Erehtyväinen oli Ellen Whitekin

Tjaah...Yleensä voittajat kirjoittavat aina historian . Hävinneet ovat erehtyneet tai muuten olleet peräti väärässä. Eiköshän tämä mahda pitää paikkansa myös uskonnollis-poliittisesta historiasta. Voittnut jumala on yleensä hkannut hävinneiden jumalien kulttikuvat maahan. Jos tämä pitää paikkansa, slloin voisi ajatella etteivät Raamatun suuret profeetat erehtyneet: heitähän luetaan tänäkin päivänä. Erehtyneet, tappiolle jääneet ovat häipyneet historian hämärään.

Epiktetos kirjoitti:

Tjaah...Yleensä voittajat kirjoittavat aina historian . Hävinneet ovat erehtyneet tai muuten olleet peräti väärässä. Eiköshän tämä mahda pitää paikkansa myös uskonnollis-poliittisesta historiasta. Voittnut jumala on yleensä hkannut hävinneiden jumalien kulttikuvat maahan. Jos tämä pitää paikkansa, slloin voisi ajatella etteivät Raamatun suuret profeetat erehtyneet: heitähän luetaan tänäkin päivänä. Erehtyneet, tappiolle jääneet ovat häipyneet historian hämärään.

Lue lisää

Toisinaan hävinneistä tulee marttyyrejä jotka nostavat heidät voittajiksi.

Ihmettelevä kirjoitti:

Toisinaan hävinneistä tulee marttyyrejä jotka nostavat heidät voittajiksi.

Kuitenkin täytyy olla joku, joka pitää hävinnyttä marttyyrina. Se osoittaa, että voittajan/voittajien valta ainakin siltä osin rakoilee.

Ellen kirjoitti:
”Vuonna 1840 herätti suurta mielenkiintoa erään toisen ennustuksen merkillinen täyttyminen. Kaksi vuotta aikaisemmin Josiah Litch, eräs Kristuksen toista tulemista julistavista saarnaajista, julkaisi Ilmestyskirjan yhdeksännen luvun selityksen, jossa hän ennusti Turkin vallan luhistumisen. Hänen laskelmiensa mukaan tämä valtakunta kokisi romahduksen elokuussa 1840. Muutamia päiviä ennen ennustuksen toteutumista hän kirjotti: ”Jos myönnämme, että ensimmäinen ajanjakso, 150 vuotta, täyttyi tarkalleen juuri sen edellä, kun Diakoses nousi valtaistuimelle turkkilaisten suostumuksella, ja että toinen jakso, 391 vuotta 15 päivää, alkoi ensimmäisen jakson päättyessä, ulottuu toinen jakso elokuun 11. p:ään 1840; ja voimme odottaa ottomaanisen vallan Konstantinopolissa silloin murtuvan. Minä uskon, että niin tulee tapahtumaan.”
Juuri ilmoitettuna aikana Turkki hyväksyi lähettiläittensä kautta Euroopan liittoutuneiden valtain suojeluksen ja alistui täten kristillisten kansain valvontaan. Tämä tapahtuma toteutti ennustuksen tarkalleen. Kun tämä tuli tunnetuksi, tulivat suuret joukot vakuuttuneiksi siitä, että Millerin ja hänen kumppaniensa omaksuma ennustusten selitystapa oli oikea, ja adventtiliike sai ihmeellisen vauhdin. Milleriin liittyi oppineita ja korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia miehiä sekä julistamaan suullisesti että julkaisemaan painettuina hänen mielipiteitään, ja vuodesta 1840 vuoteen 1844 työ laajeni nopeasti.” (Suuri Taistelu, s. 318-319)

Litchin oma kirjoitus Ellen White säätiön sivuilta: "Allowing the first period, 150 years, to have been exactly fulfilled before Deacozes ascended the throne by permission of the Turks, and that the 391 years, fifteen days, commenced at the close of the first period, it will end on the 11th of August, 1840, when the Ottoman power in Constantinople may be expected to be broken. And this, I believe, will be found to be the case."--Josiah Litch, in Signs of the Times, and Expositor of Prophecy, Aug. 1, 1840. “ http://www.egwtext.whiteestate.org/gc/gc18.html Eli tämän mukaan hän sanoi, 11.8.1840 Turkin odotetaan hajoavan. No hajosiko? Ei hajonnut.

Päinvastoin tuolloin Eurooppa tuli pelastamaan Turkin nahkan Venäjältä, jonka kanssa oli jouduttu tekemään jo aikaisemmin protektoraattisopimus. Jos turkki ”hajosi/romahti”, niin se tapahtui Venäjän kanssa 1833 eikä suinkaan 11.8.1840.

Jos Ellen olisi halunnut käsitellä tuota Litchin ennustusta totuudellisesti, niin hän olisi sanonut, että tuommoinenkin toteutumaton ennustus on historiassamme. Mutta ei, Ellen selitteli sitä oikeaksi ja todisteli vaan sillä omia, Millerin ja muiden oman joukkonsa antamaa väärien profetioiden rypästä oikeaksi. Nuo sangen vähämerkityksellisetkö tapahtumat Turkissa olisivat olleet muka 5. ja 6. pasuuna.

Milleristit siis odottivat Jeesusta tulevaksi 1843 jne. laskettuina päivinä. He etsimällä etsivät merkkejä lopunajan etenemisestä. Kaikenlaisia paikallisia tähtisateita ja muita pikkutapahtumia oli muka lopunajan merkkeinä. Niinpä vuonna 1838 Litch julkaisi ideansa Ilmestyskirjan 5. ja 6. pasuunasta. Adventistien omilta sivuilta historiaa tälle omituiselle ”profetialle” :

At the time when many people were expecting Jesus to come in 1843 or 1844, the theologians and Bible students had explanations for how the Moslem Turks had fulfilled the prophecies of the fifth and sixth trumpets. In 1838, Josiah Litch, an associate of William Miller, discovered something interesting on the topic and published his ideas. Under the fifth trumpet is a period of "five months." Under the sixth, is the "year, and month, and day, and hour." (Rev. 9:10, 15). To understand the context, we note that the 2300 day prophecy pointing from just after the time of Daniel to 1844 was calculated by taking the word "day" as a symbol of a year of literal time Rev. 13:5a. In other words, the time span is 2300 literal years He, as others, saw two periods of Turkish influence, one under the fifth trumpet and on under the sixth. Five months of scorpion torment (9:10) would be 150 years at 30 days per month. the year, month, day, and hour would be 360 30 1 1/24. An hour is 1/24 of a day so in years, it would be 360/24 or 15 literal days. The total is 391 years and 15 days. Now let's read what Litch wrote: "Allowing the first period, 150 years, to have been exactly fulfilled before Deacozes ascended the throne by permission of the Turks [who were Moslems], and that the 391 years, fifteen days, commenced at the close of the first period, it will end on the 11th of August, 1840, when the Ottoman power in Constantinople may be expected to be broken. And this, I believe, will be found to be the case." (Josiah Litch, Signs of the Times, and Expositor of Prophecy, Aug. 1, 1840.)
History
Litch made a very bold prediction! Let's look at history to see what happened.
According to Gibbons in The Decline and Fall of the Roman Empire, the Ottoman Turk assaults on Constantinople began when they invaded the territory of Nicomedia on July 27, 1299. The city was the capitol of Greece and of the Eastern Roman Empire. The Turks were unsuccessful, however, and continued to be for many years. This effort against the city may be considered as the time of the 150 years of torment. They finally succeeded under Mohammed II in 1451, and the city, now Istanbul, has been an important Moslem center ever since. We have a problem, however. A little math will show us that 1453 is well beyond the 150 year target. We were looking for July 27, 1449.
While the city was still in Christian Greek hands at that time, the power was not. Several provinces of Greece had fallen. Then on July 27, the Greek emperor died and was to be succeeded by his brother Constantine XIII. But in order to take the throne, Constantine got permission from Amurath, the Ottoman sultan then in charge. The Turks were clearly in control of Constantinople.
Litch took the 1449 date as the beginning of the 391 years, 15 days which would end on August 11, 1840. He figured that the loss of power would be demonstrated in a way similar to how the assumption of it had been shown at the beginning of that long period of time. So what happened?
During the previous year, the pshaw of Egypt, who was theoretically a vassal of the Ottoman Empire, resumed his fight for independence and soundly defeated the Turkish sultan taking practically his whole fleet of ships home with him! The pshaw was preparing to become the next owner of Constantinople. Several significant Christian nations of Europe (England, Austria, Prussia, and Russia) were watching and did not want to see Egypt gain that much power. On July 15, 1840 they held a council and got Turkey to agree to abide by the decision they would make. On August 11 the treaty was signed restricting the pshaw to Syria and Egypt and making him give back the ships. The Turks became a protectorate of the coalition. Control was now in the hands of the Christian nations, and time of the Ottoman power was past. Its significant political relationship to Christianity had lasted exactly 391 years and 15 days!
Others have come up with different dates, but the grand picture is clear, and I believe the details Litch discovered are, too.
http://www.bibleexplained.com/revelation/r-seg09-10/r09m-Islam.htm

Koko Ellenin merkittävänä pitämä laskelmarypäs ja minimaaliset historian käänteet Turkissa nyt sitten muka olivat jo toteen käyneet viides ja kuudes pasuuna. No sanomattakin on selvää, että pasuunat eivät tuolloin soineet, kun eivät ole vieläkään soineet. (Ilm. 9: 1-)

Osmanien valtakuntahan perustettiin 1281 ja hajosi 29.10.1923, josta jatkui Turkin tasavaltana.

Krimin sotakin oli vasta 1850-luvulla.

uskova_1 kirjoitti:

Ellen kirjoitti:
”Vuonna 1840 herätti suurta mielenkiintoa erään toisen ennustuksen merkillinen täyttyminen. Kaksi vuotta aikaisemmin Josiah Litch, eräs Kristuksen toista tulemista julistavista saarnaajista, julkaisi Ilmestyskirjan yhdeksännen luvun selityksen, jossa hän ennusti Turkin vallan luhistumisen. Hänen laskelmiensa mukaan tämä valtakunta kokisi romahduksen elokuussa 1840. Muutamia päiviä ennen ennustuksen toteutumista hän kirjotti: ”Jos myönnämme, että ensimmäinen ajanjakso, 150 vuotta, täyttyi tarkalleen juuri sen edellä, kun Diakoses nousi valtaistuimelle turkkilaisten suostumuksella, ja että toinen jakso, 391 vuotta 15 päivää, alkoi ensimmäisen jakson päättyessä, ulottuu toinen jakso elokuun 11. p:ään 1840; ja voimme odottaa ottomaanisen vallan Konstantinopolissa silloin murtuvan. Minä uskon, että niin tulee tapahtumaan.”
Juuri ilmoitettuna aikana Turkki hyväksyi lähettiläittensä kautta Euroopan liittoutuneiden valtain suojeluksen ja alistui täten kristillisten kansain valvontaan. Tämä tapahtuma toteutti ennustuksen tarkalleen. Kun tämä tuli tunnetuksi, tulivat suuret joukot vakuuttuneiksi siitä, että Millerin ja hänen kumppaniensa omaksuma ennustusten selitystapa oli oikea, ja adventtiliike sai ihmeellisen vauhdin. Milleriin liittyi oppineita ja korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia miehiä sekä julistamaan suullisesti että julkaisemaan painettuina hänen mielipiteitään, ja vuodesta 1840 vuoteen 1844 työ laajeni nopeasti.” (Suuri Taistelu, s. 318-319)

Litchin oma kirjoitus Ellen White säätiön sivuilta: "Allowing the first period, 150 years, to have been exactly fulfilled before Deacozes ascended the throne by permission of the Turks, and that the 391 years, fifteen days, commenced at the close of the first period, it will end on the 11th of August, 1840, when the Ottoman power in Constantinople may be expected to be broken. And this, I believe, will be found to be the case."--Josiah Litch, in Signs of the Times, and Expositor of Prophecy, Aug. 1, 1840. “ http://www.egwtext.whiteestate.org/gc/gc18.html Eli tämän mukaan hän sanoi, 11.8.1840 Turkin odotetaan hajoavan. No hajosiko? Ei hajonnut.

Päinvastoin tuolloin Eurooppa tuli pelastamaan Turkin nahkan Venäjältä, jonka kanssa oli jouduttu tekemään jo aikaisemmin protektoraattisopimus. Jos turkki ”hajosi/romahti”, niin se tapahtui Venäjän kanssa 1833 eikä suinkaan 11.8.1840.

Jos Ellen olisi halunnut käsitellä tuota Litchin ennustusta totuudellisesti, niin hän olisi sanonut, että tuommoinenkin toteutumaton ennustus on historiassamme. Mutta ei, Ellen selitteli sitä oikeaksi ja todisteli vaan sillä omia, Millerin ja muiden oman joukkonsa antamaa väärien profetioiden rypästä oikeaksi. Nuo sangen vähämerkityksellisetkö tapahtumat Turkissa olisivat olleet muka 5. ja 6. pasuuna.

Milleristit siis odottivat Jeesusta tulevaksi 1843 jne. laskettuina päivinä. He etsimällä etsivät merkkejä lopunajan etenemisestä. Kaikenlaisia paikallisia tähtisateita ja muita pikkutapahtumia oli muka lopunajan merkkeinä. Niinpä vuonna 1838 Litch julkaisi ideansa Ilmestyskirjan 5. ja 6. pasuunasta. Adventistien omilta sivuilta historiaa tälle omituiselle ”profetialle” :

At the time when many people were expecting Jesus to come in 1843 or 1844, the theologians and Bible students had explanations for how the Moslem Turks had fulfilled the prophecies of the fifth and sixth trumpets. In 1838, Josiah Litch, an associate of William Miller, discovered something interesting on the topic and published his ideas. Under the fifth trumpet is a period of "five months." Under the sixth, is the "year, and month, and day, and hour." (Rev. 9:10, 15). To understand the context, we note that the 2300 day prophecy pointing from just after the time of Daniel to 1844 was calculated by taking the word "day" as a symbol of a year of literal time Rev. 13:5a. In other words, the time span is 2300 literal years He, as others, saw two periods of Turkish influence, one under the fifth trumpet and on under the sixth. Five months of scorpion torment (9:10) would be 150 years at 30 days per month. the year, month, day, and hour would be 360 30 1 1/24. An hour is 1/24 of a day so in years, it would be 360/24 or 15 literal days. The total is 391 years and 15 days. Now let's read what Litch wrote: "Allowing the first period, 150 years, to have been exactly fulfilled before Deacozes ascended the throne by permission of the Turks [who were Moslems], and that the 391 years, fifteen days, commenced at the close of the first period, it will end on the 11th of August, 1840, when the Ottoman power in Constantinople may be expected to be broken. And this, I believe, will be found to be the case." (Josiah Litch, Signs of the Times, and Expositor of Prophecy, Aug. 1, 1840.)
History
Litch made a very bold prediction! Let's look at history to see what happened.
According to Gibbons in The Decline and Fall of the Roman Empire, the Ottoman Turk assaults on Constantinople began when they invaded the territory of Nicomedia on July 27, 1299. The city was the capitol of Greece and of the Eastern Roman Empire. The Turks were unsuccessful, however, and continued to be for many years. This effort against the city may be considered as the time of the 150 years of torment. They finally succeeded under Mohammed II in 1451, and the city, now Istanbul, has been an important Moslem center ever since. We have a problem, however. A little math will show us that 1453 is well beyond the 150 year target. We were looking for July 27, 1449.
While the city was still in Christian Greek hands at that time, the power was not. Several provinces of Greece had fallen. Then on July 27, the Greek emperor died and was to be succeeded by his brother Constantine XIII. But in order to take the throne, Constantine got permission from Amurath, the Ottoman sultan then in charge. The Turks were clearly in control of Constantinople.
Litch took the 1449 date as the beginning of the 391 years, 15 days which would end on August 11, 1840. He figured that the loss of power would be demonstrated in a way similar to how the assumption of it had been shown at the beginning of that long period of time. So what happened?
During the previous year, the pshaw of Egypt, who was theoretically a vassal of the Ottoman Empire, resumed his fight for independence and soundly defeated the Turkish sultan taking practically his whole fleet of ships home with him! The pshaw was preparing to become the next owner of Constantinople. Several significant Christian nations of Europe (England, Austria, Prussia, and Russia) were watching and did not want to see Egypt gain that much power. On July 15, 1840 they held a council and got Turkey to agree to abide by the decision they would make. On August 11 the treaty was signed restricting the pshaw to Syria and Egypt and making him give back the ships. The Turks became a protectorate of the coalition. Control was now in the hands of the Christian nations, and time of the Ottoman power was past. Its significant political relationship to Christianity had lasted exactly 391 years and 15 days!
Others have come up with different dates, but the grand picture is clear, and I believe the details Litch discovered are, too.
http://www.bibleexplained.com/revelation/r-seg09-10/r09m-Islam.htm

Koko Ellenin merkittävänä pitämä laskelmarypäs ja minimaaliset historian käänteet Turkissa nyt sitten muka olivat jo toteen käyneet viides ja kuudes pasuuna. No sanomattakin on selvää, että pasuunat eivät tuolloin soineet, kun eivät ole vieläkään soineet. (Ilm. 9: 1-)

Osmanien valtakuntahan perustettiin 1281 ja hajosi 29.10.1923, josta jatkui Turkin tasavaltana.

Krimin sotakin oli vasta 1850-luvulla.

Lue lisää

että tuskimpa ennusteli vielä mitään?Jarlau puhui asiaa,eikä edes ampunut läpiä sinulle päähän.

1840 kirjoitti:

että tuskimpa ennusteli vielä mitään?Jarlau puhui asiaa,eikä edes ampunut läpiä sinulle päähän.

Jos Ellen olisi halunnut käsitellä tuota Litchin ennustusta totuudellisesti, niin hän olisi sanonut, että tuommoinenkin toteutumaton ennustus on historiassamme. Mutta ei, Ellen selitteli sitä oikeaksi ja todisteli vaan sillä omia, Millerin ja muiden oman joukkonsa antamaa väärien profetioiden rypästä oikeaksi. Nuo sangen vähämerkityksellisetkö tapahtumat Turkissa olisivat olleet muka 5. ja 6. pasuuna.

uskova_1 kirjoitti:

Jos Ellen olisi halunnut käsitellä tuota Litchin ennustusta totuudellisesti, niin hän olisi sanonut, että tuommoinenkin toteutumaton ennustus on historiassamme. Mutta ei, Ellen selitteli sitä oikeaksi ja todisteli vaan sillä omia, Millerin ja muiden oman joukkonsa antamaa väärien profetioiden rypästä oikeaksi. Nuo sangen vähämerkityksellisetkö tapahtumat Turkissa olisivat olleet muka 5. ja 6. pasuuna.

Lue lisää

Ja sinä ja kaltaisesi pidätte väärin perustein Israelin kansaa Jumalan erikoiskansana. Jumalalla on vain yksi Israel ja se on pelastuva. Siihen kuuluvat kaikki koskaan maan päällä eläneet ihmiset, jotka ovat ottaneet pelastuksen lahjan vastaan.

Tuosta Turkon lopusta jonka aikalaiset kokivat on paha mennä jälkikäteen sooloilemaan. Eiköhän se ollut selvä juttu silloin.

Turkki
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000014578613

Suljettu ovi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000014578971

Sisällissota:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000014584440

Jarlau, mutta eihän se mene noiten väärentäjien päähän,ainakaan Uskova1:den hänen evankeljuminsa on että hakee vain valheita toisista uskovista,erikoisemmin E.G.W:hitesta,no jos hän saa tyydyksensä siitä niin tehköön myyrän työtä, ei siitä Jumalan työ sammu, Hän vie sanomansa eteenpäin, vaikka koko maailma olisi vastaan.

Jos tuolla tavoin tavoittelet todistaa EGWn puolesta niin sanon suraan, että todistamisesi on epäpätevää.
EGWn omat sanat ovat vastoin todisteiden pätevyyttä jo sinänsä.
ELLENILLÄ EIU ole yhtäkään luotettavaa todistajaa puolellaan.
Ei ole toista yhtä huonosti perusteltua profeettaa todisteiden valossa kuin EGW.
Kukaan kristitty ei tunnusta ensinnäkään Ellenin sanomia totuudeksi.
Kukaan oikea profeetta ei ole milloinkaan ollut samaan aikaan edustammassa yhteisöä, jonka hyväksi samalla työskentelee.
Profeetoilla ei ole ollut riippuvaisuutta muualla ihmisten organisaatioihin.
Profeetaksi ei käy kukaan noilla ryhmäsidonnaisuuksilla.

pähkäilijä kirjoitti:

Jos tuolla tavoin tavoittelet todistaa EGWn puolesta niin sanon suraan, että todistamisesi on epäpätevää.
EGWn omat sanat ovat vastoin todisteiden pätevyyttä jo sinänsä.
ELLENILLÄ EIU ole yhtäkään luotettavaa todistajaa puolellaan.
Ei ole toista yhtä huonosti perusteltua profeettaa todisteiden valossa kuin EGW.
Kukaan kristitty ei tunnusta ensinnäkään Ellenin sanomia totuudeksi.
Kukaan oikea profeetta ei ole milloinkaan ollut samaan aikaan edustammassa yhteisöä, jonka hyväksi samalla työskentelee.
Profeetoilla ei ole ollut riippuvaisuutta muualla ihmisten organisaatioihin.
Profeetaksi ei käy kukaan noilla ryhmäsidonnaisuuksilla.

Lue lisää

Raamattu todistaa. Et vain ole kai avannut Raamattua vielä.

Todisteita piisaa profetian sanan aitoudesta.

Raamattukin todistaa. Sitä opetti ja Kristusta korotti.

Seurakunta ("organisaatio) oli totta aina läpi VT:n ja UT:n.
Avaa Raamattu, ja ryhdy toden teolla tutkimaan.

Perustelemattomat väitöksesi eivät ole kuin tyhjänpäiväistä.


OVATKO ELLEN G WHITEN KIRJOITUKSET RAAMATTUUN RINNASTETTAVIA ?

Ellen G Whiten kautta toimi profetian Hengen armolahja. (1 Kor 14)
Hän oli hengellinen opettaja, ja kirjailija, mutta kaikki hänen tekstinsä ei ole taivaallista ilmoitusta.
Hänen elämässään vallitsivat ehdottomat Raamatun periaatteet.
Hän korotti yksin Kristusta ja Raamattua.

Raamattu tuntee useita naisprofeettoja. vrt; Apt 21:9

Raamatun ohje jos jotakin profeetaksi kutsutaan on;
1 Tess 5:20-21, 1 Joh 4:1.

Raamatun ja Ellen Whiten kirjoitusten ilmoitus ja innoitus ovat laadultaan samankaltaisia."
Tätä ei tule ymmärtää niin, että Ellen Whiten kirjoitukset olisivat samanarvoisia kuin Raamatun kirjoitukset.
"Raamattu on se normi, jolla kaikki opetukset ja kokemukset on koeteltava"
(Seitsemännen päivän adventistien opilliset peruskäsitykset, kohta 17. Profetoimisen lahja.)

"Ellen Whiten kirjoitukset eivät ole Raamatun korvike. Niitä ei voida asettaa samalle tasolle. Pyhä Raamattu on ainoa normi, jolla hänen kirjoituksensa ja kaikkien muidenkin kirjoitukset on arvosteltava.
(Tunnustuskirjana pyhä Raamattu - Näin seitsemännen päivän adventistit ymmärtävät Raamatun opetuksen, s. 256.)
Profetoimisen lahja on yksi hengellisistä lahjoista. Niitä on arvosteltava Raamatulla eikä päinvastoin.

Vastauksena niille uskoville, jotka pitivät hänen kirjoituksiaan lisäyksenä Raamattuun, hän kirjoitti:
"Otin kalliin Raamatun ja asetin sen ympärille useita osia sarjasta Testimonies (Todistuksia seurakunnalle). - Monikaan teistä ei tiedä, mitä todistukset todella sisältävät. Te ette myöskään tunne Raamattua. Jos olisitte valinneet Jumalan sanan tutkistelunne aiheeksi, ette olisi tarvinneet Todistuksia. Mutta koska ette ole perehtyneet Jumalan innoitettuun Kirjaan, Hän (Henki) on koettanut saavuttaa teidät yksinkertaisin, suorin todistuksin kiinnittääkseen huomiotanne niihin innoitettuihin sanoihin, joita ette ole totelleet, näin kehottaen teitä saattamaan elämänne sopusointuun sen puhtaitten ja ylevien opetusten kanssa."

Ellen White näki tehtäväkseen johtaa ihmisiä takaisin Raamattuun. "Raamattuun on kiinnitetty vain vähän huomiota," hän sanoi, "ja niin Herra on antanut vähemmän valon johtaa ihmisiä suurempaan valoon." "Jumalan sana riittää valaisemaan pimeimmänkin mielen, ja se on jokaisen ymmärrettävissä, joka vähänkin haluaa ymmärtää sitä. Mutta siitä huolimatta jotkut, jotka sanovat valinneensa Raamatun erityiseksi tutkistelun kohteeksi, elävät täysin ristiriidassa sen selvimpien opetusten kanssa. Sen vuoksi Jumala antaa selviä ja sattuvia todistuksia saattaakseen ihmiset jälleen sen sanan luo, jonka seuraamisen he ovat laiminlyöneet, niin että heillä ei olisi mitään millä puolustautua."

Ellen White piti kirjoituksiaan oppaana, joka auttaisi selkeämmin ymmärtämään Raamattua. "Uusia totuuksia ei ole esitetty, vaan Jumala on Todistusten välityksellä yksinkertaistanut antamansa suuret totuudet, ja omalla valitsemallaan tavalla esittänyt ne ihmisille herättääkseen heitä ja painaakseen ne heidän mieleensä, ettei kenelläkään olisi mitään millä puolustautua." "Kirjoitettuja todistuksia ei ole annettu uudeksi valoksi, vaan teroittamaan ihmismieliin aikaisemmin annettuja innoitettuja totuuksia."

Monet hänen kirjoituksistaan soveltavat Raamatun ohjeita jokapäiväisen elämään. Ellen White sanoi, että häntä "käskettiin julkaisemaan yleisiä periaatteita puhein ja kirjoituksin ja samalla erikseen mainitsemaan joidenkin yksilöiden vaaroista, erehdyksistä ja synneistä, jotta kaikki saisivat varoituksia, nuhteita ja neuvoja." Kristus oli luvannut seurakunnalleen tällaista profeetallista ohjausta. Ellen White huomauttikin: "Tosiasia, että Jumala on ilmoittanut tahtonsa ihmisille sanansa kautta, ei kuitenkaan ole tehnyt Pyhän Hengen jatkuvaa läsnäoloa ja ohjausta tarpeettomaksi. Päinvastoin Vapahtajamme lupasi Hengen avaamaan sanaa palvelijoilleen, valaisemaan ja selittämään sen opetuksia."

Ilmestyskirjan profetia, jonka mukaan "profetoimisen Henki" ilmenisi Jeesuksen todistuksessa ja Jeesuksen todistajissa maailmanhistorian viimeisinä päivinä, merkitsee haastetta jokaiselle uskovalle. (Ilm 19:10) Kenenkään ei tule ottaa välinpitämätöntä tai epäuskoista asennetta, vaan "koetella kaikkea" ja pitää "se mikä on hyvää". On paljon voitettavissa - tai menetettävissä - siitä riippuen, toteutammeko tätä Raamatun antamaa kehotusta. Josafat sanoi: "Luottakaa Herraan, Jumalaanne, niin kukaan ei teitä voita. Luottakaa hänen profeettojensa sanaan, niin teidän käy hyvin" (2. Aikak. -20:20). Hänen sanansa pitävät paikkansa tänäkin päivänä.    

Innoitus tai inspiraatio ei ole erilainen eri profeetoilla. Joko ihminen on innoitettu profeetta tai sitten hän ei ole. Innoitus ja inspiraatio ovat aina samat riippumatta profeetasta, onko kyse sitten sellaisesta, joka kirjoitti Raamattuun tai sellaisesta, joka ei kirjoittanut.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Ellen Whiten kirjoitukset olisivat Raamatun veroiset. Eivät ole. Siitä on myös julkilausuma.

Tässä virallisen lausunnon tärkeät asiat:

AFFIRMATIONS

1. We believe that Scripture is the divinely revealed word of God and is inspired by the Holy Spirit.
2. We believe that the canon of Scripture is composed only of the sixty-six books of the Old and New Testaments.
3. We believe that Scripture is the foundation of faith and the final authority in all matters of doctrine and practice.
4. We believe that Scripture is the Word of God in human language.
5. We believe that Scripture teaches that the gift of prophecy will be manifest in the Christian church after New Testament times.
6. We believe that the ministry and writings of Ellen White were a manifestation of the gift of prophecy.
7. We believe that Ellen White was inspired by the Holy Spirit and that her writings, the product of that inspiration, are applicable and authoritative, especially to Seventh-day Adventists.
8. We believe that the purposes of the Ellen White writings include guidance in understanding the teaching of Scripture and application of these teachings, with prophetic urgency, to the spiritual and moral life.
9. We believe that the acceptance of the prophetic gift of Ellen White is important to the nurture and unity of the Seventh-day Adventist Church.
10. We believe that Ellen White's use of literary sources and assistants finds parallels in some of the writings of the Bible.

DENIALS

1. We do not believe that the quality or degree of inspiration in the writings of Ellen White is different from that of Scripture.
2. We do not believe that the writings of Ellen White are an addition to the canon of Sacred Scripture.
3. We do not believe that the writings of Ellen White function as the foundation and final authority of Christian faith as does Scripture.
4. We do not believe that the writings of Ellen White may be used as the basis of doctrine.
5. We do not believe that the study of the writings of Ellen White may be used to replace the study of Scripture.
6. We do not believe that Scripture can be understood only through the writings of Ellen White.
7. We do not believe that the writings of Ellen White exhaust the meaning of Scripture.
8. We do not believe that the writings of Ellen White are essential for the proclamation of the truths of Scripture to society at large.
9. We do not believe that the writings of Ellen White are the product of mere Christian piety.
10. We do not believe that Ellen White's use of literary sources and assistants negates the inspiration of her writings.

Siunausta
jari laurila

jarlau kirjoitti:

Raamattu todistaa. Et vain ole kai avannut Raamattua vielä.

Todisteita piisaa profetian sanan aitoudesta.

Raamattukin todistaa. Sitä opetti ja Kristusta korotti.

Seurakunta ("organisaatio) oli totta aina läpi VT:n ja UT:n.
Avaa Raamattu, ja ryhdy toden teolla tutkimaan.

Perustelemattomat väitöksesi eivät ole kuin tyhjänpäiväistä.


OVATKO ELLEN G WHITEN KIRJOITUKSET RAAMATTUUN RINNASTETTAVIA ?

Ellen G Whiten kautta toimi profetian Hengen armolahja. (1 Kor 14)
Hän oli hengellinen opettaja, ja kirjailija, mutta kaikki hänen tekstinsä ei ole taivaallista ilmoitusta.
Hänen elämässään vallitsivat ehdottomat Raamatun periaatteet.
Hän korotti yksin Kristusta ja Raamattua.

Raamattu tuntee useita naisprofeettoja. vrt; Apt 21:9

Raamatun ohje jos jotakin profeetaksi kutsutaan on;
1 Tess 5:20-21, 1 Joh 4:1.

Raamatun ja Ellen Whiten kirjoitusten ilmoitus ja innoitus ovat laadultaan samankaltaisia."
Tätä ei tule ymmärtää niin, että Ellen Whiten kirjoitukset olisivat samanarvoisia kuin Raamatun kirjoitukset.
"Raamattu on se normi, jolla kaikki opetukset ja kokemukset on koeteltava"
(Seitsemännen päivän adventistien opilliset peruskäsitykset, kohta 17. Profetoimisen lahja.)

"Ellen Whiten kirjoitukset eivät ole Raamatun korvike. Niitä ei voida asettaa samalle tasolle. Pyhä Raamattu on ainoa normi, jolla hänen kirjoituksensa ja kaikkien muidenkin kirjoitukset on arvosteltava.
(Tunnustuskirjana pyhä Raamattu - Näin seitsemännen päivän adventistit ymmärtävät Raamatun opetuksen, s. 256.)
Profetoimisen lahja on yksi hengellisistä lahjoista. Niitä on arvosteltava Raamatulla eikä päinvastoin.

Vastauksena niille uskoville, jotka pitivät hänen kirjoituksiaan lisäyksenä Raamattuun, hän kirjoitti:
"Otin kalliin Raamatun ja asetin sen ympärille useita osia sarjasta Testimonies (Todistuksia seurakunnalle). - Monikaan teistä ei tiedä, mitä todistukset todella sisältävät. Te ette myöskään tunne Raamattua. Jos olisitte valinneet Jumalan sanan tutkistelunne aiheeksi, ette olisi tarvinneet Todistuksia. Mutta koska ette ole perehtyneet Jumalan innoitettuun Kirjaan, Hän (Henki) on koettanut saavuttaa teidät yksinkertaisin, suorin todistuksin kiinnittääkseen huomiotanne niihin innoitettuihin sanoihin, joita ette ole totelleet, näin kehottaen teitä saattamaan elämänne sopusointuun sen puhtaitten ja ylevien opetusten kanssa."

Ellen White näki tehtäväkseen johtaa ihmisiä takaisin Raamattuun. "Raamattuun on kiinnitetty vain vähän huomiota," hän sanoi, "ja niin Herra on antanut vähemmän valon johtaa ihmisiä suurempaan valoon." "Jumalan sana riittää valaisemaan pimeimmänkin mielen, ja se on jokaisen ymmärrettävissä, joka vähänkin haluaa ymmärtää sitä. Mutta siitä huolimatta jotkut, jotka sanovat valinneensa Raamatun erityiseksi tutkistelun kohteeksi, elävät täysin ristiriidassa sen selvimpien opetusten kanssa. Sen vuoksi Jumala antaa selviä ja sattuvia todistuksia saattaakseen ihmiset jälleen sen sanan luo, jonka seuraamisen he ovat laiminlyöneet, niin että heillä ei olisi mitään millä puolustautua."

Ellen White piti kirjoituksiaan oppaana, joka auttaisi selkeämmin ymmärtämään Raamattua. "Uusia totuuksia ei ole esitetty, vaan Jumala on Todistusten välityksellä yksinkertaistanut antamansa suuret totuudet, ja omalla valitsemallaan tavalla esittänyt ne ihmisille herättääkseen heitä ja painaakseen ne heidän mieleensä, ettei kenelläkään olisi mitään millä puolustautua." "Kirjoitettuja todistuksia ei ole annettu uudeksi valoksi, vaan teroittamaan ihmismieliin aikaisemmin annettuja innoitettuja totuuksia."

Monet hänen kirjoituksistaan soveltavat Raamatun ohjeita jokapäiväisen elämään. Ellen White sanoi, että häntä "käskettiin julkaisemaan yleisiä periaatteita puhein ja kirjoituksin ja samalla erikseen mainitsemaan joidenkin yksilöiden vaaroista, erehdyksistä ja synneistä, jotta kaikki saisivat varoituksia, nuhteita ja neuvoja." Kristus oli luvannut seurakunnalleen tällaista profeetallista ohjausta. Ellen White huomauttikin: "Tosiasia, että Jumala on ilmoittanut tahtonsa ihmisille sanansa kautta, ei kuitenkaan ole tehnyt Pyhän Hengen jatkuvaa läsnäoloa ja ohjausta tarpeettomaksi. Päinvastoin Vapahtajamme lupasi Hengen avaamaan sanaa palvelijoilleen, valaisemaan ja selittämään sen opetuksia."

Ilmestyskirjan profetia, jonka mukaan "profetoimisen Henki" ilmenisi Jeesuksen todistuksessa ja Jeesuksen todistajissa maailmanhistorian viimeisinä päivinä, merkitsee haastetta jokaiselle uskovalle. (Ilm 19:10) Kenenkään ei tule ottaa välinpitämätöntä tai epäuskoista asennetta, vaan "koetella kaikkea" ja pitää "se mikä on hyvää". On paljon voitettavissa - tai menetettävissä - siitä riippuen, toteutammeko tätä Raamatun antamaa kehotusta. Josafat sanoi: "Luottakaa Herraan, Jumalaanne, niin kukaan ei teitä voita. Luottakaa hänen profeettojensa sanaan, niin teidän käy hyvin" (2. Aikak. -20:20). Hänen sanansa pitävät paikkansa tänäkin päivänä.    

Innoitus tai inspiraatio ei ole erilainen eri profeetoilla. Joko ihminen on innoitettu profeetta tai sitten hän ei ole. Innoitus ja inspiraatio ovat aina samat riippumatta profeetasta, onko kyse sitten sellaisesta, joka kirjoitti Raamattuun tai sellaisesta, joka ei kirjoittanut.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Ellen Whiten kirjoitukset olisivat Raamatun veroiset. Eivät ole. Siitä on myös julkilausuma.

Tässä virallisen lausunnon tärkeät asiat:

AFFIRMATIONS

1. We believe that Scripture is the divinely revealed word of God and is inspired by the Holy Spirit.
2. We believe that the canon of Scripture is composed only of the sixty-six books of the Old and New Testaments.
3. We believe that Scripture is the foundation of faith and the final authority in all matters of doctrine and practice.
4. We believe that Scripture is the Word of God in human language.
5. We believe that Scripture teaches that the gift of prophecy will be manifest in the Christian church after New Testament times.
6. We believe that the ministry and writings of Ellen White were a manifestation of the gift of prophecy.
7. We believe that Ellen White was inspired by the Holy Spirit and that her writings, the product of that inspiration, are applicable and authoritative, especially to Seventh-day Adventists.
8. We believe that the purposes of the Ellen White writings include guidance in understanding the teaching of Scripture and application of these teachings, with prophetic urgency, to the spiritual and moral life.
9. We believe that the acceptance of the prophetic gift of Ellen White is important to the nurture and unity of the Seventh-day Adventist Church.
10. We believe that Ellen White's use of literary sources and assistants finds parallels in some of the writings of the Bible.

DENIALS

1. We do not believe that the quality or degree of inspiration in the writings of Ellen White is different from that of Scripture.
2. We do not believe that the writings of Ellen White are an addition to the canon of Sacred Scripture.
3. We do not believe that the writings of Ellen White function as the foundation and final authority of Christian faith as does Scripture.
4. We do not believe that the writings of Ellen White may be used as the basis of doctrine.
5. We do not believe that the study of the writings of Ellen White may be used to replace the study of Scripture.
6. We do not believe that Scripture can be understood only through the writings of Ellen White.
7. We do not believe that the writings of Ellen White exhaust the meaning of Scripture.
8. We do not believe that the writings of Ellen White are essential for the proclamation of the truths of Scripture to society at large.
9. We do not believe that the writings of Ellen White are the product of mere Christian piety.
10. We do not believe that Ellen White's use of literary sources and assistants negates the inspiration of her writings.

Siunausta
jari laurila

Lue lisää

No olipas vitsikästä. Ensin neljä kohtaa Raamatun puolesta, mutta sitten saman verran kohtia väärän profeetan puolesta:

6. We believe that the ministry and writings of Ellen White were a manifestation of the gift of prophecy. - ei ollut profetian lahjan manifestaatiota, koskapa näyssä ja unissa tullut tietonsa oli luotattavuudessaan samaa luokkaa kuin kädestäennustelijan.

7. We believe that Ellen White was inspired by the Holy Spirit and that her writings, the product of that inspiration, are applicable and authoritative, especially to Seventh-day Adventists. - Mitenkä Ellen Whiten näyt ja unet nyt olisivat voineet olla Pyhän Hengen inspiroimia, kun Pyhä Henki on Totuuden Henki ja Ellenin näyt olivat valetta. Ja sitten nuo valeet vielä ovat "sopivat ja arvovaltaiset varsinkin Seitsemännen Päivän Adventisteille".

8. We believe that the purposes of the Ellen White writings include guidance in understanding the teaching of Scripture and application of these teachings, with prophetic urgency, to the spiritual and moral life. - Voi kauhistus, siitä vai Ellenlain alle ja muutenkin eksymään.

9. We believe that the acceptance of the prophetic gift of Ellen White is important to the nurture and unity of the Seventh-day Adventist Church. - Kaikki adventtikirkon jäsenet ovat ellenistejä, muutenhan he eroaisivat adventtikirkosta.

10. We believe that Ellen White's use of literary sources and assistants finds parallels in some of the writings of the Bible. - Niin ja tietysti juuri niissä kohdissa, joita ei ollut Raamatussa, missäpä muussakaan. Näin saadaan sitten Ellen Whiten kirjoitukset Raamatun yläpuolelle.

Toisessa osiossa tuleekin oikei paksua tekstiä:

1. We do not believe that the quality or degree of inspiration in the writings of Ellen White is different from that of Scripture. - No niin. Tässäpä tuli todistettua selkeästi, että Adventtikirkko ei ole kristillinen kirkko. "Me emme usko, että Ellen Whiten kirjoitusten laatu tai inspiraatio on erilainen kuin Kirjoitusten."

Sitten jankataan yhtä ja toista Elleniä puolustelemaan:

2. We do not believe that the writings of Ellen White are an addition to the canon of Sacred Scripture. -
3. We do not believe that the writings of Ellen White function as the foundation and final authority of Christian faith as does Scripture.
4. We do not believe that the writings of Ellen White may be used as the basis of doctrine.
5. We do not believe that the study of the writings of Ellen White may be used to replace the study of Scripture.
6. We do not believe that Scripture can be understood only through the writings of Ellen White.
7. We do not believe that the writings of Ellen White exhaust the meaning of Scripture.
8. We do not believe that the writings of Ellen White are essential for the proclamation of the truths of Scripture to society at large.
9. We do not believe that the writings of Ellen White are the product of mere Christian piety.
10. We do not believe that Ellen White's use of literary sources and assistants negates the inspiration of her writings.

uskova_1 kirjoitti:

No olipas vitsikästä. Ensin neljä kohtaa Raamatun puolesta, mutta sitten saman verran kohtia väärän profeetan puolesta:

6. We believe that the ministry and writings of Ellen White were a manifestation of the gift of prophecy. - ei ollut profetian lahjan manifestaatiota, koskapa näyssä ja unissa tullut tietonsa oli luotattavuudessaan samaa luokkaa kuin kädestäennustelijan.

7. We believe that Ellen White was inspired by the Holy Spirit and that her writings, the product of that inspiration, are applicable and authoritative, especially to Seventh-day Adventists. - Mitenkä Ellen Whiten näyt ja unet nyt olisivat voineet olla Pyhän Hengen inspiroimia, kun Pyhä Henki on Totuuden Henki ja Ellenin näyt olivat valetta. Ja sitten nuo valeet vielä ovat "sopivat ja arvovaltaiset varsinkin Seitsemännen Päivän Adventisteille".

8. We believe that the purposes of the Ellen White writings include guidance in understanding the teaching of Scripture and application of these teachings, with prophetic urgency, to the spiritual and moral life. - Voi kauhistus, siitä vai Ellenlain alle ja muutenkin eksymään.

9. We believe that the acceptance of the prophetic gift of Ellen White is important to the nurture and unity of the Seventh-day Adventist Church. - Kaikki adventtikirkon jäsenet ovat ellenistejä, muutenhan he eroaisivat adventtikirkosta.

10. We believe that Ellen White's use of literary sources and assistants finds parallels in some of the writings of the Bible. - Niin ja tietysti juuri niissä kohdissa, joita ei ollut Raamatussa, missäpä muussakaan. Näin saadaan sitten Ellen Whiten kirjoitukset Raamatun yläpuolelle.

Toisessa osiossa tuleekin oikei paksua tekstiä:

1. We do not believe that the quality or degree of inspiration in the writings of Ellen White is different from that of Scripture. - No niin. Tässäpä tuli todistettua selkeästi, että Adventtikirkko ei ole kristillinen kirkko. "Me emme usko, että Ellen Whiten kirjoitusten laatu tai inspiraatio on erilainen kuin Kirjoitusten."

Sitten jankataan yhtä ja toista Elleniä puolustelemaan:

2. We do not believe that the writings of Ellen White are an addition to the canon of Sacred Scripture. -
3. We do not believe that the writings of Ellen White function as the foundation and final authority of Christian faith as does Scripture.
4. We do not believe that the writings of Ellen White may be used as the basis of doctrine.
5. We do not believe that the study of the writings of Ellen White may be used to replace the study of Scripture.
6. We do not believe that Scripture can be understood only through the writings of Ellen White.
7. We do not believe that the writings of Ellen White exhaust the meaning of Scripture.
8. We do not believe that the writings of Ellen White are essential for the proclamation of the truths of Scripture to society at large.
9. We do not believe that the writings of Ellen White are the product of mere Christian piety.
10. We do not believe that Ellen White's use of literary sources and assistants negates the inspiration of her writings.

Lue lisää

Adventistit uskovat:

1. Ellen Whiten olevan Jumalan profeetta ja sanansaattja
2. Jeesuksen todistus on profetian henki ja se ilmeni Ellen Whiten kautta
3. Kaikki Ellen Whiten ennustukset ovat toteutuneet tai toteutuvat oikeana aikana, sillä Pyhä Henki on totuuden henki myös profetin hengen ilmoituksessa
4. Ellen Whiten kirjoitukset eivät lisää mitään Raamattuun, ne ainoastaan selventävät Jumalan sanaa
5. Samoin kuin Raamatun kirjoittajat ovat muuttaneet edellisten ja lainaamiensa kirjoittajien tekstiä, siolti muuttamatta Raamatun ilmoitusta, samoin sirar White toimi Herran sanansaattajana
6. Ne jotka uskovat Ellen Whiten kirjoituksia ovat turvassa eksytyksiltä, sillä hänellä oli sanoma lopunajan seurakunnalle
7. Ellen White tunsi Kristuksen paremmin kuin hyvin, ilmoittihan Jeesus hänelle tulevia tapahtumia ja näytti toisia maailmoja ja taivaankin, ja hän korotti aina kirjoituksissaan Mestariaan

Kaikki jotka vastustavat profetian henkeä, vastustavat sen antajaa: Jeesusta.

Sinä teet juuri niin!

kirjoitettu on kirjoitti:

Adventistit uskovat:

1. Ellen Whiten olevan Jumalan profeetta ja sanansaattja
2. Jeesuksen todistus on profetian henki ja se ilmeni Ellen Whiten kautta
3. Kaikki Ellen Whiten ennustukset ovat toteutuneet tai toteutuvat oikeana aikana, sillä Pyhä Henki on totuuden henki myös profetin hengen ilmoituksessa
4. Ellen Whiten kirjoitukset eivät lisää mitään Raamattuun, ne ainoastaan selventävät Jumalan sanaa
5. Samoin kuin Raamatun kirjoittajat ovat muuttaneet edellisten ja lainaamiensa kirjoittajien tekstiä, siolti muuttamatta Raamatun ilmoitusta, samoin sirar White toimi Herran sanansaattajana
6. Ne jotka uskovat Ellen Whiten kirjoituksia ovat turvassa eksytyksiltä, sillä hänellä oli sanoma lopunajan seurakunnalle
7. Ellen White tunsi Kristuksen paremmin kuin hyvin, ilmoittihan Jeesus hänelle tulevia tapahtumia ja näytti toisia maailmoja ja taivaankin, ja hän korotti aina kirjoituksissaan Mestariaan

Kaikki jotka vastustavat profetian henkeä, vastustavat sen antajaa: Jeesusta.

Sinä teet juuri niin!

Lue lisää

Kylläpä nyt innostuit luettelemaan kaikki nimesi.

Siinäpä nyt tunnustit, että et ole Jeesuksen vaan Ellen Whiten seuraaja.