Totisesti tyhmiä laulunsanoja suoltavat nykyiset laulunsanoittajat. Ei useinkaan ole niissä mitään tolkkua. Tosin seassa on hupaisiakin, kuten: "Rakkain pani vierelläin, ihan hiljaa lähelläin..".
Olisiko muilla muistissa vastaavia?
Olisiko muilla muistissa vastaavia?
Vastaukset 53
Vanhimmat
"Juna jyskytää vanha ystävää".
Eli vähän kesken katkenneita ajatuksia tunnetuista lauluista:
"Kerro tyttö kulta kuka saakaan sulta".
"Siitä kauan on varmaan, nuo kaksi kun sai".
Tyhmältä kuullostaa myös se jatkuva hoku "ajan hiekkaa vaan". Mikälienee Lohja-Ruduksen tunnusbiisi!
Varsin typerä sanoitus sekin että "saavatko he joskus toisensa niinkuin Ansa ennen Taunonsa" ja taas miljoona kertaa "mietin saavatko he toisensa". Mitäs älyä tuossakin "Ansa ennen Taunonsa" kohdassa oikein on? Eihän missään elokuvassa ainakaan niin käynyt!
Ompa näissäkin jo kestämistä, ompa ompa!
Ateenalaisten laulu, jonka monikin Jouko tuntee: "Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston..."
"Juna jyskytää vanha ystävää".
"Nyt joko lähden tai jään". Olisiko vielä jotain muuta mahdollisuutta?
Entä tällainen mahdollisuus: "Nyt joko jään, lähden tai itken ja jään."
"Sanoja lisää" -nimimerkille!
Tarkistathan suoran lainauksesi lainausmerkkien paikan. Oikea sijainti on pisteen jäljessä. Sen lisäksi kirjoittaisin "Olisiko vielä jotain muuta mahdollisuutta?" -version asemesta näin:
Olisiko vielä jokin muu mahdollisuus?
Mikä ihmeen PARTITIIVITAUTI tämä maata vaivaa?
Kun nuorena menimme 20 km:n päähän Laihialle, oli meidän vaasalaisten tunnusmerkki se, että sanoimme "ketä" eikä "kuka". "Ketä lähtee mukaan?"
Turussa käytetään "ketä"-muotoa myös. Miksiköhän ja koska tässä tapauksessa on alettu käyttää partitiivia, jota ei missään tapauksessa saisi käyttää?
Tuuliviiri
by Danny
album:
Tuuliviiri yllä talon katon
monelta se huomaamatta jää.
Se kun on liikkumaton,
on tyyni silloin sää,
hieman se saa levähtää.
Tuuliviiri katollansa pysyy,
tekee mitä tuuli haluaa
ja linnuilta se kysyy,
ne minne katoaa
tuuleen kun lentää ne saa
Tuuliviiri rauhaton
mun sydämeni on.
Tuulen teitä vaeltaa
nyt sekin haluaa.
Levoton ja suruton ja vapaa
joka tuulen mukaan menemään.
Kun sellaisia tapaa,
niin kysyy itseltään:
Miksi mä paikalleen jään?
Itätuuli kutsuu mua itään,
kesätuuli vetää etelään.
Ja siteitä en mitään
kestä pitempään,
nyt joko lähden tai jään.
Entä sitten?
Tässäkö niitä oli?
Oli niillä melkoisia laulunsanoja ennenkin! Lapsena kaikkia sanoja ei ihan tarkasti edes ymmärtänyt. Kun Mauno Kuusisto 50- ja 60-luvun vaihteessa jylisi radiossa, että "ei kuori enää tunteitansa peitä", muuttui kuori aivoissani "muoriksi".
Jossain joululaulussa lauletaan myös "kenkään" (t.s. kukaan). Minä silloin ihmettelin lapsena, että mitä kenkä (jalkaan pantava ) tekee joululaulussa.
http://www.yle.fi/levysto/firs2/kappale.php?Id=Erehdyin kerran
"...kaikki erehtyvät ehkäpä kerran vain,
tuomita ei kenkään kai silloin voi,
pettymyksen tyttö tuo vieras toi..."
Vai kuinkas se menikään?
Kyllä minä sen ymmärrän, että joku voidaan tuomita putkaan, linnaan tai vankilaan, mutta että kenkään?
"Hiirulaisen hieno maja
oli vanha kenkäraja.
Siellä hiirulainen eli,
pienoisiaan paimenteli."
Pojallani oli pienenä ihana kuvakirja, jossa oli venäläinen kansansatu:
Metsässä lojui lapanen, johon tunki monia palelevia metsän eläimiä karhusta alkaen, mutta lapanen hajosi vasta, kun pieni hiiri viimeisenä yritti mennä siihen sisään...
radiossa sen paremmin kuin lavallakaan.
Maunon ääni kuului minun n. 5 vuotiaan lapsen korvissa "jylinältä", koska "kertokaa se hänelle"-laulun sanat olivat niin pelottavat ja uhkaavat, tunnelma siis. Voi olla, että teini-ikäiset tansseihin lähdössä olevat tätinikin laittoivat radion kovalle juuri silloin, kun Mauno lauloi.
Laulussa lauletaan joka tapauksessa korkealla ja matalalla, ja ihmisellä, joka sitä laulaa, täytyy olla hyvä laulunääni, muuten ei viitsi kuunnella.
Mauno Kuusiston puheääntä löytyi:
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F01885_2
Maukan ”Kertokaa se hänelle” on Wikin mukaan myydyin kotimainen single:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kertokaa_se_h%C3%A4nelle
Sanoitus on Saukin käsialaa:
http://www.yle.fi/levysto/firs2/kappale.php?Id=Kertokaa+se+h%E4nelle
Oikeiskirjoitusosasto tiedottaa, että suomeksi kirjoitetaan näin: 5-vuotiaan
Muihin oikeinkirjoituksen vastaisiin ratkaisuihisi en hennonut (vai: hennonnut?) puuttua.
"Heinillä härkien kaukalon"-laulussa on sana "puolisoa". Lapsena sana kuulosti kuin olisi laulettu "puol-isoa".
Puol'isot ovat valveilla laulussa ”Jouluyö, juhlayö” - ei ”Heinillä härkien kaukalon”.
Itse käsitin pitkään, että kun ollaan "heinillä härkien kaukalon" niin ollaan kaukalon heinillä härkimässä.
Vanhan kansan puusta tehty talousesine, jotta hierrettiin tai sekoitettiin esim. taikinaa. Suunnittlleen noin. Saattaa olla, että kaukaloakin voi härkkiä.
Härkin on Suomessa käytössä oleva sukunimi (noin 150 nimenkantajaa). Joitakin vuosia sitten tällä palstalla pähkäiltiin, pitäisikö nimeä taivuttaa "Härkkimen" vai "Härkinin".
Myös sukunimi Härkki löytyy; se on käytössä Suomessa 65 henkilöllä.
Muistan vuoleskelleeni pikkupoikana yhden härkkimen (pienellä h:lla) pikku männyn latvuksesta. Äitini ei kuitenkaan kelpuuttanut sitä keittiön arsenaaliin, koska minulla oli tullut ajatusvirhe ja härkkimeni piikit sojottivat väärään suuntaan! Polttopuiksihan se meni. En sitten tullut korjanneeksi virhettäni eikä maailmasta siis löydy yhtään valmistamaani käyttökuntoista härkintä.
Hänen olisi edes muodon vuoksi pitänyt näyttää, että hän oli iloinen ja käytti sitä - vaikka lapsi vaistoaa, jos vanhemmat näyttelevät.
Kun poimin kotimetsiköstä sieniä lapsena ja vein ne isovanhemmilleni, muistan, että he kyllä näyttivät ilahtuneilta, mutta isoisäni ei hyväksynyt kaikkia sieniä, vaan heitti niistä osan pois.
Pyh, eihän meidän metsässä edes kasvanut myrkkysieniä!
...Joukon maine mustuvi aina...
Kuka tuo Jouko on ja miksi hänet on sotkettu tähän lauluun?
...nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät...
Miksi ihmeessä sinne taistelukentälle oli vedetty nuorat?
Viktor Rybergiltäkö näitä pitäisi kysellä vai Eino Leinolta?
>Viktor Rybergiltäkö
Rydbergiä tarkoitin, tietenkin!
aava nukkuu taas Argentiinan pusta.
Suomen ennätys korniudessa ja sivistymättömyydessä kuuluu kyllä André-laulun sanoittajalle.
Sanat vilisevät käytännön mahdottomuuksia ja sanoittajan tietämättömyyttä Ranskasta ja paljon muustakin. Vähän niin kuin takavuosien laulu Honolulu, jossa "olla saa kuin Zulu" (yhdistellään Havaijia ja Afrikkaa).
Esimerkkejä André-laulun hulluuksista:
- "Bretagneen Provinceen, rypäleitä poimimaan" (kommentti: Bretagne ja Provence sijaitsevat alueina mahdollisimman kaukana toisistaan, Bretagne luoteis-Ranskassa, eikä siellä viljellä rypäleitä, ja Provence - ei siis Province - on Etelä-Ranskassa; molemmissako nyt putkessa käytiin?).
- "Hedelmät kypsyivät aina kesän kuumimpaan aikaan" (kommentti: jos edelleen on puhe samoista "hedelmistä" eli "rypäleistä", ne EIVÄT kypsy kesän kuumimpaan aikaan vaan syksyllä).
- "Minä, Michel ja Jean" (kommentti: pitäisi tietää miten Michel on kirjoitettu, noin kyse on kyllä miehestä, mutta Michelle-muodossa naisesta; sitten Jean olisi muuten OK jos laulaja ääntäisi sen ranskalaisitain Shaan niin kuin meidän Sibeliuksemme, mutta kun Taavitsainen jostain syystä lausuu sen englantilaisittain Dshiin, joka kyllä kirjoitettuna Jean on nainen...).
Eli kaikkihan on toki mahdollista, mutta lieneeköhän sanoittaja (Jiri Nikkinenhän se olikin!) tarkoittanut kaikkea ihan noin?!
Aivan, aivan. Mehän teemme kaiken päinvastoin kuin kuuluisi. Kunniahuomio sille, joka tuolla vähän alempana aloitti ketjukyselyn justiinsa siitä, miksi suomalaiset kirjoittavat/puhuvat/ääntävät sanat tasan päinvastoin kuin ne kuuluisi ääntää. En ole keksinyt syytä, minkä vuoksi näitä perusvirheitä on tehtävä iskelmämusiikissakin.
"Argentiinan pusta". --------------- Si, si.
Minä ihmettelin kovasti, kun joku aika sitten soitettiin radiossa paljon mielenkiintoista laulua, jossa sanojen logiikka katkesi aina kesken.
Olen piha ilman sadetta ja
ja mitä? Ei se selvinnyt ikinä. Myöhemmin kuulin, että se onkin piha ilman sadettajaa. Minä odotin sitä jatkoa kieli vyön alla sillä välin.
Ei ollut ihan aiheeseen liittyvä viesti. Luulin sanoja tyhmiksi, mutta tällä kertaa tyhmyys taisikin olla omien korvien välissä. Kerran näinkin päin :-)
Zen Cafen sanoitukset ovat tekotaiteellista roskaa.
kaikki, joiden käsityskyky ei riitä Zen Cafén sanoitusten ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen.
"Scuse me while I kiss this guy..."
Onko tämä mondegreen ja miten mondegreen-sana voitaisiin suomentaa?
Vihreä joukko?
En ymmärrä mitä tässä on takana. Tosin "scuse" taitaa olla "excuse me" italiaksi, eli tässä olisi yhdistelty kahta kieltä. Muttako siis että "suo minulle anteeksi siksi aikaa kun suutelen tätä heppua"? "Guy" tuntuu tässä vähän epäpoeettiselta.
Ja onko mondegreen jokin rinnakkaisilmiö evergreenille? Vaan mihin tuo "monde" viittaa? Ranskankielessä "le monde" on "maailma".
Mondegreen on Sylvia Wright nimisen kirjailijan keksimä nimitys väärin-kuulluille iskelmäsanoituksille. Hän keksi sen tästä runonpätkästä ("The Bonnie Earl O' Murray", 1600-luvulta):
--
Ye Highlands and ye Lowlands,
Oh, where hae ye been?
They hae slain the Earl Amurray, [sic]
And Lady Mondegreen.
--
Viimeisen rivin tulisi oikeasti kuulua
"And laid him on the green".
Tästä alkuaan väärin-kuullusta runonpätkästä hän siis keksi alkaa nimittämään kaikkia väärinkuultuja sanoituksia nimella mondegreen.
Tuo "Scuse me while I kiss this guy" on peräisin Jimi Hendrixin Purple Haze -nimisestä laulusta vuodelta 1967. Monet ovat kuulleet tuon säkeen väärin, oikea muoto olisi "Scuse me while I kiss the sky"
--
Kuuntelin Joe Cockerin & Jennifer Warnesin kappaletta, jossa sanat menee oikeasti että "Love lifts us up where we belong" mutta kuulin sen tietenkin näin: "If this blows up, we'll be where we belong"...
Jussi ja Eero Raittisen piisi Viidakko-Jim
"Hei, Viidakko-Jim , pääsi on pim, pyssys on pam"
Tuota riviä typeryydessä on mahdotonta voittaa.
Alkuperäinen sanoitus John Lennon - Paul McCartney.
Suomenkielinen versio Junnu Vainio.
Arvostetuimmillakin kuvataiteilijoilla saattaa olla mestariteosten lomassa tehtyjä pensselinputsausharjoitelmia. Kaipa se sama koskee sanoittajiakin – ihan jokainen Junnun tekemä sanoitus ei sentään voi olla jalokivi!
Muita taiteenlajeja unohtamatta: esimerkiksi Jean Sibeliuksen Häämarssi vuodelta 1911 on minun vaikkuisilla korvillani kuunneltuna hirveä tekele, jossa mättää niin melodia kuin rytmiikkakin pahan kerran! En ihmettele lainkaan, että se oli vuosikymmenet jokseenkin kadoksissa - mutta sitä ihmettelen, että teos tohdittiin kaivaa jokunen vuosi sitten esille ja levyttää (asialla taisivat olla Atso Almila ja Kuopion kaupunginorkesteri). Ja minä sentään arvostan Sibeliusta säveltäjänä varsin korkealle!
Alkuperäiseen aiheeseen tämä ei liity mitenkään, mutta kiinnitin huomiota tuohon "arvostan korkealle". Onko se "oikea" muoto vai näitä "alkaa tekemään"-juttuja? Eikö "arvostaa paljon" olisi parempi?
Äläkä nyt loukkaannu, Ymmärtäjä, tiedän että tuo on yleistä, ja sain nyt vain sysäyksen kysyä paremmin tietäviltä, tarkoitus ei ole valittaa sinulle vaan selvittää asia itselleni.
Ruotsin kielessähän sanotaan "uppskattar högt", että voi olla jonkinlainen laina eli idioomi.
"...kosketuksen puutetta mikään ei voi korvata."
"Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti, jos sä rakkaani seisot mun vierelläin."
>"...kosketuksen puutetta mikään ei voi korvata."
Tottahan tuo on. Ainakin sähkömiehelle. Hyppysähköllä toimivia vehkeitä on varsin rajoitetusti.
"Rakkauden tunnetta, kosketuksen puutetta mikään ei voi korvata."
Eiköhän se ole joku Marionin laulama kipale, mutta en nyt muista enempää sanoja.
Rakkaus on hellyyttä. Säv. Antti Hyvärinen, sanat, chrisse Johansson ja Marion laulaa.
Ahaa, no Hyvärinen selittäköön, että mikä siinä kosketuksen puutteessa on niin korvaamatonta...
Ja V-P Lehto selittäköön, että miten joku voi SEISOA koko ajan toisen vierellä, jos toinen kulkee polkuja pitkin...
Vai onko niin, että se toinen tallaa paikoillaan eikä etene?
Siispä kysymys kuuluu Chrisselle:)
En ole musiikkimiehiä. Luin tuosta vain huolimattomasti: Antti Hyvärinen, sanat
Ei varsinaisesti kuulu aiheeseen, mutta eikös muuntajassa tapahdu sähkön hyppäys ilman metallikosketusta? Siis induktion avulla.
Mahtoivatkohan eri oppiaineet olla pikkaisen miksaantuneet sillä muinaisella koulukaverillani, joka keksaisi kysäistä:
"Onko itseinduktio syntiä?"
Tässä nyt kaiken varalta induktion määritelmä wikipediasta sanan kahdessa eri merkityksessä.
Induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäistapauksesta ja etenee yleistykseen. Sana induktio tulee latinankielen sanasta inductio, joka tarkoittaa "johtaminen". Laajemmassa mielessä induktiivisella menetelmällä tarkoitetaan kokemusjohtoista tutkimusta. Loogisen empirismin mukaan kaiken luotettavan päättelyn tulee perustua induktioon eli kokemuspohjaisista yksittäistapauksista johdettuihin yleistyksiin. Esimerkiksi jos tuhat valkoista joutsenta nähtyään tutkija väittää, että kaikki joutsenet ovat valkoisia, hän on tehnyt induktiivisen päätelmän. Induktiivisen tieteenkäsityksen mukaan tärkeää on laajan havaintoaineiston kerääminen. Induktion ongelma on, että uusi havaintoaineisto kumoaa vanhemman, yksittäistapauksista johdetun johtopäätöksen.
Sähkömagneettinen induktio on fysiikan perusilmiö, joka liittyy magneettivuon muutokseen. Muuttuvassa ulkoisessa magneettikentässä olevan johtimen päiden välille indusoituu jännite, joka on magneettivuon derivaatta kertaa miinus yksi. Miinusmerkki tulee siitä, että jännitteen polariteetti aiheuttaa suljetun johdinsilmukan tapauksessa johdinsilmukkaan virran, jonka synnyttämä magneettikenttä on vastakkainen ulkoiselle kentälle. Sähkömagneettinen induktio on tärkeä ilmiö sähkömagneettisissa energiamuuntimissa (sähkögeneraattorit, sähkömoottorit ja sähkömuuntajat).