Yhtä lailla on järkeä uskonnossa, kuin filosofoinnissa. Miksi? Koska kumpikin tekevät ihmisestä yliluonnollisen. Ihminen ei ole mitään. Ihminen elää ajassa. Aika on meitä ohjaava, ei mikään idea, tai usko. Kun aika loppuu, niin ei ole ihmistä. Ei ollut ihmistä. Ei enää tule ihmistä..
Ihminen on vain osa materialistista maailmaa. vaikka kaikkeutta on paljon sen ulkopuolellakin, ihminen on jumissa tässä todellisuudessa. Mitä enemmän ajattelet, sitä enemmän olet hukassa.
Tätät viestiä ei olisi pitänyt koskaan kirjoittaa, koska se saattaa saada jonkun ajattelemaan. Ei sillä oikeastaan ole mitään väliä, niinkuin ei millään muullakaan.
Ihminen ei voi elää ikuisesti "lajina". Ihminen on yhtä ihmeellinen, kuin vaikka vessan lavuaari. Yhtä lailla voisimme ajatella sen tulevaisuutta, ja merkitystä....
Tuli vaan mieleen..
Ihminen on vain osa materialistista maailmaa. vaikka kaikkeutta on paljon sen ulkopuolellakin, ihminen on jumissa tässä todellisuudessa. Mitä enemmän ajattelet, sitä enemmän olet hukassa.
Tätät viestiä ei olisi pitänyt koskaan kirjoittaa, koska se saattaa saada jonkun ajattelemaan. Ei sillä oikeastaan ole mitään väliä, niinkuin ei millään muullakaan.
Ihminen ei voi elää ikuisesti "lajina". Ihminen on yhtä ihmeellinen, kuin vaikka vessan lavuaari. Yhtä lailla voisimme ajatella sen tulevaisuutta, ja merkitystä....
Tuli vaan mieleen..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minusta tuossa oli vain hitunen filosofointia ja rutkasti pessimismiä.
En tarkoita että filosofin tarvitsisi työntää päätään pensaaseen ikäviltä asioilta.
Filosofoinnissa ei tosiaankaan ole mitään mieltä tuolla asenteella. Eikä millään muullakaan, kuten totesit.
Jos heität hanskat naulaan ja luovutat, niin miksi tosiaan ylipäänsä kysyt koko asiaa?