Jos tunnollinen Arska Virtanen hakee lainaa se voi olla vaikeampaa kuin hämäräbisneksiin ajautuneen Arskan kirjoituspöydällään perustama firma Northern Star & Alley Publishing Ltd.
Mitä tämä esimerkki kertoo kielifilosofille?
Mitä tämä esimerkki kertoo kielifilosofille?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuohon kun lisää vielä inc: Northern Star & Alley Publishing Ltd. Inc.
Illegal Notorious Company...
Juolahti tuosta mieleeni: eräässä maamme syrjäisessä ja takapajuisessa pitäjässä vaikutti aikoinaan epämääräinen yhtiö nimeltään Murhijoen Terva & Tulihta. Sillä oli myös sisaryhtiö nimeltään Kauniinpaikanojan Terva & Pontikka - englanniksi Cunt Creek Tar & Moonshine Inc...
Ollen siinä tuo Inc. juuri "illegal notorious company".
Tarkemmin muistellen, se taisi olla Kauniinpaikanojan Viina & Pontikka - Cunt Creek Booze & Moonshine...
Tuo mainitsemasi nimi herkisti. Piti päästä kuuntelemaan vähän moonshine-tunnelmaa:
http://www.matthias-pirker.com/ronny/mondschein.wma
Olisipa jotain sopivata juotavata vielä!
Martti Joenpolvi on kirjoittanut novellin nimeltä "Kauniin paikan kammo".
Tuo Murhijoen Terva & Tulihta kiehtoi siinä määrin, että panin sen hakusanaksi Googleen. Löysin kuin löysinkin lisävalaisua MTT-konsernin arvoitukseen:
http://www.raportti24.fi/In_Memoriam_PTS/viitos.html
Edellisen linkin sivustosta löytyi tällainenkin pätkä:
”UTANEN
Suunnattomat louhintatyöt vaatinut 12 km pituinen Utasen
alakanava oli maassamme aikansa suurin maansiirtotyö.
Laitos rakennettiin 1953 - 1957 ja se on pääuoman laitok-
sista viimeinen.”
Nostalgisia ajatuksia pukkaa. Minulla oli ilo työskennellä jonkin aikaa juuri tuolla työmaalla 1950-luvun puolivälissä. Toimin siellä louhosauton apumiehenä, kun silloinen ikäni (4 v.) ei vielä riittänyt ratin taakse.
Muldenkipper oli samaa merkkiä (Kaelble) ja mallia kuin kuvassa
http://www.baumaschinenbilder.de/forum/attachment.php?attachmentid=112068
näkyvä vuosimallin 1956 vekotin, mutta Pferdestärke-lukema keulassa oli vain 200. Nutzlastia laite otti nimellisesti 23 tonnia.
Aikansa hirmupeli, mutta tämän päivän suurimmat vastaavat ottavat kuormaa yli kymmenkertaisesti. Suomestakin (Sotkamon Talvivaaran kaivoksesta) löytyy tänä päivänä useampia kahdensadan tonnin kokoluokassa painivia Hitachi EH3500 -louhosautoja.
http://www.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/jattilaisen-renkaanvaihto-vaatii-50-tonnin-tunkit/120995
Niinpäs näkyy :o)
Mainitulla sivulla esiintyy mm. telat. lis. Keijo Siltovuori (rhs), joka tunnettiin myös kirjallisista kyvyistään; onhan "Kalevalan yhdeskuudetta runo" (josta löytyy mm. tunnettu Kännykän kirous) hänen "muistiinmerkitsemänsä".
Kalevalan yhdeskuudetta runo:
http://tinyurl.com/yda8v2s
Runon kirjoittaja tunnettiin kotiseudullaan muuten varsin omaperäisenä henkilönä, eikä ole laisinkaan poissuljettavissa sellainen mahdollisuus, että tämä "telat.lis." on ollut vahvana reaalimaailman esikuvana Pekka Silénin (rhs) kirjoitelmalle "Koistinen" (ks. linkki alla).
http://tinyurl.com/koistinen
--
"Honi soit qui mal y pense..."
Suomalainen yrittäjä tekee kotijuustoja ja vetää tielle
hyytyneitä autoja huoltoon. Hän perustaa firman
Hinaus & Heraus OY ja muuttaa toiminnot Saksaan.
On siinä sakemanneilla ihmettelemistä!
Minulla on kytenyt takaraivossa pitkään tuollainen hinausfirma. Työnimenä on ollut Darüber Hinaus Oy.
Juustola Herausta on ole koskaan ajatellut käynnistäväni; meijeristin taitoni ovat varsin olemattomat. Melkein Herauksen kaima on Saksanmaalla jo pitkään sinnitellytkin: http://www.heraeus.de/HH/deu/Holding_Resources.nsf/$files/download_zeitreise_d.pdf/$file/zeitreise_d.pdf
Tuo Heraeus on minulle sikäli tuttu nimi, että aivan keskeisimpiä työvälineitäni entisessä elämässäni – vähän yli vuoden mittaisella jaksolla 1979-80 – oli pienen kaapin näköinen ja kokoinen hökötys, jossa komeili valmistajan nimi Leybold-Heraeus. Hökötyksen sisätila saatiin kylmäksi tai kuumaksi, tarpeen mukaan.
Edeltäjäni tuossa työpisteessä oli ollut Suomessa asuva saksalainen.
...ne sakssalaiset keksiikin! Siis uuunin ja jääkaapin yhdistelmä!
Kyseessä on mitä ilmeisimmin peltier-elementtiin perustuva laitos. Sitä eivät keksineet saksalaiset vaan ranskalainen fyysikko Jean Peltier (1785-1845).
Vastaavia kaappeja lienee edelleen kaupan. Ainakin 70-luvulla sellaisia tarjottiin autovarusteiksi - ne kytkettiin yksinkertaisesti auton savukkeensytyttimeen.
Tuollainen Peltier-elementtiin perustuva, 12 voltin tasasähköllä pelaava kylmälaukku minulla on ihan tällä vuosikymmenellä hankittuna. Taisin ostaa sen noin vuosi sitten Bauhausista.
Vekottimen teho suhteessa sen haukkaamaan akkusähköön jättää paljonkin toivomisen varaa. Luullakseni valmistajatkaan eivät uskalla luvata tuollaisilla laitteilla saavutettavan pariakymmentä astetta suurempia lämpötilaeroja.
Luulen vahvasti, että sen 1970- ja 80-lukujen taitteessa käytössäni olleen kylmä-/kuumakaapin toiminta ”kylmässä päässä” perustui kompuraan ja jonkin sopivan nesteen haihdutukseen kuten kaupallisessa kylmätekniikassa yleensä. Sillä päästiin jonnekin –40 °C lukemiin saakka.
Jossakin ulkomailla sijaitsee firma nimeltä Petos Trading Company. Kuulostaa suomalaisen korvaan tosi luotettavalta, vai mitä?
Kuopiossa on kaupunginosa Petonen. Siellä voisi hyvinkin sijaita Petos Oy. Savossa voisi vielä painattaa käyntikortteihinsa "piällysmies".
Nostetaanpa tämä vaihteeksi palstalle...
>Jossakin ulkomailla sijaitsee firma nimeltä Petos Trading Company.
Laskuttajana arvatenkin itse Petos Bill. Laskut maailmalle Adidas-verkon välityksellä, asialla Myrskytuulen malliin kiitävä Slue-Foot Sue alias Sue Nopsajalka.
:•)
Perustin hengenpitimikseni yrityksen 20 vuotta sitten. Annoin sille nimen Xxxxxx, joka voisi saundinsa perusteella olla suomea, mutta ei kuvitelmani mukaan kuitenkaan merkinnyt mitään millään kielellä.
Kun sitten keksittiin nämä hakukoneet, huomasin nimen viittaavan erinäisiin paikkoihin Suuren Veden takana. Löytyy Xxxxxx Beach, Xxxxxx Island, Xxxxxx River ja sitä rataa. Xxxxxx oli (on) jotain inkkarikieltä, arvatenkin.
Olen varmaankin maailman ainoa yrittäjä, joka käyttää laskutusohjelmana 15 vuoden takaista Corel Venturan viitosversiota. Mihinkään muuhun kuin laskutukseen en ole sitä tämän vuosituhannen puolella varmaan käyttänytkään.
Käytän muihin tarkoituksiin muutamaa ohjelmistoyhtiö Adoben tuotetta. Kukapa kertoisi meille, mitä tuo sana adobe merkitsee?