Miksi niitä pitää mennä ahtaissa tiloissa, lähes aina kun niitä tarkastellaan? Eikö tämä luo kilpailuasetelmia sekä tietoisia että tiedostamattomia?
Onko niistä kuitenkaan sitten hyötyä tulevaisuudessa? Miksi tuhota jonkun elämä niiden kertaamisella? On kuitenkin mahdollista tuoda niitä esiin niin monin eri tavoin.
Toiseksi jos jonkun vuorovaikutustaidot jäävät puutteellisiksi, niin eikö voisi ajatella hänen sijoittamistaan toiseen kulttuuriin? Vuorovaikutushan lähtee toisen olemuksesta, joko se herättää halua kanssakäymiseen tai sitten ei.
Väsyneenä, raskaissa oloissa on melko hankala olla keskinäisessä vuorovaikutuksessa ihan kenen tahansa. Mietin tässä mm. asuntoloita. Auttaako asuntola asuminen kuitenkaan työelämässä? Vai luoko vain raskautta. Saahan sen tai pitääkin luoda pois, mutta kuitenkin. Lippu korkeelle
Onko niistä kuitenkaan sitten hyötyä tulevaisuudessa? Miksi tuhota jonkun elämä niiden kertaamisella? On kuitenkin mahdollista tuoda niitä esiin niin monin eri tavoin.
Toiseksi jos jonkun vuorovaikutustaidot jäävät puutteellisiksi, niin eikö voisi ajatella hänen sijoittamistaan toiseen kulttuuriin? Vuorovaikutushan lähtee toisen olemuksesta, joko se herättää halua kanssakäymiseen tai sitten ei.
Väsyneenä, raskaissa oloissa on melko hankala olla keskinäisessä vuorovaikutuksessa ihan kenen tahansa. Mietin tässä mm. asuntoloita. Auttaako asuntola asuminen kuitenkaan työelämässä? Vai luoko vain raskautta. Saahan sen tai pitääkin luoda pois, mutta kuitenkin. Lippu korkeelle
Vastaukset 2
Vanhimmat
voisi sanoa, että jokaisella on se oma tapansa vuorovaikuttaa ja viestiä.
vuorovaikutus on aina erilaista, koska silloin hakee suuntia ei välttämättä toimintamalleja, voimavaroja ja keskittyy niihin. Joiltakin ihmisiltä menee kriisitilanteissa pasmat täydellisesti sekaisin, ei kuitenkaan kaikilta. Voiko olla sosiaalisesti ja tunne-elämältään sokeita ihmisiä? Mistä niitä löytyy?
Ja alussa oli hiljaisuus ja pimeys. Ja tästäkin syystä on aina käytettävä niitä omia voimavaroja, joita meillä jokaisella ihan varmasti on. Myös tilanteen eläminen ja kokeminen sellaisena kuin se on, on voimavara. Kaikki vaatii tosin aikaa ja harkintaa. Vapaasti voi viisastella, että harkintakykyä, mutta se on meillä kaikilla ihan sisäsyntyisenä.