Kuka on mielestänne kautta aikojen menestynein ja järkevin filosofi.
Itse olen vahvasti Nietzschen kannalla.
Itse olen vahvasti Nietzschen kannalla.
Kautta aikojen älykkäin filosofi.
Historiafriikki
221273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
päätyi hourulaan. Eläessään hän ei kiitosta (tai ainakan kaupallista menestystä) kirjoituksilleen saanut. Natsit tarttuivat hänen teksteissään piilevänä esiintyvään psyykkiseen sairauteen ja vahvistivat hänen opeillaan omaa oppiaan. Yli-ihmisfanatismilla oikeutettiin se että ali-ihmisiksi katsotuille saatiin tehdä pahaa.
Nietzschen kunnia on kyseenalaista.
Tragediaa. Tragediaa.
Muuten: "menestynein" ja "järkevin" taitavat ajatushistoriassa olla pitkälti toisensa poissulkevia määreitä, sikäli kuin menestyksellä tarkoitetaan aikalaisarvostusta ja järkevyydellä sitä miten pysyviä jälkiä ajatushistoriaan ko. ajattelija on onnistunut jättämään. Friedellin "Uuden ajan kulttuurihistoria" on aika hyvä dokumentti siitä miten vähän nämä asioiden puolet ovat osuneet yksiin.
Wanha:
Sanoisin että Aristoteles on monessa
suhteessa naturalistisen filosofian
isä.
uudemmat:
vaikea sanoa..mutta ainakin
Kant
Descartes
1900-luku:
Russell
Filosofia on siitä merkillinen asia,
ettei menestynyt tarkoita samaa kuin paras,
ajan henki löytää omaansa sopivan ajattelijan
ja laittaa hänet jalustalle.
Voisi sanoa että mainitsemanieni filosofien
ajatukset ovat saaneet paljon kannatusta
maailmassa, ja ovat "yleisesti" arvostettuja.
Esim Platon oli vanhalla ajalla paljon suurempi
juttu kuin Aristoteles, koska Platon oli
paljon "hengellisempi", nykuainaka Aristoteles
on sitten taas ajan henkeen sopivampi ja siksi
suositumpi.
1900-luvulla Russelin vastavoimana monessa
suhteeessa oli Witgenstein, mutta
Russell "voitti", koska hänen maailmankuvansa
sopi taas paremmin ajan henkeen.
Aristoteleen opetukset hidastivat tieteen kehitystä pari tuhatta vuotta. Hänen teoksistaan on sanottu "Kirjoja, joita jokainen ihailee, ei kukaan lue".
Luultavasti Nietzschellä oli synnynnäinen aivosairaus - ei kuppaa. Hän kärsi jo varhainnuoruudessaan jatkuvista päänsäryistä. Sairaus ei tietenkään ole peruste sille, että teoksia tulisi pitää huonoina. Teokset kannattaa arvioida itsessään (olisiko matemaattinen keksintö sen huonompi, jos sen tekee jatkuvista päänsäryistä kärsivä ihminen).
Mitä tulee Nietzschen suhteeseen natseihin, syypää lienee ollut ennen kaikkea Friedrich'in sisar Elisabeth. Elisabeth kuului eräänlaisiin antisemitistisiin uusarjalaisiin, jotka perustivat 1800-luvun lopulla ihanneyhteisöä Argentiinaan. Hän joutui miehineen palaamaan takaisin Saksaan, kun pariskuntaa epäiltiin taloudellisista väärinkäytöksistä. Mies teki itsemurhan. Myöhemmin Elisabeth otti sairaan veljensä hoitoonsa ja tiettävästi näytteli silloin jo kuuluisaa mutta mielisairasta filosofia rahasta. Elisabeth otti hallintaansa veljensä kirjallisen jäämistön. Hän piti huolta siitä, ettei veljen kirjoituksista julkaistu sellaisia, jotka olisivat olleet ristiriidassa natsi-ideologian kanssa. Lisäksi hän väärensi joitakin kohtia teksteissä. Hänet tunnettiin johtavissa natsiperheissä "Elisabeth-tätinä". E. kuoli muistaakseni 1930-luvun alkupuolella eli yli 30 vuotta veljensä jälkeen.
Olisi vaikea kuvitella, että Friedrich Nietzsche olisi kannattanut natseja: Ylipäätään kaikenlainen massa-ajattelu, rotu-oppi ja johtajan palvonta olivat hänen filosofiassaan pikemminkin ali- kuin yli-ihmisyyttä.
Vaarallisena filosofina Nietzscheä kuitenkin voitaneen pitää monessakin mielessä. Nykyään hänet luetaan usein eksistentialisteihin, koska hän korosti ihmisen itsensä osuutta ja vastuuta oman minuutensa muovaajana.
En väitä vastaan, taitaa johtua siitä
että kukaan ei halunnut kyseenalaistaa
hänen "auktroriteettiaan" joka oli ilmeisen
suuri pitkään. Mutta joka tapauksessa,
hän oli ensimmäisiä naturalistis-henkisiä
filosofeja.
Nietzschestä olen kuullut suht vähän puhuttua, mutta hän jäi minulle kyllä mieleen erittäin negatiivisena kuvana ihmisestä. Muistaakseni ei ollut mitään mitä Nietzsche ei olisi vastustanut. Tiedä häntä mikä hänet tappoi sitten, mutta on se ihme, että jos Nietzsche, äärimmäinen naisten vastaan puhuja, menee ujona poikana vieläpä ilotaloonkin, ja varsinkin, jos vielä käyttää talon tarjoamia palveluita hyödykseen ja saa kupan touhusta.
Nietzschen puheet eivät ole muuta ymmärrykseni mukaan, kuin pas*aa. Natsisaksassa ei kannattanutkaan olla minkään puolesta, vaan kaikkea vastaan. Lukuunottamatta iso H:ta.
on ihmisenä aivan ihana ja filosofina todella aikaansa edellä.
minkä nimenomaisen filosofisen ajatuksen tai sisältöseikan Esa Saariselta kuvittelet olevan aikaansa edellä?
Minun on vaikea edes nähdä mitään omaperäistä mitä hän olisi esittänyt, saati sitten että hän olisi esittänyt jotain jolla olisi yleistä mielenkiintoa. Saati sitten jotain sellaista joka jotenkin tulevaisuudessa vaikuttaisi filosofian kehitykseen.
Mutta kerro toki perustelut omalle näkemyksellesi.
mukaansatempaava filosofi, elikkä hänen luennollaan en vilkuile kelloa enkä haukottele.
Toiseksi. Oletko tutustunut Esan tuotantoon, cd levyihin, oletko ollut seminaareissa.
Jos näihin vastaat kyllä, niin uskon että jonkinlainen henkilökemia vastustaa ko. filosofia.
mm. hänen väitöskirjatyöhönsä ja Sartresta kirjoittamaansa kirjaan.
Niissä hänen filosofisen argumentaationsa tasoa kuvastaa mielestäni esim. se että hän käyttää wittgensteinilaisia kielipelejä moraalisen arvorelativismin perusteluna. Ylittämätäntä pinnallisuutta.
Mutta kerro sinä millaisten argumenttien sinä uskot jäävän filosofian historiaan E Saarisen loistavan älyn toimesta?
Mitä henkiökemioilla on tekemistä filosofisen argumentaation kanssa? Vai haaveiletko saavasi Esan sänkyyn kanssasi?
Jopa tuli textiä, että sänkyyn.......No ei nyt sentään vaikka komeahan tuo onkin.
Esa jää historiaan mielestäni juuri olemuksellaan ja onhan hänellä toki omaiakin mielipiteitä ja hyviä sellaisia.
Olen tullut siihen tulokseen että KAIKKI, filosofit siteeraavat toisiaan milloin mitenkin eikä Esa toki tee siinä poikkeusta.
Otetaanpa esimerkiksi G.H. von Wright. kerro minulle montako hänen OMAA mielipidettään on esim. tieto ja ymmärrys teoksessa ja hän, akateemikko tituleeraa itseään filosofiksi ja onkin kovin arvostettu sellainen ja todennäköisesti ko. henkilö jää historiaan hyvinkin arvostettuna.
että olemuksella, asenteilla tai toimeliaisuudella olisi jotain tekemistä filosofian kanssa. On yleisinhimillistä esim. yrittää toimeliaisuudella ratkaista ongelmia joita ei ajattelemalla pysty ratkaisemaan, mutta filosofiaa se ei nimenomaan ole. Fyysinen aktiviteetti on ehkä jotenkin aivan päinvastainen pyrkimys kuin filosofisen selvyyen tavoittelu. "Filosofisen kilpajuoksun voittaa se, juoka jaksaa juosta hitaimmin", sanoi Wittgensteinkin.
Koska filosofiassa on kysymys ainoastaan ajatuksista ja pyrkimyksestä käsitteelliseen selvyyteen, on luontevaa että tarkastelujen lähtökohtina ovat jo olemassaolevat ajatukset. Länsimaisen filosofiamme perinteiset kysymykset ovat olleet hyvin pitkäikäisiä. Filosofian historiaan jääneet filosofit ovat osaltaan tuoneet niihin aina jotain uutta, muuttaneet perinteessä jotain. Pakostakin jokaisen oma panos tässä työssä voi jäädä vain rajoittuneeksi.
Myös von Wright, mm. juuri suomeksi julkaistussa omaelämänkerrassaan, korostaa omaa rooliaan vain tiettyjen perinteeseen liittyvien kysymysten tarkastelijana - ja toteaa, että muut mahdollisesti jatkavat joitain hänen aloittamiaan tarkasteluja.
Sellaista on filosofia.
Nämä julkisuuskeikarit, esasaariset, ovat sitten ihan erikseen.
melkoinen Wright/Wittgenstein fani äänestäsi päätellen. Wright ylistää oppi-isäänsä Wittgenstainia joka kirjassaan ja on lisäksi melkoisen omahyväinen tyyppi, leventelee Kaila/sibelius sukulaisuudellaan jatkuvasti joten taidankin tulla siihen tulokseen että olet itse Wright joka siellä kirjoittelee.
Muuten... Itseasiassa Wright ei mitenkään ole koskaan solvannut Esaa joten siinä suhteessa melko mukava pappa.
niin
Nietzschen kannalla taidan minäkin olla.
vaikkakaan mies ei ole paljoa saanut tunnustusta osakseen.
luultavasti eräs väärinymmärretyimmistä filosofeista. ja jos ei väärinymmärretyin, niin sitten ainakin vaikeaoppisin.
niin ja toiseksi vaihtoehdoksi pistän tietenkin Esa Saarisen. Paha lähteä sanomaan kumpi heistä olisi älykkäämpi, kun Niezschekin on jo kuollut, jotenka älykkyysosamäärätestin laatiminen olisi hänen kohdallaan täysin mahdotonta.
Ensinnäkin menestyksestä: mitä on menestys? Jotkut pitävät taloudellista riippumattomuutta menestyksen kriteerinä. Joillekin menestykseen kuuluvat myös hyvät sosiaaliset suhteet ja turvallisuus. Itse näen menestyksen täydellisenä arvojen täyttymisenä. Kaikilla ihmisillä on arvomaailma, johon kuuluu korkeita arvoja. Näiden arvojen toteutuessa ihminen kokee sisimmässään tyydytystä eli hyvää oloa.
Toisen ihmisen arvomaailman tunteminen on varsin vaikeaa. Niinpä en voi vastata tähän kysymyksesi osaan.
Järkevyys on asia, josta näkyy kaikilla olevan jonkinasteinen puutostauti. Ehkä siihenkin vaikuttaa em. arvomaailma; oma arvomaailma on oikea ja toisen väärä (mikäli se ei ole harmoniassa oman arvomaailman kanssa). Seurattuani ihmisiä - muitakin kuin filosofeja - vuosikymmenet, voin todeta itseni olevan järkevin tuntemani filosofi, vaikka minulla ei välttämättä olekaan juridisia valtuuksia käyttää filosofi-titteliä johtuen koulutuksen puutteesta. Sisimmässäni tunnen kuitenkin olevani vähintään useiden tunnettujen filosofien tasoinen tiedoissani. Siksi kutsun itseäni myös filosofiksi. Toki olen paljon muutakin. Olen järkevin tuntemani siivojakin silloin, kun siivoan. Eikä minulla ole siihenkään koulutusta. Missään tapauksessa en arvioi muiden järkevyyttä ala-arvoiseksi. Tiedän paljon järkeviä eri alojen asiantuntijoita. He eivät vaan ole riittävän järkeviä saavuttaakseen superlatiivisen arvioni silloin, kun he ovat saman alan asiantuntijoita kuin itse olen.
ei sen kummempia selittelyjä kaipaa. Paras mikä paras.
Niin, olihan se nainen perustelu?
ymmärtävinään ja mistä? Ymmärrämme asioita enemmän tai vähemmän; täydellinen ymmärtäminen on jo ajatuksena omituinen, jollei mahdoton. Lisäksi: ymmärrys on pluralistinen käsite, se sallii valtavan joukon metodeja ja tapoja lisätä ymmärrystä, joista monet ovat vertailukelvottomia keskenään ja toisiinsa palautumattomia.
Ehkä Esan mielestä rakastelu voi lisätä ihmisyyttä koskevaa ymmärrystä?
"Nietzsche kritisoi ideaalista syvyyttä, sellaisen tietoisuuden syvyyttä, jonka hän paljastaa filosofien keksinnöksi; tämä syvyys olisi totuuden puhdasta ja sisäistä tavoittelemista, Nietzsche näyttää, kuinka se edellyttää nöyrtyminen, tekopyhyyden ja naamion: jopa niin, että tulkitsijan on - käydessään läpi näiden merkkejä ne ilmiantaakseen - laskeuduttava pitkin pystysuoraa linjaa ja näytettävä, että tämä sisäinen syvyys on todellisuudessa jotain toista, kuin mitä se sanoo olevansa. "
Sokrates.
Mitä sitten vaikka tähän kysymykseen olisikin vastaus?
älykkäin filosofi kautta aikojen tulee joukosta
Saarinen, Airaksinen, Niiniluoto ...
sillä heillä ei ole enää merkitystä eivätkä he voi tuhota tiedettä. Enintään esiintyä televisiossa.
Filosofia kuuluu nykyisin politiikan, kulttuurin ja teologian teoriaan. Ei missään nimessä tieteeseen eikä yliopistoon.
Näin se aika muuttuu.