Hei.
Mitä on suomeksi Kaneis den mou milaei wraia?
Kreikkaa siis...
Olisin iitollinen, jos joku kreikkaa taitava osaisi auttaa..!
Mitä on suomeksi Kaneis den mou milaei wraia?
Kreikkaa siis...
Olisin iitollinen, jos joku kreikkaa taitava osaisi auttaa..!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuplavee(w) viitannee omegaan, se on toinen kreikankielen o-kirjaimista.
Kaneís den mou miláei oraía?
(kaneís & kanénas => kukaan,ketään,mikään,mitään)
(miló => puhua (milaeí-muoto => yks.3.pers.)
=> "Miksi kukaan ei puhu minulle nätisti?"
(Kaneís den mou miláei oraía?)
Kun taas:
Káneis den mou milás oraía?
=> "Etkö osaa/kykene puhua/puhumaan minulle nätisti/kauniisti?" => "Etkö osaa sanoa sitä minulle kauniisti?"
itse ymmärsin siten että kysymysmerkki liittyi tälle palstalle kirjoittaneen esittämään kysymykseen, eikä käännettävään tekstiin. silloin:
kaneis de mou milaei oraia. = kukaan ei puhu minulle nätisti.
jos kysymysmerkki kuuluu käännettävään tekstiin niin:
kaneis de mou milaei oraia? = eikö kukaan puhu minulle nätisti?
"miksi" kysymystä ei tekstissä ollut.
>Káneis den mou milás oraía?
ei noin voi sanoa.
"etkö osaa puhua minulle kauniimmin?" on: den ksereis na mou milas pio oraia?
Vastaus totta kai riippuu siitä onko kysymysmerkki osa käännöstä vai ei.
Esitit tuollaisen koulukäännöksen, siinä verbin "na"-liite ilman muuta on paikallaan. Tietänet kuitenkin, että nykykreikassa sanajärjestys (periaatteessa) on täysin vapaa:
=> Káneis den na..." = "Den káneis na..."
Mitä adjektiiveihin tulee, mikä estää tekemästä komparatiivista käännöstä ilman vahvistavaa "pio"-liitettä?
Kysymyssanan puuttuminen ei nykreikassa sinänsä merkitse mitään. Kysymys/kysymyssana tyypillisesti osoitetaan puheessa intonaatiolla, tekstissä totta kai on välttämätön turvautua kysymysmerkkiin.
Käännöksessä ratkaisu on ensisijaisesti tehtävä asiayhteysperustein. Silloin kun asiayhteyttä ei ole (niin kuin tässä), vuorossa ovat makuperusteet.
=>
1. sinun käännöksesi:
Eikö kukaan puhu minulle nätisti?
2. minun käännökseni:
Miksi kukaan ei puhu minulle nätisti?
niin eihän kysymyssanojen suhteen olla kovin tarkkoja aina puhekielessä, mutta mikäli annetaan käännettäväksi yksi lause jossa ei kysytä nimenomaan "giati", niin on mielestäni turha silloin käännökseen lisätä sanaa miksi.
kyllä sanajärjestys on vapaa, mutta ei se tarkoita sitä, että kaikkia sanoja voisi sijoitella lauseeseen ihan miten tahansa.
"Mitä adjektiiveihin tulee, mikä estää tekemästä komparatiivista käännöstä ilman vahvistavaa "pio"-liitettä?"
mikäli ymmärsin mitä haluat kysyä, niin voi yhtä hyvin sanoa "pio oraia" tai "oraiotera".
Alkuperäinen kysymys taisi joka tapauksessa jo saada vastauksensa.
Erossa puhekielen ("huolimattoman" kielen) ja kirjakielen ("huolitellun" kielen) välillä ei ole kysymys samasta asiasta kuin erossa puhutun kielen ja kirjoitetun kielen välillä.
Intonaatiolla on keskeinen osa kreikankielisen puheen dynamiikkaa, täydelleen toisin kuin suomenkielissä puheessa.
http://www.kookas.fi/articles/read/6006
Nykykreikkaa puhuttaessa lause voidaan osoittaa kysymykseksi pelkän intonaation avulla. Tämä voidaan tehdä tarvitsematta sen kummemmin kajota sanajärjestyksiin ja/tai turvautumatta kysymyssanoihin.
Yksi intonaatioon liittyvä hankala piirre on ilman muuta se, että intonaatiota ei ole usein mahdollista siirtää tyydyttävästi puhutusta kielestä kirjoitetun kielen puolelle.
Intonaatiolla toteututetun kysymyksen olemassaolo voi näin ollen jäädä kirjoitetussa tekstissä pelkän kysymysmerkin varaan.
Käännöksessä kysymyssanojen "ylimäärää" lienee järkevin arvioida kohdekielen (suomi) eikä lähdekielen (nykykreikka) näkökulmasta.