtuu taas tuttu repsahdus "tämä ei kuitenkaan auta mitään" -tekosyyn nojalla..ja repsahduksella en tarkoita mitään karkki sinne sun tänne vaan totaalista ahmimista, niin että kupu on täynnä 24/7. Sen jälkeen tulee taas syvä inho ja ruotuunpalaaminen.
Voisiko joku siis auttaa, ja kertoa miten helvetissä saisin pidettyä kuntoilumotivaatiota yllä, siis että mukaan mahtuisi YKSI HALLITTU herkutteluhetki/viikko tai pari? Mikä ihme avuksi? Asunnollani olen aina ruodussa, koska en osta sinne mitään turhia syömisiä, mutta kotiin tullessani tai kavereita tavatessani en voi vastustaa pullia, piirakoita, karkkeja ym. herkkuja. Ja tätä on siis jatkunut kesästä asti, paino on jojoillut välillä 53-58 kg..Millä palkitsen itseni, jos olen sen tähän mennessä tehnyt ruualla?
Niin, ja ajattelen ruokaa 24/7. Ihan totta. Se on syyni, miksi jaksan nousta sängystä aamulla ylös. Sairasta, eikö?
Löydänkö kohtalontovereita joiden kanssa olisi helpompi käsitellä asiaa? Tai viisaita neuvoja?
Niin, ja vittuilijoille on tiedossa samanmakuista palautetta..että älkää jaksako.
Terveisin, juuri retkahtanut, naurettavan itsekurin omistava henkilö.
Vastaukset 7
Vanhimmat
heips!
itselläni oli vähän sama ongelma kesän aikana mutta sain itseni kuriin ja nyt asiat luistaa hyvin!
Tietenkin ihmisen pitää hemmotella aina välillä itseään esim. pienellä karkki annoksella tai parilla suolakeksillä mutta se ei saa mennä siihen että pari suolakeksiä muuttuu paketilliseksi suolakeksejä!
Minulla karkki/herkkupäivä on perjantai. Silloin käyn ostamassa kaupasta pienen karkkipussin ja se ei tarkoita sitä että söisin sen välttämättä kerralla samana iltana vaan nautin siitä illan mittaan karkkia ja pussin pohjalle jää karkkia jos jää.
Aamuni aloitin yleensä kaurapuurolla! Säännölliset ruoka ajat auttavat pitämään nälän ja makean himon loitolla!
Maaliskuusta tähän päivään olen laihtunut -12kg.
Lisäsin liikuntaa ja muutin ruokavaliotani!
Tsemppiä sinulle ja toivottavasti viestistäni oli edes jotain apua!
ps. vältä illalla syömästä mahaa täyteen ennen nukkumaan menoa. ei tule uni helposti jos masu on täpöten täynnä! (kokemusta on...)
Mukava kuulla, että meitä saman ongelman kanssa painivia on muitakin.
Myös mulla ruoka mielessä 24/7, joinain päivinä ruoka on ainut syy nousta sängystä. Olenkin monesti miettinyt, että paras ystäväni on jääkaappi.
Tällainen olen ollut aina. Karkkia en syö, koska en siitä pidä, mutta kaikki muu menee sitäkin paremmin: kotiruoka, sipsit, kaikki missä on yksinkertaisesti mahdollisimman paljon rasvaa. Myös leivokset maistuu. Syön ihan älyttömästi. Litra jäätelöä on ihan normaalia.
Neuvoja minulla ei ole kuitenkaan antaa. Haluaisin vaan sanoa, että on meitä muitakin ahmijoita. En voi itselleni mitään, ruoka on niin älyttömän hyvää.
Lihava en (vielä) ole, mutta kolesteroliarvot ovat huipussaan, vaikka nuori olenkin. Olen saanut lääkäriltä neuvon ruveta syömään terveellisemmin, mutta jotenkin .. en vaan pysty.
Kuulostat oikein perikuvalta henkilöstä, joka hyötyy hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta. Nälänhallinta on isossa roolissa ko touhussa. Nykyään meidän perheessä on huomattu, että kauppaan kannattaa mennä nälkäisenä, että saa jotain ostettuakin. Karkki- yms. hyllyjen ohittaminen ei tuota enää vaikeuksia.
Minä olen ikuinen laihduttaja. Ja kohtalotoverisi, sillä ruoka ja syöminen on koko ajan mielessäni. Painoindeksini on 19, mutta haluaisin kuitenkin loputkin läskimakkarat pois. Itselläni tämä jojottelu toimii vähän eri tavalla. Saatan repsahtaa joka päivä, mutta sen sijaan että söisin kupuni aivan täyteen kuten sinä, minulle retkahdus on esim. kakkupala tai karkkia tai pari ylimääräistä leipää tai vähän normaalia isompi annos ruokaa tai desi jäätelöä....jne....jne...
Munkin itsekuri on lähinnä säälittävä. Mä kyllä urheilen säännöllisesti, mutta ei siinä menetetyillä kaloreilla ole juurikaan merkitystä kun yksi kakkupala voi kuitata 10 minuutissa tunnin juoksulenkin.
Valitettavasti en osaa sulla mitään mahtavia vinkkejä antaa, mutta itse olen huomannut että makeanhimo hellittää usein kun syö riittävästi proteiinia. Itse käytän soijapohjaista proteiinijauhetta, jotta saan tarpeeksi proteiinia ilman turhia kaloreita. Mulla päivinä jolloin sitä ei tule syötyä, niin huomaa että himot pullia ja kakkuja kohtaan ovat paljon suurempia.
http://www.keskustelu.us
Tutuilta osittain tuntui tuo kirjoituksesi ja siksi rohkenenkin neuvoa sinulle Painonpudotushaaste 7-kohtainen avainohjelma pysyvään painonhallintaan kirjaa Dr. Phil McGraw WSOY:n kirja suomeksi.
Tsemppiä eteenpäin.
nainen Länsi-Suomen läänistä, kiitos vinkistäsi..enkä naura dr. philille koska olen hänen ohjelmaansa seurannut ja uskon että kyseinen kirja voisi toimia..:) katsoo nyt.
Jos joku tuntee samanlaisia oireita itsestään, ja olisi valmis alkamaan tsemppaamaan itseään (niinkuin nyt itse yritän), niin vilkaisehan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=601&posting=22000000019378613
:) olen tehnyt itselleni lupauksen.