Ruotsi saa juuri käytyjen vaalien mukaan uuden pääministerin, jonka nimi on Fredrik Reinfeldt.
Suomalainen media ääntää kuulemani mukaan sukunimen (saksalaisittain?) "Rainfelt".
Korviini jäi aamun uutisista vaalivoittajan suomalaisen veljespuolueen puheenjohtajan Jyrki Kataisen haastattelu, jossa tämä lausui ystävänsä nimen toimittajista poiketen muodossa "Reinfelt".
Kumpi lausumistapa on mielestäsi oikea ja miksi?
Suomalainen media ääntää kuulemani mukaan sukunimen (saksalaisittain?) "Rainfelt".
Korviini jäi aamun uutisista vaalivoittajan suomalaisen veljespuolueen puheenjohtajan Jyrki Kataisen haastattelu, jossa tämä lausui ystävänsä nimen toimittajista poiketen muodossa "Reinfelt".
Kumpi lausumistapa on mielestäsi oikea ja miksi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
...oikea ääntäminen on "reinfelt". Ruotsissa taidetaan -ei- ääntää aina niinkuin kirjoitetaankin, silloin ani harvoin kun se yleensä esiintyy.
Kyllä ei nimessä on lausuttuna ihan selvästi ai.
Tunnen erään ruotsalaisen kundin, Leif nimeltään. Pitänee sitten opetella ääntämään nimensä selvästi "laif"...
Kysy tuntemaltasi Leifiltä, mitä hän siitä tykkäisi.
Ei ole mikään mielipidekysymys: Reinfeldt kuuluu yksiselitteisesti lausua "Rainfelt" jo siitä yksinkertaisesta syystä, että hän itse on valinnut lausua niin. Toki nimen tausta viittaa juuri Saksaan, joka myös lienee syy siihen, että Fredrik nimensä näin lausuu. Ken katsoi/kuunteli eilen SVT 24 -kanavaa pystyi omakorvaisestikin vakuuttumaan, että kaikki ruotsalaiset toimittajat ja muut ruudussa esiintyneet sanoivat "Rainfelt".
Otinpahanpahan ja kuuntelinpahan osoitteen http://www.sr.se takaa parit nettiradiouutiset. Kyllä siellä "Rainfeltistä" puhuttiin.
Ruotsalaisethan sinänsä ääntävät monet vierasperäiset nimet ja lainasanat omalla periruotsalaisella tavallaan. Džoni ei kuuntele džäässiä ja juo džiniä, vaan pikemminkin Joni juo jiniä ja kuuntelee jassia.
Lienee todellakin niin, että ruotsalaiset ääntävät vierasperäisiä (omiakin) nimiään kukin omalla tavallaan ja toisten pitäisi pysytellä perässä.
Suomenruotsalaisista nimistä sopisi Reinfeldtin verrokiksi vaikkapa jatkosodan Päämajasta tuttu kenraalismies Axel Erik Heinrichs (1890-1965). Meillä suomalaisilla on vankka taipumus lausua sukunimi saksalaisittain "Hainrihs". Kenraali itse tiettävästi lausui (ja muu suku lausuu) nimen muodossa "Heinriks".
Lausumistapa "hainrihs" taitaa olla itse keksimäsi. Saksassa kyllä "chs" ääntyy [ks].
Mielipidekysymys tämä ei ole, vaan kysymys on siitä, miten nimi ”Reinfeldt” yleisesti äännetään siinä kieliyhteisössä, jossa sitä käytetään, eli ruotsinmaalaisten keskuudessa. Reinfeldtillä itsellään on asiassa vain yksi ”ääni” kuten muillakin. Päätelmäsi siis saattaa hyvinkin olla oikea, mutta ensimmäiseksi esittämäsi perustelu (nimen ”haltijan” oma mielipide) on täysin väärä.
Nimi ei ole omaisuutta, eikä ihmisellä ole valtaa määrätä, miten muut lausuvat hänen nimensä – tai taivuttavat sitä. Isokenkäisten kuten Risto Rydin tai Uolevi Raateen onnistuu joskus taivuttaa ensin toimittajat ja sitten ehkä jopa kieliyhteisön enemmistö omalle kannalleen (taivutuksen suhteen, joka on minusta hyvin verrattavissa ääntämistapaan – virallisiin rekistereihin kirjataan nimen perusmuodon kirjoitusasu, ei ääntämystä eikä taivutusta). Reinfeldtillä saattaisi olla sellaiseen vaikuttamiseen edellytykset, mutta oletan hänet sivistyneeksi mieheksi, joka ei moiseen ryhdy.
Siltä varalta, että joku on vakavissaan sitä mieltä, että nimen kantaja saa valita nimen lausumistavan, ilmoitan, että minun nimeni on lausuttava [hdjçpzfks] parittomina päivinä ja [ørksætrzdrs] parillisina – tällä viikolla; ensi viikolla kerron sitten uuden ääntämyksen.
Itse kuulemani.
Tiedän toki, kuinka -chs saksassa ääntyy (Andechs, wachsen, sechs jne.), mutta kaikki suomalaiset eivät tiedä! Monet ovat tietävinään diftongin 'ei' ääntymisen muodossa 'ai', mutta siihen se tietäminen jääkin ja tuloksena on todellakin "Hainrihs" paremminkin kuin "Hainriks".
Eri ääntämismuotojen frekvensseistähän toki voisi väitellä, mutta ei taida machsaa vaivaa!
Älä yritä. Kuten on helppo tarkistaa, kirjoitit vähän aiemmin: ”Meillä suomalaisilla on vankka taipumus lausua sukunimi saksalaisittain ’Hainrihs’.”
Väitit siis ääntämystä ”Hainrihs” 1) saksalaiseksi ja 2) suomalaisten yleisesti käyttämäksi. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.
Mikäpä minä olen sinunlaisesi tietäjän kantaa muuttamaan! Tunnut tuntevan joka tapauksessa minunkin ajatukseni ja kokemukseni paremmin kuin minä itse.
Mielenkiintoinen näkökanta.
Itse opin lukiossa (vähän jälkeen kivikauden), että ihminen saa itse valita nimensä ääntämisen. Esimerkkinä opettajamme käytti kirjailija Maria Kallasia, joka piti (hänen sanojensa mukaan) lausua esim. genetiivimuodossa kirjailijan omasta toivomuksesta muodossa "Kallasin". Perusteluna opettajamme käytti, että Kallas on virolaisperäinen nimi ja siellä Kallas taivutetaan näin.
Toinen esimerkkin on kai 70-luvulta, jolloin Suomessa toimi ministerinä (tms. julkisuuden henkilönä) mies, jonka sukunimi oli Äikäs. Hesarista muista lukeneeni, että ministeri käski taivuttaa sukunimensä genetiiviin muodossa "Äikäksen", vrt. samaan aikaan tunnettuun sukunimikaima-urkutaiteilijaan Tauno Äikäs, jonka nimi piti lausua Äikään.
Vuosikymmenten saatossa muisti on voinut tehdä tepposet ja varmasti käytännötkin muuttuvat ajan mittaan. En siis missään tapauksessa väitä, että ylläoleva olisi oikein - vaan että näin muistan asian oppineeni.
Kiinnostava teema tämäkin.
...ainakin sikäli, että kirjailija Kallas kai oli Aino eikä Maria.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas
Maria Callas oli kreikkalainen oopperalaulaja, aikansa kuuluisimpia sopraanoja. Hän tuli tunnetuksi myös myrskyisän yksityiselämänsä ansiosta. Mm. maineikas laivanvarustaja Aristoteles Onassis oli aviossa Maria Callasin kanssa ennen avioitumistaan John F. Kennedyn lesken Jacquelinen kanssa.
Olen ollut aikoinani parissakin koulukonsertissa kuuntelemassa, kuinka "Tauno äikää ja Sulo mäikää". Urkuri/pianisti oli todellakin sukunimeltään Äikää eikä Äikäs. "Mäikäävä Sulo" oli sukunimeltään Saarits.
Ainakin sivun
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tauno_Äikää mukaan Tauno Äikää (s. 1917) vaikuttaa keskuudessamme edelleen, liki yhdeksänkymppisenä! Tulin kirjoittaneeksi, että hän "oli" sukunimeltään Äikää, kun olisi pitänyt kirjoittaa "on".
Sulo Saaritsin kohdalta en vastaavaa tietoa kyennyt tarkistamaan.
Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen...
osaa lausua, eivätkä oikein hyväksykään diftongeja kielessään. "Ei" taitaa olla ainoa poikkeus, jonka he hyväksyvät. Onhan heillä miehennimi Leifkin.
Täällä Skoonessa lausuvat "Rainfelt", mutta Smoolannin yläpuolella taitavat lausua "ei".