Kun aina välillä tulee katsottua riikinruotsalaisia tv-ohjelmia, huomaa miten alun perin englanninkieliset sanat yhä enemmän ovat sivuuttamassa alkuperäisiä ruotsinkielisiä.
Etenkin tämä ilmenee ruokaohjelmissa, esim. Tinan keittiössä. Vaikkapa "krispig" (engl. crispy) on syrjäyttänyt ruotsin "knaprig". Tässä vain yksi esimerkki.
Aina ei kyse ole sanalainasta, vaan jopa merkityslainasta. "Het" tarkoittaa nykyään ruoasta puhuttaessa, että ruoka on "tulinen" merkityksessä pippurinen (chili), ja suomen sanaa kuuma vastaa nykyään pelkkä "varm", vaikka se oikeasti tarkoittaa vain lämmintä. Ja sitten sanotaan "det är upp till dig" eli "it's up to you", joka siis on taas suora sananmukainen käännös englannista.
Vielä tämä loputon "jätte"-sanan käyttö! Kaikki on niin jätteä, olen kuullut jopa "jätteliten", eli "jättipieni"...!
Myös viittausvirheet ovat jo pikemmin sääntö kuin poikkeus. Esim. johonkin puolueeseen viitataan pronomilla "dom" tai "de" (myös kirj. tekstissä) vaikka oikea pronomi olisi "det". Eihän suomeksikaan viitata esim. kokoomuspuolueeseen pronomilla "he" tai "ne".
Tässä vain päällimmäisiä. Täydentäkääpä te muutkin listaa.
Tottakai kieli saa muuttua, mutta sen rappeuttaminen on eri asia. Siinä mielessä suomi on vielä miljoona kertaa paremmassa jamassa kuin riikinruotsi. Ja suomenruotsilla on vuorostaan muita erityisongelmia, jotka johtuvat suomen vaikutuksesta ja yleensäkin kielen eristymisestä. Eli on sekin välillä aika kauheata! Vaan siis suomi on yksi upeimmista ja selkeimmistä kielistä - vielä! Vaalikaamme sitä.
Etenkin tämä ilmenee ruokaohjelmissa, esim. Tinan keittiössä. Vaikkapa "krispig" (engl. crispy) on syrjäyttänyt ruotsin "knaprig". Tässä vain yksi esimerkki.
Aina ei kyse ole sanalainasta, vaan jopa merkityslainasta. "Het" tarkoittaa nykyään ruoasta puhuttaessa, että ruoka on "tulinen" merkityksessä pippurinen (chili), ja suomen sanaa kuuma vastaa nykyään pelkkä "varm", vaikka se oikeasti tarkoittaa vain lämmintä. Ja sitten sanotaan "det är upp till dig" eli "it's up to you", joka siis on taas suora sananmukainen käännös englannista.
Vielä tämä loputon "jätte"-sanan käyttö! Kaikki on niin jätteä, olen kuullut jopa "jätteliten", eli "jättipieni"...!
Myös viittausvirheet ovat jo pikemmin sääntö kuin poikkeus. Esim. johonkin puolueeseen viitataan pronomilla "dom" tai "de" (myös kirj. tekstissä) vaikka oikea pronomi olisi "det". Eihän suomeksikaan viitata esim. kokoomuspuolueeseen pronomilla "he" tai "ne".
Tässä vain päällimmäisiä. Täydentäkääpä te muutkin listaa.
Tottakai kieli saa muuttua, mutta sen rappeuttaminen on eri asia. Siinä mielessä suomi on vielä miljoona kertaa paremmassa jamassa kuin riikinruotsi. Ja suomenruotsilla on vuorostaan muita erityisongelmia, jotka johtuvat suomen vaikutuksesta ja yleensäkin kielen eristymisestä. Eli on sekin välillä aika kauheata! Vaan siis suomi on yksi upeimmista ja selkeimmistä kielistä - vielä! Vaalikaamme sitä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaikki (ainakin melkein) kielet ovat kautta-aikojen ottaneet käyttöönsä sanoja toisista kielistä. Eihän siinä ole yhtään mitään kummallista. Onhan meidän oma suomen kielemmekin täynnään muista kieleistä lainattuja sanoja.
Miksi siis nykyinen kehitys olisi rappeutumista ja miksi muutoksen pitäisi pysähtyä nykytilanteeseen? Miksi siis nyt kieli olisi jotenkin "oikea" ja pitäisi säilyä juuri tällaisena?
No tietysti se on nyt paha, koska se tapahtuu, kun minä olen elossa! Ei sellaista saisi tapahtua. Minun jälkeeni saavat rappioruotsalaiset tehdä mitä haluavat, mutta vielä kun olen täällä, niin kyllä vaadin jotain rotia!
;-)
Mikähän se roti mahtaa olla ja mistä kielestä lienee peräisin?
täyttäessäni sanaristikoita oppinut, mitä "roti" voi olla. Ennen tiesin vain sukunimen Rotinen. Sanaristikoitten kuvista päätellen "roti" on joku keppi, joka on laitettu kahden kiven väliin. Tarkoituksesta en tiedä.
Nuorempana sukunimet ja niiden merkitys meni ohi korvien, nyt olen vasta alkanut kiinnostua sukunimiemmekin merkityksestä.
Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/52/Suomenlinna_inscription_2.jpg
"Ifrån ödemarker aro desse Vargskiarsholmar ombytte till ett SUEABORG."
Luinko oikein?
on aina ollut suomen kielen rappeutumisessa muuta Suomea edellä. Sitähän eivät muut suomalaiset ennen ymmärtäneet. Mahtavasti lainasanoja kuten "duuni", "veke", j.n.e.
Yli puolet sanoista tulee latinasta.