eli pitäisi yrittää laskea kierukan tehontarvetta. kierukan tulee siirtää 260kg:tä minuutissa massaa 8m pitkää kierukkaa pitkin 5.65m korkeuteen. nousukulma on 45 astetta. olen laskenut että kierukkaan mahtuu massaa 41.9 kg:ta ja pyörivän kierukkaruuvin paino on 105 kg:ta. kuinka laskettaessa otetaan huomioon massan lepokitkakerroin joka on 0.5 ja laakereiden hyötysuhde joka on 98%, laakereita on 4, sekä kiilahihnojen hyötysuhde joka on noin97%? Entä kuinka pystyy huomioimaan kierukan hitausmomentin käynnistysvaiheessa? olenko laskenut oiken että tehontarve ilman häviöitä on P=(260Kg*5.65m*9.81m/s2)/60s=240w
tehontarpeen laskeminen
jaakko504
141120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olisiko jotenkin näin:
(260kg*5,65m*9,81m\s^2)\60s=240,18W, kuten laskit ja
240,18W\0,89=269,87W, laakerien ja hihnojen häviöt huomioituna.
Enempää en osaa. epäilen ettei tota pysty laskemaankaan tarkkaan, kun se aine siellä kierukassa pyörii ja hyörii niin mistä sitä tietää paljonko se tuhlaa siitä energiasta. Pitäisi varmaan mitata. Ihan mielenkiinnosta kysyn, että missä tälläistä tarvit?
yks koulutehtävä jossa pitää suunnitella tollanen kierukka ja ettii siihen oikeet standardien mukaset osat. pitää varmaanki olettaa et kierukas siirtyy massaa täydentilavuuden verran ja yhden kierroksen aikana laipan nousun verran.. vaik oikeesti tohon varmasti vaikuttaa paljo kierukan nousukulma ja muutki asiat..jos kierukka olis täysin pystys ei siin luultavasti siirtyis paljo yhtään massaa.
tällaiset ylimitoitetaan sen verran reilusti, että varmasti riittää! Koska kone kuitenkin ottaa sitten lopulta veroksta vain sen tehon mitä tarvitsee.
Toisaalta mitoituksen pitää nimenomaa perustua PAHIMPAAN tilanteeseen. Tässä tapauksessa sellainen tilanne on, kun massa on jotenkin juuttunut putkeen, putki on ruostunut ja kitka on suuri, putkeen on laitettu väärää massaa, verkossa on alijännitettä, käynnistyshuippu on menossa, jne. jne.
Lisäksi tekniikassa minimi varmuuskerroin on 1.5 mutta tässä vaikkapa 5.
P = 5 x 400 W = 2 kW
Elikkä käytännössä laittaisin vaikkapa 2 kW moottorin.
taidat tarvita alennusvaihteen kierukan ja moottorin väliin, joka sekin pitää mitoittaa ja aiheuttaa häviöitä. Koska tällaiset siirtokierukat pyörivät yleensä hiljaa, esim. 60 kierrosta/min, kun taas moottori puskee vaikkapa 1000 r/min.
joo niinhän siihen pitää laskee noi varmuuskertoimet..täs tehtäväs oli annettu moottorille varmuuskerroin 3. jolloin standardinmukaisista moottoreista oikea olisi varmaanki 2.2 Kw tai sit 3.0Kw moottori. Mut nyt haluisinki viel tietää kuinka pystyy laskemaan hitausmomentin tolle kierukkaruuville. koska siin alkuvaihees se varmaanki tavii eniten voimaa ku se lähtee liikkeelle..niin joo sen kierukkaruuvin halkaisija on 10 cm ja laipan paksuus 1 cm sekä keskiosan halkaisija on 3cm. koko kierukan paino on 105 Kg kierukan keskiosan ollessa umpirautaa
kierukan tarvittavaksi pyörimisnopeudeksi olen saanut 619 kierrosta/min. tehtävässä oli annettu moottorin pyörimisnopeudeksi 1500 kierrosta/min 3Kw:n standardi moottori on löytynyt ja sen kierrosnopeus on 1415 ja näille välityssuhteeksi sain 2,28 et toltapohjalta nyt pitää kattoo sit kiilahihnat ja pyörät tohon.
Mihin tuollainen tulos perustuu 600 r/min. Eli kymmenen kierrosta sekunnissa... ettei vaan massasta tulisi muussia loppupäässä??
laskin silleen et yhen kierukan laipan kierrokselle mahtuu massaa 0,419 Kg ja jaoin sen tolla tarvittavalla massavirralla joka on 260Kg/min eli 260Kg/0,419Kg =619,948rpm. eli kierukan pitää siirtää 619,948 kertaa toi yhen kierroksen massa et tulee toi 260Kg:ta täyteen. mut todellisuudessa voi olla pienempi määrä mitä toi siirtäis koska kierukkaputki ei olisi välttämättä täynnä. tässä tehtävässä kuitenki riittää toi lasku tapa varmaanki.
J=1\2*mr^2, umpinaisen sylinterin hitausmomentti, laske erikseen keskitangolle kierukalle (muutat sen jotenkin tasamuotoiseksi lieriöksi) ja tämä pitää redusoida moottorin akselille
J(red)=J(kuorma)*(w(kuorma)\w(moot.))^2*1\n,
jossa w=kierukan ja moottorin kulmanopeudet ja n=kierukan hyötysuhde=? ja lisäksi tarvit liikkuvan massan hitausmomentin, jonka redusoit kaavalla J(red)=m**(v\w(moot.))^2*1\n moottorin akselille. Ja siitä se sitten lähtee!
kuinka toi kitkavoima levossa olis järkevin laskee. voisko sen laskee vaan kaavalla 0,5*41.9Kg*9,81m/s^2*sin45 ? eli siis kitkavoima joka kohdistuu massasta kohtisuoraan kierukkaputkeen.
minunkin mielestäni. Paitsi että laittaisin sinin paikalle kosinin, mutta ne on nyt samoja joten ei se muuta vastausta.
vaikuttaahan se sen kierukan pyörimissuunnassakin. Hmm, tai voi se siltikin olla noin. Kauhean visainen ongelma. Toivottavasti meille ei tule tuollaista harjoitustehtävää.
Massan kitkan lasket siten, että lasket paljonko massa painaa ja mitä pintaa kohden. Tarvitset piirroksen.
F = m*g
Fu = F*u
u = kitkakerroin
Kun olet määrittänyt massasta aiheutuvan painon (komponentit seinämää ja ruuvia vastaan), niin saat kitkavoiman kertomalla sen 0.5:llä. Tämä kitkavoima tekee työn:
W = Fu*s
Fu = kitkavoima
s = massan kulkema matka
ja kitkateho on
P = W/t
W = työ
t = aika (jonka massa tarvitsi kyseiseen matkaan)
Kun kitkan vaatima teho on tiedossa, niin lisäät siihen massan potentiaalienergia:
E = mgh
Ja siihen tarvittavan tehon
P = E/t
Summaat edelliset tehot, niin saat nostamiseen tarvittavan tehon. Lisäät laakereiden ja muiden toimielinten häviöt, niin saat lopulta tarvittavan tehon akselilla. Otat huomioon sähkömoottorin häviöt, niin saat selville moottorin nimellistehon "normaalikäytössä".
Kerrot varnmuuskertoimilla ja huomioit käynnistyshuipun, niin saat moottorin lopullisen tehon.
Ruuvin pyörimisestä aiheutuva kitkavoima ja seinämän kitkavoima on laskettava eri tavalla, koska seinämän kitka vastustaa nousemista, mutta ruuvin kitka vastustaa ruuvin pyörimistä.