Jos tiedetään yhdiste esim. HCl tai vaikka 0XeFeM, niin miten sen tiheys voidaan laskea. Ja vaikuttako lämpötila ja paine asiaan, jos, niin miten?
Entäs jos halutaan tietää paljonko vetyä grammoina 1 moolissa HCl:ää.
Entäs jos halutaan tietää paljonko vetyä grammoina 1 moolissa HCl:ää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jaa, kannattaa tunnilla ottaa muuten muistiinpanoja...
Mutta kuitenkin, tiheys lasketaan jakamalla asian paino sen viemällä tilavuudella.
esim. 600g painava kappale x on tilavuudeltaan 200ml saadaan lauseke 600g/200ml= 3g/ml, eli tiheys on 3g/cm^3.
Ja tosta suolahaposta, sulla on siis 1 mooli suolahappoa elikkäs tota HCl eli käytännössä mooli vetyä ja mooli klooria ja jollen väärin muista niin vedyn suhteellinen atomimassa on 1,008.(Eli siis mooli vetyä painaa 1,008 grammaa)
Ja todellakin useimmat aineet laajenee lämmetessään ja suuressa paineessa asiat tykkää painua kasaan.
Mistään rakennekaavasta ei saada yksinkertaisella tavalla tietoon kyseisen aineen tiheyttä, varsinkin, jos oletetaan normaalipaine ja lämpötila.
Esimerkkinä Hg ja Rn. Edellinen on tiheä neste, jälkimmäinen kaasu.
Suuntaa-antavasti raskaammat ytimet yhdisteissä tekevät niistä tiheämpiä samassa olomuodossa. Mutta esim. H2O ja H2S ovat eri olomuodoissa NTP:ssä.
Kaasujen tiheys on melko tarkastikin kaasumaisen yhdisteen molekyylipainoon suhteessa, niin että jakamalla molekyylipainon 22,4l saadaan tiheys (g/l)
Tiheyden laskeminen ei olekkaan kovin yksinkertaista, eikä nykyisellä tieteentasolla välttämättä edes mahdollista (saattaa olla).
Ongelma ei ole siinä, etteikö kahden aineen massoja saataisi laskettua yhteen. Yleensä voimme uskoa, että kun sekoitetaan 1 kg vettä ja 1 kg pirtua, niin yhteispaino on 2 kg.
Tässä kohtaa muistutan, että tiheys normaalisti ilmoitetaan muodossa paino / tilavuudella.
Elikkä... tilavuus tuottaa ongelmia. Kun lisätään litra pirtua litraan vettä, niin ei saadakkaan kahta litraa seosta (kuka piru joi osan... vitsi, vitsi ...), vaan hieman vähemmän, eli aineet ovat menneet lomittain. Varmaan fysiikan ja kemian rajamaastosta löytyy teorioita ja laskentakaavoja myös moisen liukenemisen aiheuttaman tilavuuden menetyksen laskemiseksi, mutta joka tapauksessa niistäkin tulisi hyvin monimutkaisia, ja mahdollisesti myös epätarkkoja.
Jotenkin tuntuu, että nyt ollaan tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, että kannattaa ennemminkin kokeilla, kuin yrittää laskea. Jos taas kysymyksessä on koe tehtävä, tai harjoitus, niin tuskin kysyjä edes itse ymmärtää sitä mitä tuli kysyttyä (siis tarvittavan työn määrää). Arvaanko oikein, että olet joko lukiossa, tai jollain "ei luonnontieteellisellä" opintosuunnalla yliopistossa.