Opinnäytetyö

Hyvä kirja kaikille parkkispotilaille ja omaisille olisi Kari Ahon kirja "Matkakumppanina Parkinson" (toivottavasti muistin oikein). Aho on parkinsoniin itse sairastunut neur.erikoislääkäri, tutki nimenomaan parkinsonin tautia ja ironista kyllä sairastui sitten siihen itse. Hoiti aikoinaan mun äitiäni ja oli tosi pätevä tohtori.

Kiitoksia hyvistä linkeistä. Niistä on varmasti hyötyä opinnäytetyön teossa :)

Eräällä sivustolla oli hyviä jumppa-ohjeitakin, joita voi hyödyntää vaikkapa toiminnallisessa tuokiossa, jonka aiomme pitää parkinsonia sairastaville.

Siiseli81 kirjoitti:

Kiitoksia hyvistä linkeistä. Niistä on varmasti hyötyä opinnäytetyön teossa :)

Eräällä sivustolla oli hyviä jumppa-ohjeitakin, joita voi hyödyntää vaikkapa toiminnallisessa tuokiossa, jonka aiomme pitää parkinsonia sairastaville.

Lue lisää

Missä päin Suomea noita liikuntahetkiä järjestätte?Olen sairastanut parkkinsonia n.5v ja kaikki liikun´ta on todella tervetullutta.Ja samallahan voisin kertoa omakohtaisista kokemuksistani tämän taudin kanssa elämisestä.SE ei todelllakaan ole mitään ruuusuilla tanssimista kun yrittää hoitaa arkiaskareensa ilman että hihat käryäisivät kun sormet tai kädet eivät tee niin kuin itse haluaisit vaan tuo hra parkinson tekee niinkuin häntä huvittaa.Jos joku haluaa enemmän tietoa taudista niin kehotan katsomaan linkeistä "parkkispaikka"-nimiseltä yhteisöjen kotisivulta todellisia kertomuksia todellisesta elämästä eikä mistään oppikirjoista opittua teoriaa.
Tämäkin foorumi todistaa että myöskin meidän tautimme kiinnostaa niin omaisia,sairastuneita kuin muitakin muuutenvaan kiinnostuneita.Toivon vaan että tämä kirjoittelu pysyisii asiallisena ja etteivät kaikelaiset turhautuneetuunot tulisi kirjoitelemaan noita stkujana tänne.

Parkkiksille kirjoitti:

Missä päin Suomea noita liikuntahetkiä järjestätte?Olen sairastanut parkkinsonia n.5v ja kaikki liikun´ta on todella tervetullutta.Ja samallahan voisin kertoa omakohtaisista kokemuksistani tämän taudin kanssa elämisestä.SE ei todelllakaan ole mitään ruuusuilla tanssimista kun yrittää hoitaa arkiaskareensa ilman että hihat käryäisivät kun sormet tai kädet eivät tee niin kuin itse haluaisit vaan tuo hra parkinson tekee niinkuin häntä huvittaa.Jos joku haluaa enemmän tietoa taudista niin kehotan katsomaan linkeistä "parkkispaikka"-nimiseltä yhteisöjen kotisivulta todellisia kertomuksia todellisesta elämästä eikä mistään oppikirjoista opittua teoriaa.
Tämäkin foorumi todistaa että myöskin meidän tautimme kiinnostaa niin omaisia,sairastuneita kuin muitakin muuutenvaan kiinnostuneita.Toivon vaan että tämä kirjoittelu pysyisii asiallisena ja etteivät kaikelaiset turhautuneetuunot tulisi kirjoitelemaan noita stkujana tänne.

Lue lisää

Etelä-Pohjanmaalla tuokio pidetään.
Kyseistä paikkaa emme ole vielä päättäneet, mutta tässä ajan mittaan aiomme senkin selvittää.

Äitinikin on selvästi heikentynyt ihan näinä kuukausina vaikka onkin ollut laiska liikkumaan taudin aikana. Millään ei saisi liikkelle. Ja sitten kun puoliväkisin viedään niin on tosionnellinen.
Äitini nukkuisi koko päivän jos vain annettaisiin. Tätä on jatkunut ainakin 3v. Minä oikein kysyin lääkäriltä onko periytyvää kun äidin veli kuoli Parkisoniin sekä äidin serkku sairastaa tautia. Ei kuulemma ole on vain sattumaa totesi lääkäri.
Onkohan vain mutta kun ei taida omaat eväät riittää tutkimiseen millään tasolla. Minusta äitini ensimmäiset oireet olivvat korvan soiminen ja suunnattomat niskakivut. Ja miksikö päättelen niin kun ammattini puolesta olen niskojen kanssa tekemisissä niin yllättäen äidin niskat alkoivat jäykistyä hoidosta huolimatta ja pikkuhiljaa alkoi käsien vapina joka tietysti pistettiin jännitysniskojen oireeksi.
Saimme kuitenkin melko pian tutkimusten jälkeen selville että vaikuttaa parkisonnilta.
Noin 10v sitten. Äitini on nyt siis 86v ja olosuhteisiin nähden jopa pirteäkin päivittäin.
Ehdottomasti tarvitsee kuitenkin kirittäjää siis makoilisi vain jos olisi mahdollisuus.

En nyt menis tyrmäämään että on paljon väärää tietoa, jokainen parkinson-epikriisi on erilainen. Oireita on hyvin erilaisia, tauti etenee eri ihmisillä eri tahdissa ja paljon toki riippuu siitäkin minkä tasoista hoitoa onnistuu saamaan.

Siis väärää tietoa. Miten joku voi noin sanoa. Ei kai täällä kukaan mitään ammenna. Hei haloo nyt on kysymys Parkisonin taudista ei finneistä.
Ja joku tosiaan ei usko mun juttuja tervetuloa henkilökohtaisesti tapaamaan minua ja äitiäni. Olen tosiaan joutunut äitini huonokuuloisuuden takia käymään hänen kanssaan alusta asti lääkärissä siis ennenkuin Parkisonia osasimme edes epäillä.
Ja minullehan lääkäri selitti ja selittää yhä kun äitini ei kuulokojeesta huolimatta kuule. Joskin nyt ei kaikkea tajuakkaan joskin minäkään ainakaan lääketieteelisiä termejä.
Käytämme ainoastaan neurologeja.
Onneksi kuitenkin lääketiede koko ajan kehittyy ja ehkäpä Parkisonintauti on jo muutaman vuoden päästä lääkeiden avulla kurissa pidettävä tauti.
Mutta ainakaan äidillä ei sinemet vie kokonaan vapinaa eikä muitakaan oireita pois, helpottaa kyllä.
Niin naurettavalta kuin se niskajuttu kuullostaakin se oli oire jonka takia lähdettiin hekemaan apua ja kun ne niskat ovat edelleenkin jäykät lienee jatkuvasta vapinasta.
En osaa sanoa huomasiko äiti itse aiemmin jotakin erikoista mutta ei osaa ainakaan enää kertoa tai ei muista.

llkko kirjoitti:

Siis väärää tietoa. Miten joku voi noin sanoa. Ei kai täällä kukaan mitään ammenna. Hei haloo nyt on kysymys Parkisonin taudista ei finneistä.
Ja joku tosiaan ei usko mun juttuja tervetuloa henkilökohtaisesti tapaamaan minua ja äitiäni. Olen tosiaan joutunut äitini huonokuuloisuuden takia käymään hänen kanssaan alusta asti lääkärissä siis ennenkuin Parkisonia osasimme edes epäillä.
Ja minullehan lääkäri selitti ja selittää yhä kun äitini ei kuulokojeesta huolimatta kuule. Joskin nyt ei kaikkea tajuakkaan joskin minäkään ainakaan lääketieteelisiä termejä.
Käytämme ainoastaan neurologeja.
Onneksi kuitenkin lääketiede koko ajan kehittyy ja ehkäpä Parkisonintauti on jo muutaman vuoden päästä lääkeiden avulla kurissa pidettävä tauti.
Mutta ainakaan äidillä ei sinemet vie kokonaan vapinaa eikä muitakaan oireita pois, helpottaa kyllä.
Niin naurettavalta kuin se niskajuttu kuullostaakin se oli oire jonka takia lähdettiin hekemaan apua ja kun ne niskat ovat edelleenkin jäykät lienee jatkuvasta vapinasta.
En osaa sanoa huomasiko äiti itse aiemmin jotakin erikoista mutta ei osaa ainakaan enää kertoa tai ei muista.

Lue lisää

tuolle opinnäytteen tekijälle tarkoitin tuon kommentin . tällaisille palstoille kun voi kirjoittaa kuka vaan ja mitä vaan. tiedän parkinsonista jonkun verran ja myös sen tiedän että oireet ovat hyvin erilaisia eri potilailla. mutta nuo ms jutut ja mielenterveyspotilaiden kohtelu vievät vähän sivuun koko asiasta.

etteikö ole parkinson kirjoitti:

tuolle opinnäytteen tekijälle tarkoitin tuon kommentin . tällaisille palstoille kun voi kirjoittaa kuka vaan ja mitä vaan. tiedän parkinsonista jonkun verran ja myös sen tiedän että oireet ovat hyvin erilaisia eri potilailla. mutta nuo ms jutut ja mielenterveyspotilaiden kohtelu vievät vähän sivuun koko asiasta.

Lue lisää

Niin anteeksi myös turha hermostumiseni käsitin asian olevan minulle.
Kun kuitenkin tämän asian kanssa elää koko päivän vuosia niin tuntuu että voisi vihdoinkin kertoa koko kirjon jollekkin joka vain jaksaa kuunnella. Ilmeisesti jotenkin omaa oloakin helpottaen ettei loppupeleissä ole yksin.
Kun ihan oikeesti tässä suomen maassa palvelua tuntuu saavan rahasta jos sittenkään.

llkko kirjoitti:

Siis väärää tietoa. Miten joku voi noin sanoa. Ei kai täällä kukaan mitään ammenna. Hei haloo nyt on kysymys Parkisonin taudista ei finneistä.
Ja joku tosiaan ei usko mun juttuja tervetuloa henkilökohtaisesti tapaamaan minua ja äitiäni. Olen tosiaan joutunut äitini huonokuuloisuuden takia käymään hänen kanssaan alusta asti lääkärissä siis ennenkuin Parkisonia osasimme edes epäillä.
Ja minullehan lääkäri selitti ja selittää yhä kun äitini ei kuulokojeesta huolimatta kuule. Joskin nyt ei kaikkea tajuakkaan joskin minäkään ainakaan lääketieteelisiä termejä.
Käytämme ainoastaan neurologeja.
Onneksi kuitenkin lääketiede koko ajan kehittyy ja ehkäpä Parkisonintauti on jo muutaman vuoden päästä lääkeiden avulla kurissa pidettävä tauti.
Mutta ainakaan äidillä ei sinemet vie kokonaan vapinaa eikä muitakaan oireita pois, helpottaa kyllä.
Niin naurettavalta kuin se niskajuttu kuullostaakin se oli oire jonka takia lähdettiin hekemaan apua ja kun ne niskat ovat edelleenkin jäykät lienee jatkuvasta vapinasta.
En osaa sanoa huomasiko äiti itse aiemmin jotakin erikoista mutta ei osaa ainakaan enää kertoa tai ei muista.

Lue lisää

Hei, vastaan nyt Sinulle Ilkko potilaan näkökulmasta.
Olen saanut ko. dg;n hyvin paljon aiemmin kuin äitisi.

Kertoisin nyt joitain asioita joita voisit huomioida.
Parkinsonin tauti on pitkälle kliinisesti todettava sairaus, eli on hyvin tärkeää ettei hypitä neurologilta toiselle vaan pidetään sama neurologi.

Parkkis oireita ei ole tarkoituksenmukaista saada lääkkeillä kokonaan pois. Ylilääkityksestä tulee pakkoliikkeitä.
Vapina oireistosta on kaikkein vaikeinta hallita lääkkein.

Kiinnitä huomioa äitisi lääkkeidenotto akoihin ja ruokailuihin.

Liikunta ja oikea lääkitys on a ja o.

Onko Sinemet depot (depot=hitaasti imeytyvä) todellakin äitisi ainot lääke?
Mitä muuta lääkettä hän saa?

vastine kirjoitti:

Hei, vastaan nyt Sinulle Ilkko potilaan näkökulmasta.
Olen saanut ko. dg;n hyvin paljon aiemmin kuin äitisi.

Kertoisin nyt joitain asioita joita voisit huomioida.
Parkinsonin tauti on pitkälle kliinisesti todettava sairaus, eli on hyvin tärkeää ettei hypitä neurologilta toiselle vaan pidetään sama neurologi.

Parkkis oireita ei ole tarkoituksenmukaista saada lääkkeillä kokonaan pois. Ylilääkityksestä tulee pakkoliikkeitä.
Vapina oireistosta on kaikkein vaikeinta hallita lääkkein.

Kiinnitä huomioa äitisi lääkkeidenotto akoihin ja ruokailuihin.

Liikunta ja oikea lääkitys on a ja o.

Onko Sinemet depot (depot=hitaasti imeytyvä) todellakin äitisi ainot lääke?
Mitä muuta lääkettä hän saa?

Lue lisää

Äitini ainoa lääke sinemettiin on sinemet depot.
AAmulla hän saa sepramit (mielenterveyslääke)
Furesis nesteenpoistolääke
primaspan ja jotakin muuta mutta eivät liity parkisoniin.
Kesällä olessaan keuhkokuumeen takia sairaalassa päättivät lääkäri tai lääkärit että äitini ei sitten 8-9v lääkityksen jälkeen sairasta perkisonia.
Ja kertaheitolla sitten lääkkeet pois ja sittenhän alkoihin täysin pitelemätön ja holtiton vapina. Äitini ei ole vieläkään palautunut sille tasolle kun hän oli ennen lääkityksen lopetusta.
Lääkitys aloitettiin kuitenkin uudelleen.
Ehti kuitenkin olla pari kuukautta ilman lääkitystä.
Lääkäri on tietysti pahoillaan, niinpä tietysti.
Ihmettelinkin jos on niinkin kauan syönyt lääkkeitä väärän diagnoosin takia niin miksipä ei söisi niitä edelleenkin kun kerran oli hyötyäkin melkoisesti.
Voisin kirjoittaa ihan kirjan näistä vaiheista. Näitä on ja ilmeisesti vielä riittää niin kauan kuin äitini elää. Toivottavasti kuitenkin vielä vuosia.

llkko kirjoitti:

Äitini ainoa lääke sinemettiin on sinemet depot.
AAmulla hän saa sepramit (mielenterveyslääke)
Furesis nesteenpoistolääke
primaspan ja jotakin muuta mutta eivät liity parkisoniin.
Kesällä olessaan keuhkokuumeen takia sairaalassa päättivät lääkäri tai lääkärit että äitini ei sitten 8-9v lääkityksen jälkeen sairasta perkisonia.
Ja kertaheitolla sitten lääkkeet pois ja sittenhän alkoihin täysin pitelemätön ja holtiton vapina. Äitini ei ole vieläkään palautunut sille tasolle kun hän oli ennen lääkityksen lopetusta.
Lääkitys aloitettiin kuitenkin uudelleen.
Ehti kuitenkin olla pari kuukautta ilman lääkitystä.
Lääkäri on tietysti pahoillaan, niinpä tietysti.
Ihmettelinkin jos on niinkin kauan syönyt lääkkeitä väärän diagnoosin takia niin miksipä ei söisi niitä edelleenkin kun kerran oli hyötyäkin melkoisesti.
Voisin kirjoittaa ihan kirjan näistä vaiheista. Näitä on ja ilmeisesti vielä riittää niin kauan kuin äitini elää. Toivottavasti kuitenkin vielä vuosia.

Lue lisää

Olisin sitä mieltä lääkityksestä päätellen ettei äidilläsi ole parkkista.
Sinemet depot on äidilläsi varmaan siksi että noin pitkä parkkis lääkkeiden syönti on lopetettava hyvin hitaasti jottei tulisi oireitaa. vastaavasti uuden p-lääkkeen aloittaminen aloitetaan totuttelemala.

Ollakseen Parkinsonin tauti, niin äitisi lääkitys tuntuisi kovin heppoiselta siitäkin huolimatta että jätit kertomata Sinemetin vahvuuden ja annostus ohjeen.

Mutta kiva kun jaksat äidistä huolehtia.

vastine kirjoitti:

Hei, vastaan nyt Sinulle Ilkko potilaan näkökulmasta.
Olen saanut ko. dg;n hyvin paljon aiemmin kuin äitisi.

Kertoisin nyt joitain asioita joita voisit huomioida.
Parkinsonin tauti on pitkälle kliinisesti todettava sairaus, eli on hyvin tärkeää ettei hypitä neurologilta toiselle vaan pidetään sama neurologi.

Parkkis oireita ei ole tarkoituksenmukaista saada lääkkeillä kokonaan pois. Ylilääkityksestä tulee pakkoliikkeitä.
Vapina oireistosta on kaikkein vaikeinta hallita lääkkein.

Kiinnitä huomioa äitisi lääkkeidenotto akoihin ja ruokailuihin.

Liikunta ja oikea lääkitys on a ja o.

Onko Sinemet depot (depot=hitaasti imeytyvä) todellakin äitisi ainot lääke?
Mitä muuta lääkettä hän saa?

Lue lisää

hoidetaan sitten mitä ?

"Parkkis oireita ei ole tarkoituksenmukaista saada lääkkeillä kokonaan pois. Ylilääkityksestä tulee pakkoliikkeitä."

Mahdoton määrä 'nappeja' päivittäin. Minä 7v sairastanut syön vain 4 pilleriä päivässä.

lääkkeitä kirjoitti:

Mahdoton määrä 'nappeja' päivittäin. Minä 7v sairastanut syön vain 4 pilleriä päivässä.

Parkinsonin taudissa niin kuin muissakaan ei lääkkeen määrää voida suoranaisesti mitata pillereiden kpl määrällä.
Lääkepitoisuudet ovat vasta vertailukelpoista tietoa ja silloinkin vain jos lääkkeet sisältävät samoja vaikuttavia aineita (lääkkeen kauppanimi voi olla kuitenkin eri).

Esim. Parkinsonin tautiin kehitetty Stalevo on yhdistelmälääke eli ennen Stalevoa oli kaksi eri pilleriä per otto kerta kun nykyään otetaan vain yksi.
Lisäksi lääkkeen vahvuus on otettava huomioon.

Toisin sanoen henkilö joka ottaa päivän aikana vain esim 2 pilleriä ja kaveri ottaa 6 pilleriä niin aivan hyvin kahdenpillerin ottajalla voi olla vahvempi lääkitys.

Itse otin ennen Stalevoa 15 pilleriä ja nyt 10 mutta lääkepitoisuus on pysynyt samana.

lääkkeitä kirjoitti:

Mahdoton määrä 'nappeja' päivittäin. Minä 7v sairastanut syön vain 4 pilleriä päivässä.

Enpä ole näitä itse halunnut enkä määrännyt!
Olen itse halunnut tulla toimeen mahdollisimman
vähällä ,mutta nytkin on jo valmiiksi määrätty lisää Sinemettiä 4x 0,5 entisten lisäksi Requipit ja mahan suoja lääkkeet ym.
Kuten sanottu : jokaisella on omansa lainen tapaus.

Kukaan ei ole tarpeeksi viisas tämän kanssa :ei lääkärit ,eikä potilaat .

Haluaisin tietää Parkisonin tautiin liittyvistä alkuoireista enemmän!Ja tarkennettuna sairauden alkuoireiluista millaisia ne ovat?Itselleni on nyt oireillut 3 vuoden ajan koko ajan pahemmaksi muisti,koko kehon tosi kova hikoilu,raajojen koordinaatiohäiriöt,nukkuessa lihasten jäykistyminen ja hajuaistini ei toimi välillä lainkaan!Mitä mieltä olet näistä oireistani?Minulla on ensi viikolla aika magneettikuvauksiin!Auttaako se kartoittamaan tätä sairautta vai mikä tutkimus olisi tehokkain tapa saada selville onko minulla Parkisonin tauti!?Minulta on otettu 2 vuoden aikana 2 kertaa MS-tauti kokeet ja se tauti on pois sujettu kokonaan pois epäiltyjen listalta!Tunnen kuitenkin,että itselläni ei ole kaikki kohdallaan!Lisäksi joudun nukkumaan päivittäin n.parin tunnin päikkärit,muuten menen yliväsyneeksi jahermostoni menee aivean täysille!Lisäksi syön päivittäin paniikkihäiriö lääkettä vaikea-asteisen paniikkihäiriön takia!Olen hieman ymmälläni terveydestäni ja haluaisin neuvoja mitä tulisi tehdä tilanteessani,koska itse olen tällä hetkellä aivan mieli kysymyksiä täynnä!

Challenger_85 kirjoitti:

Haluaisin tietää Parkisonin tautiin liittyvistä alkuoireista enemmän!Ja tarkennettuna sairauden alkuoireiluista millaisia ne ovat?Itselleni on nyt oireillut 3 vuoden ajan koko ajan pahemmaksi muisti,koko kehon tosi kova hikoilu,raajojen koordinaatiohäiriöt,nukkuessa lihasten jäykistyminen ja hajuaistini ei toimi välillä lainkaan!Mitä mieltä olet näistä oireistani?Minulla on ensi viikolla aika magneettikuvauksiin!Auttaako se kartoittamaan tätä sairautta vai mikä tutkimus olisi tehokkain tapa saada selville onko minulla Parkisonin tauti!?Minulta on otettu 2 vuoden aikana 2 kertaa MS-tauti kokeet ja se tauti on pois sujettu kokonaan pois epäiltyjen listalta!Tunnen kuitenkin,että itselläni ei ole kaikki kohdallaan!Lisäksi joudun nukkumaan päivittäin n.parin tunnin päikkärit,muuten menen yliväsyneeksi jahermostoni menee aivean täysille!Lisäksi syön päivittäin paniikkihäiriö lääkettä vaikea-asteisen paniikkihäiriön takia!Olen hieman ymmälläni terveydestäni ja haluaisin neuvoja mitä tulisi tehdä tilanteessani,koska itse olen tällä hetkellä aivan mieli kysymyksiä täynnä!

Lue lisää

Lääkäriksi en ryhdy,mutta omia tuntemuksiani ja kokemuksia n. 15-20v ajalta kerron.
Tunnista jo kaukaa muistin heikenemisen : olin oikein tarkka muistamaan asiat koulussa ja töissä. Mutta ihmettelin jo vuosia mistä tää johtuu?
En ole dementoitunut ,mutta huomaan eron hyvin.
Hajuaisti häipyi samoihin aikoihin lähes täysin.

Nyt jälkeenpäin huomaan sellaisen asian:
olen ikäni tanssinut paljon ja olen ohjannut tanhuja ym : huomasin vuosia sitten etten oikein pysy polkan rytmissä mukana.VAIKKA OSAAN IHAN HYVIN JA PÄÄ YMMÄRTÄÄ RYTMIN ,MUTTA JALAT EI EHDI MUKAA??

Myöhemmin
Vasen puoli:käsi ja hartiat jumittui ihan
kovaksi ja vaikka kävin usein hierottamassa ,siitä oli vain hetken apu.
Erittäin napakka ja osaava hieroja teki töitä 1,5tkerrallaan 5xsarja.
hän kerran totesi ,että kyllä tää on niin turhauttavaa ,kun saan sinut pehmoseksi ja nouset pystyyn ,niin olet yhtä jäykkä!???????????
Jatkuva lihas jäykkyys teki tietenkin kovan kivun.
Viimeiset vuodet ennen dg.a olin särkylääkkeitten voimalla töissä.
Vas käden myötäliikkeet jäi kokonaan pois, valvoin paljon kun olin 3-vuorossa tehtaalla ja työ oli kokoajan jalkeilla ja kiirettä.
Vaikka tehdas loppui ja työ ,olin erittäin väsynyt. Työ oli tarkka myös silmille ja huomasin että näkö heikkenee.
Olin kesän kotona,mutta tilanne ei helpottunut.
Jokapaikkaa särki.Vas käsi jo vähän tärisija vas olka ,hartia ja käsivarsi oli kuin puuta.
Syksyllä soitin keskussairaalaan fysiatrian osastolle ,että saanko tulla uudelleen tutkittavaksi.
Olinhan ollut jo edellis vuotena siellä ja neurolla useaan kertaan.
Sitten jatkui tutkimukset ,kuten jo kerroin.
Lääkkeistä on tietenkin apua jos maha ja elimistö niihin sopeutuu?
Minulle on erittäin vaikeaa ollut lääkkeiden sopiminen.

Mutta sisulla ja positiivisella asenteella eteenpäin.

Lääkärikin oli kirjoittanut epkriisiini;
suhtautuu hivin huumorilla sairauteensa.

Ettei kukaan luule ,että pääsen helpolla:
lääkkeistäni ja sivuvaikutuksista vähän

-ensin oli eldebryl joka auttoi ,mutta vei yö unet vain n..2t ja nukahteleminen yx kax esim autoa ajaessa. hirveä kokemus.
-sitten Sifrol sai turpoamaan kuin pullataikina. Ei tiennyt millä kegillä lähdit varsinkaan talvella ?
-vaihdettiin Requipiin ,joka helpottaa muuten oloa mutta lähes 2v oli niin pahat sivuoireet kun otti lääkkeet,ettei voinut olla pystyssä :huimaus,pahoinvointi,mahavaivat jne.
kun ne ropit otti 4x/pv niin ei paljon jaksa pystyssä ollakaan.
Sisulle vain jatkoin niitä ja nyt jo jotakuinkin ok olo. nyt annos 4x1,5mg
n2v on ollut jo Sinemet 4x/pv Se on ollut ihan paras apu.

Olen onnekas kun ei vielä ole tämän huonommaksi mennyt.
Äitini sairasti myös tämän ja oli viimeisen vuodet sängyssä käppyrässä.
Toivon itse ettei tarvitseis niin kauan kärsiä.
Kaikesta huolimatta olen mieheni omaishoitaja ,kun hän ei yksin selviä aivoverenvuodon takia.

Etteenpäin :sano mummu lumessa!