Lähiomaiseni teki henkirikoksen. Itse en tällä hetkellä ole töissä, vaan vapaalla, mutta tarkoitus olisi palata töihin lähiaikoina. Nyt olen sitten alkanut lykätä töihinpaluuta, pelkään varsinkin sitä hetkeä kun lähiomaiseni saa tuomion rikoksestaan ja hänen nimensä tulee lehteen. En haluaisi kuunnella mitään vihjailuita työkavereilta, enkä varsinkaan sääliä ja voivottelua. Ja varsinkin ne utelut ärsyttävät, kun ihmiset haluavat tietää likaisia yksityiskohtia. Jotenkin häpeän niin kovasti, vaikka enhän minä itse ole mitään tehnyt. Mistäköhän johtuu nämä tunteet? Erakoidun kohta tänne kotiini!!
Häpeän tunteita
Selväpäinen vai ei?
7496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tervehdys!
Jokainen meistä on , tilitys velvollinen tekemisitään, ja se on vain....elämää toisilla raskaampaa kuin toisilla, ei sinun elämä tähän kaadu, jos rakastat kys. ei ongelmaa sinulla ole uskon että olet voittaja elämässä.., elämässänne, ei pidä olla katkera ja pelätä mitä muut sanovat, se on sinun omaa elämääsi.
Elä erakoidu muista..., sinulla oikeus omaan minään!Tsemppiä...!
mitään velkaa. JOs kyselevät vointiasi, niin sano että pahalta tuntuu, mutta ei auta kun yrittää palata arkisiin kuvioihin. Jos kysyvät yksityiskohtia, sano että et tiedä. Kyllä se uteliaisuus siitä parissa viikossa laantuu itsekseen.
En täysin ymmärtänyt, mikä oli ongelma?
Voitat vain pelkosi ja hoidat asiasi kunnolla, siinä se. Aika sitten näyttää mitä tapahtuu. Tee niinkuin parhaaksi näet ja kuinka on opetettu oikein tekemään.
Siis tuo läheisen tekemä henkirikos ahdistaa. En jaksaisi kuunnella mitään uteluita työkavereilta kun asia tulee julki. Läheisen tekemä teko hävettää, mutta kun kyseessä on minulle läheinen ihminen niin en halua kuunnella kun toiset kauhistelevat hänen tekoaan. Olen sitä mieltä että läheiseni ansaitsee rangaistuksen teostaan, mutta samalla olen huolissani hänen jaksamisestaan vankilassa.
Tekisi vaan mieli piiloutua ettei tarvitisisi vastata uteliaitten kysymyksiin ja kuunnella supatusta ja juoruilua selän takana.
Ihmisten puheet on ihmisten puheita, mitäs noista. Ihmiset puhuu koska ne pelkää että huulet kasvaa muuten yhteen. Ja naisten leuat on kuin haavanlehdet, kun pienikin tuuli käy niin ne rupeaa heilumaan. Ei ihmiset lopultakaan ole aidosti kiinnostuneita Sinusta tai läheisestäsi, kaikki ajattelee vain itseään. Anna ihmisten puhua, ihmisen puhe katoaa tyhjyyteen samalla hetkellä kun se syntyy. Jos kyselevät niin sano oma mielipiteesi joka vaikuttaa selkeältä ja realistiselta. Jaksamista sinne!!!!
tyyliin, että sinä et voi asialle mitään. Et ole siitä vastuussa. Kukaan ei voi olla niin ikävä, ettei ymmärtäisi asiaa sinun kannaltasi. Jos ei "ymmärrä" se on ilkeyttä, eikä se ole sinun häpeäsi.
Minä olen kärsinyt jo kolme vuotta häpeää.Poikani teki henkirikoksen ja istuu nyt kahdentoista vuoden tuomiota.Olin aivan paniikissa kun käräjät alkoivat ja hänen nimensä julkaisttiin lehdissä.Työelämässä en ole tapahtuneen jälkeen ollut käyn mielenterveys toimistossa juttelemassa tästä asiasta vieläkin.Toivottavasti joskus pystyn taas olemaan niin kuin ennen.