Päivän uutinen on alkoholi. HS toteaa otsikossaan: "Alkoholi on jo työikäisten miesten yleisin kuolinsyy".
Onko syy sittenkään alkoholi vai sen käyttö? Tähän mennessä ei kukaan ole kuollut sen takia, että alkoholia on olemassa, sen käyttö sen sijaan on vienyt kansalaisia hautaan.
Onko syy sittenkään alkoholi vai sen käyttö? Tähän mennessä ei kukaan ole kuollut sen takia, että alkoholia on olemassa, sen käyttö sen sijaan on vienyt kansalaisia hautaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
liukas keli?
Tuopa on tullut ihan omin silmin nähdyksi. Turverekka pysäköityi lähelle valtatie 20:n ja kantatie 8540:n risteystä, kantatien puolelle. Kuljettaja poistui autosta tarkistamaan joitakin ajoneuvon laitteita tai varusteita. Silloin auto alkoi liukua jäisellä tiellä kohti tien reunaa ja raviojaa, luiskahti ravin pohjalle ja kaatui. Koko polttoturvelasti valui metsään. Samassa paikassa suistui sitten toinenkin turverekka ojaan vain pari viikkoa myöhemmin.
raviin..
kuuluisi murrepalstalle!
kukahan ei pohj.suomalainen tuon ymmärtää oikein?
On tuo sana Nykysuomen sanakirjassakin, että sen puoleen pitäisi olla ihan käypäinen sana. Itse olen "ei pohj.suomalainen" (s. Vehmersalmella), joten voin vastata puolestani, että ymmärrän sen tarkoittavan maantienojaa. Pohjoissuomalaisten puolesta en puhu mitään.
Nykyään on menossa Kielitoimiston sanakirja mallia CD. Eikä siellä puhuta ravi-sanan kohdalla mistään maantienojasta.
ravi
1. vars. hevosesta: juoksutapa jossa vastakkainen etu- ja takajalka koskettavat yhtaikaa maahan. Hevonen, poro juoksee ravia. Ajaa täyttä ravia. Rikkoa ravi ottaa laukka-askelia kesken ravin. [Ratsastuksessa:] Koottu, kevennetty, lisätty ravi ks. koota, keventää, lisätä. Harjoitusravi.
2. mon. ravikilpailut. Kuninkuusravit.
yks. nom. ravi
yks. gen. ravin
yks. part. ravia
yks. ill. raviin
mon. nom. ravit
mon. gen. ravien
mon. part. raveja
mon. ill. raveihin
nykyisenä englannilla seostettuna aikana ei voi olla läheskään varma, onko joku "raveissa" käynyt ollut tosiasiallisesti tosi asiallisesti hevosurheilutapahtumassa vai epäasiallisesti huumehuuruisissa technobileissä.
”Mennäkö Vermontiin vai panemaan Vermo remonttiin”, hirnahtelevat TV-mainoksen hevosnaamat.
Sodexhon ylläpitämän hevosmiesten ravinteli Raviinin osoitteeksi on sivulla http://www.sodexho.fi/raviini mainittu Ravitie 1, 00370 HELSINKI (= Helsingin Pitäjänmäki). Kuinkahan lie mahdollista moinen, kun Ravitie kulkee koko matkaltaan Espoon puolella (samoin kuin sijaitsee Vermon raviratakin)?
Lieneekö pohjoissuomalaisissa murteissa tavattavan ravi-sanan (= oja) ja (todennäköisesti ruotsin ravin-sanasta peräisin olevan) raviini-sanan (= joen uurtama jyrkkäreunainen rotkomainen laakso) välillä etymologista ja ajatuksellista yhteyttä?
Mikään luontoihminen en ole ja etelässä asun, mutta olenpa sentään tullut käyneeksi Posion Korouomassa, Kuusamon Julmalla Ölkyllä ja Sotkamon Hiidenportilla. Käykää muutkin - komeita paikkoja ovat!
Vaimon veli asuu Ruokolahdella ja maksaa veronsa Ruokolahden kuntaan. Imatran rajalle on matkaa parisataa metriä. Postiosoitteessa komeilee Imatra eikä Ruokolahdesta puhuta mitään.
"Kaikkea kivistä jo kivikaudesta.
Uusi kivikausi alkaa Jahusella." toteaa muuan mainoslause.
Itsekin katson edustavani vanhempaa kielenkäyttäjäpolvea. NS on tullut vuosien mittaan tutuksi, mutta omistan toki Kielitoimiston sanakirjankin "mallia CD". Se on hakuominaisuuksiltaan ehkä nopeampi ja kätevämpi, mutta sisällöltään valjumpi kuin vanha kunnon NS.
Suosittelisin lukemaan runsaasti myös vanhempaa suomalaista kirjallisuutta, niin suomen sanat eivät niin paljon oudoksuttaisi.
>Lieneekö pohjoissuomalaisissa murteissa
>tavattavan ravi-sanan (= oja) ja
>(todennäköisesti ruotsin ravin-sanasta peräisin
>olevan) raviini-sanan (= joen uurtama
>jyrkkäreunainen rotkomainen laakso) välillä
>etymologista ja ajatuksellista yhteyttä?
Ajatuksellista, ehkäpä. Mutta tokkopa etymologista. Eiköhän tuo ravioja liene tunnettu virossakin?
Mitä muuten mielestäsi tarkoittaa "valssi", silloin kun ei ole puhe tanssista eikä telasta (valssaimesta)? Mille murrealueelle valssi kuuluu?
Eipä kuulu murresanavarastooni! Ruotsin kielessä on jonkinmoista jatkosta tai taitetta tarkoittava sana 'fals', joten arvailuja sinne päin saattaisi kenties esittää.
Viron sana 'ravi' tarkoittaa sanakirjani mukaan hoitoa. 'Raviasutus' = hoitola.
Jos joutuu ojasta allikkoon, alkaa olla jo ihan alkulähteillä. Viron 'allika' = lähde.
Jonkin sortin raviasutuksia lienee perustettu allikoiden tuntumaan, mutta miten lienee sitten tuon raviojan laita? Viron 'oja' tarkoittanee puroa. Ravioja olisi ikään kuin hoitopuro?
Gangesille astiko tässä pitää mennä? Siellä kai hindut rypevät itseään tuoreeks terveeks? Vai riittääkö Saksa -- "Die Toilette befindet sich auf der anderen Seite des Ganges / WC sijaitsee Gangesin toisella puolella (???)
Edellinen kirjoittaja väitti näin: "On tuo sana Nykysuomen sanakirjassakin, että sen puoleen pitäisi olla ihan käypäinen sana."
Jo muinaiset roomalaiset varmaankin tiesivät kielen muuttuvan koko ajan.
Vaikka ravi joskus on saattanut aivan yleisesti merkitä 'ojaa' siten, että kaikki sen ovat tunnistaneet (jopa Nykäri) ja ehkäpä käyttäneetkin sitä, niin tänä päivänä asia on toisin, kuten keskustelustakin huomaamme. Näin on myös hyvin luonnollista, ettei nykyinen Kielitoimiston sanakirja enää mainitse oja-merkitystä.
Luen mielelläni vanhakantaista suomea - silloin kun sitä käsiini saan - muttei ravi silti ole minulle tuttu merkityksessä 'oja'. Ei kai kukaan kuitenkaan pysty omaksumaan jonkin kielen kaikkia, eri aikakausina tavallisia sanoja.
Olen hyvin tietoinen Kielitoimiston sanakirjan latteudesta ja laimeudesta. Samoinhan oli sen edeltäjän Peran laita. Palautetta olen antanut tekijöille sekä henk.koht. että kirjeitse.
Jotakin Nykärin laitosta olen himoinnut, mutta en ole voinut sitä erinäisistä syistä hankkia. En esimerkiksi ole asunut Suomessa vuosikymmeniin, joten divaribotanisoinnit ovat jääneet hyvin vähälle. Kirjasarjojen paino ei myöskään houkuttele sen paremmin kanniskelemaan kuin postittamaankaan niitä ulkomaille. Paikan päältä taas on aivan turha etsiä suomenkielistä kirjallisuutta.
Näin on joskus marjat. Tasan ei käy onnen lahjat.
"Valssi" on tietenkin vanne, englanniksi rim, ruotsiksi fälg!
Katselepas Googlesta:
http://www.google.com/search?hs=Ri2&hl=fi&client=opera&rls=fi&q=valssit renkaat&btnG=Hae&lr=
--
>Jo muinaiset roomalaiset varmaankin tiesivät
>kielen muuttuvan koko ajan.
Sic transit gloria mundi eli niin muuttuu maailma mutta me emme muutu sen mukana.
Kieli toki muuttuu ja elää aikansa mukana, mutta me emme ehdi muuttua mukana. Minkäpäs tuollekin mahtaa, kieli köyhtyy ja rappeutuu kun ei löydy enää miitä jotka vaivautuisivat kielentaitoansa kartuttamaan ja ylläpitämään.
...tuttu merkityshän tuo!
Olenpa itsekin ollut joskus vääntämässä rengasta valssille. Siitä on kyllä jo aikaa erinäisiä vuosikymmeniä. Toiset osaavat homman niin paljon paremmin!
Ei vain millään puskenut mieleen aikanaan elikkätten tuossa edellä esillä olleessa yhteydessä.
Monille ihmisille alkoholi on kuin liukas tie, riittää sen olemassolo.
Loppujen lopuksi kuolinsyy on sydämen pysähtyminen, aivotoiminnan lakkaaminen; tai jos oikein tarkkoja ollaan ihminen on kuollut vasta kun on kuollut....
Hain juuri Google-hakukoneella lausetta "Valkoinen talo ilmoitti". Löytyi järkyttävät noin 80 osumaa.
Eihän talo voi ilmoittaa mitään, koska sillä ei ole suuta tai muuta ilmoituselintä. Tämä on selvästi myös riippumaton talon väristä. Värinhän voi vaihtaakin joissakin tapauksissa maalaamalla.
Pahat suut sanovat, että kyseessä olisi jokin hankalalla kreikkalaisella termillä nimitetty kielen ominaisuus, jonka avulla jollain sanalla voidaan viittaa johonkin toiseen asiaan, kuin mitä se tarkoittaa. Uskooko kukaan järkevä, että tällainen olisi mahdollista?
Minusta ei! Yhdin edelliseen kirjoittajaan täysin. Pois tällainen rappio suomen kielestä!
Etsimääsi kreikankielistä nimeä en ikävä kyllä tiedä, mutta tuli mieleen tällainen juttu: suomalaiset ovat kielineen vielä niin primitiivisellä tasolla että sijoittavat hengen luonnonvoimiin, nesteisiin, taloihin yms. Siinä sitten katsotaan voimattomina, kun tuuli työntää ihmisen ohjaaman auton ojaan ... tai pakkasherra panee ... tai ...
synekdokee (kreik.) - puhekuvio, jossa esine tai käsite ilmaistaan käyttämällä osaa kokonaisuuden asemesta tai päinvastoin.
synekdokee
http://kielikompassi.jyu.fi/opetus/kirjoitus/kirjoituskurssi/fikt_runo_sanasto.shtml#synekdokee
metonymia
http://kielikompassi.jyu.fi/opetus/kirjoitus/kirjoituskurssi/fikt_runo_sanasto.shtml#metonymia