Haluan kirjoittaa kertoakseni erään nuorukaisen tarinan hänen mittansa hiljaisesta täyttymyksestä ja siitä, millaisin keinoin hän on kertonut aikovansa uhkaavan ongelmavyyhden korjata. Itse en pidä tarinaa niinkään sairaskertomuksena, mutta kirjoitusasusta johtuen kertomusta voinee pitää mielenterveys otsikon alle kuuluvaksi.
Lainaus miehen eräästä tekstistä:
"Logistiikka,lentokuljetus,jakeluajo,varastotyö,miljoona,miljardi,tuotenimike.Yksittäispakkaukset,jätevuoret,polttoöljy,keräily,rekkaliikenne,tieliikenteen uhri,talouskasvu,terrorismi.Kulutusta,konkursseja, matkaviestimiä,stressiä,loppuunpalamista,toimitusjohtajia,kellokortteja,rakennusteollisuutta,työajanseurantaa,täsmämainontaa,kulutustottumuksia.Saastumista,"kehitysapua",talouspolitiikkaa,ilmanstonmuutosteorioita,energiaratkaisuja,globalisoitumista.Kumisaappaita,kortonkeja,koiranpaskaa,made-in-hong-kong,kulutushyödykkeitä,lisäainekuormitusta,valmisruokaa,viihde-elektroniikkaa,perheitä,makroevoluutioita,uskontoja.Kulttuuria,sotaa,pornoa,huumeita,nautintoaineita,lemmikkieläimiä,virkamiehiä,hallintokoneistoja,urheilua,tuotantotaloutta,mediaa,turhuutta.Synergia-etuja,optioita sivistyssanoja,veronkiertoa,kansalaisvastuuta,hyväntekeväisyyttä,mersuja,sijoitusasuntoja,tavaraa,roinaa,rompetta.Kierrätystä,ekologiaa,suunnittelua,älykkyyttä,funktioita,systeemejä,verbaalikikkailua,sudokuja.Pyllistelyä,äimistelyä,ihmettelyä,kyräilyä,bigbrotheria,idolseja,keskikaljaa ja valtavia määriä antabusta.
Uskoni yhteiskuntaa ja rahapalvontaa kohtaan on romahtanut. Voin fyysisesti pahoin, kun ajattelen kaikkea sitä työtä, joka palvelee kulutusyhteiskunnan tarpeita edes epäsuorasti. Tunnen suunnatonta vihaa lukiessani painetun sanan talousuutisia tai katsoessani televisiosta suhdanteiden kehitystä ja talouskasvua kuvaavia käyriä. Vielä suurempaa vihaa tunnen kuullessani "talouskehityksen nerona" pidetyn Maslow'n tarvehierarkian konkretisoitumisen ylitystystä nyky-yhteiskunnan arvoihin ja sen valjastamista itsensä talouskasvun tarpeisiin. En myöskään enää huononna nimeäni toteamalla, että pahan olon hillitseminen luennolla, jossa professori kertoo palvelu- ja asiantuntijayhteiskunnan rakentamisen tarpeellisuudesta globaalin kehityksen ylläpitämiseksi on muuttunut melkein mahdottomaksi.
Vihani kohde on muuttunut kasvottomaksi, persoonattomaksi voimaksi, jonka lankojen tempomiseen me ihmiset marionetin lailla persoonallisin viivein reagoimme. En osaa yksilöidä sen lähdettä tai vastata sen huhuiluihin samalla mitalla. Vertauskuvallisesti tunnen sen läheisyyden ja ankarasta yrityksestä vastustaa sitä joudun vain kerta kerran jälkeen toteamaan sen vieneen osan ehjää minua syövereihinsä sinne jonnekin, josta minkään ei sallita palata takaisin.
Ikivanhan kliseen mukaan meidän kaikkien on kannettava vastuu teoistamme ja niiden seurauksista.
Toisen ikivanhan kliseen mukaan elääksemme, meidän on syötävä. Nykyisessä viihdettä,kulutusta,shoppailua,mässäilyä ja yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa tuon yhden elinehdon luun, ruoan, ympärille on kasvatettu niin paljon epätervettä lihaa, ettemme kykene enää erottamaan tärkeitä asioita vähemmän tärkeistä. Hankkiessamme meille ja perheillemme elinehtoja, mm. ruokaa, tulemme hankkineeksi myös paljon sellaista, jonka myöhemmin soisimme jääneen hankkimatta. Rakennamme kotimme ja elämämme turhuuden ja tilpehöörin ympärille kantamalla halpa-halleista joutavaa romua, jonka tarkoituksena on ainoastaan ruokkia television ja muun aikamme kuluksi järjestämämme täyteohjelman tylsistyttämiä aivojamme tarjoamalla surkuhupaisia ja lyhytkestoisia "virikkeitä". Kaiken tämä lisäksi onnistumme jossain vaiheessa parinmuodostusprosessia hankkimaan jälkikasvua, jonka kasvamisen ja perheriidan eskaloitumisen keskellä kykenemme vain, emme juuri muuhun kuin kuluttamaan lisää entisestään kiihtyvällä voimalla.
Se pätkä ajasta, jota elämäksemme kutsumme, toteuttaa itseään Maslow'n tarvehierarkiaa. Ja sen pätkän ajasta, jota elämäksemme kutsumme, ovat tuotannon omistajat yhdessä mainonta- ja markkinointivälineiden kanssa valjastaneet ajattelemattomaksi rengiksi, joka särkyvien mielikuvien varassa vaahto suusta lentäen toteuttaa kaikki isäntänsä toiveet hienovaraisten vihjauksienkin pohjalta.
Tässä vaiheessa kerron luulevani, että kirjoitukseni pohjalta tarkoitushakuinen lääketieteen asiantuntija voi halutessaan todeta minuun voitavan soveltaa ainakin neljää erilaista F-sairausluokituksen kohtaa, pääasiassa masennuksen ja erilaisten mielialahäiriöiden piiristä. Näkemykseni mukaan tällaisen asiantuntijan lausunto toimii kuitenkin vain taudin aiheuttajan auttajana, eli keinona jolla kalikasta saaneen koiran älähdys saadaan sekä isäntäväen että aristokraattisen naapuruston pyynnöstä hiljennetyksi.
Pitäessäni ongelmaa edellämainitun kaltaiseni kysynkin, mitä me teemme sellaisella terveydenhuoltojärjestelmällä, joka pyrkii lääketieteellisen näytön nimissä parantamaan sairautta, jonka todelliset alkutekijät ovat meidän kaikkien yhteisiä ja jotka sijaitsevat meidän ja edeltäjiemme ihannoissamme yhteiskuntarakenteessa? On tietenkin ymmärrettävää, että natsisympatioihin viittava leima on mahdollista saada, jos kyseenalaistaa terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta vaikeasti hahmotettavassa asiayhteydessä. Tähän hengenvetoon on kuitenkin todettava, että toistaiseksi ei ole olemassa leimasinta, jota kuuluisi käyttää tahoon joka tieten tahtoen pyrkii aikaansaamaan jopa miljardeille ihmisille inhimillistä kärsimystä, jota nykyinen länsimainen kulutusta ihannoiva yhteiskunta maailmanlaajuisesti aiheuttaa. Natsitkaan eivät kyenneet saamaan aikaan sellaista ahdistusta, joka on käsin kosketeltavissa "hyvinvointivaltiossamme". Sairaampaa kuin sairaus itse on, että syystä sairastunut ihminen on vain häiriö tuotantoketjussa, joka on mitä pikemmitin korjattava. Hävetkää prometeukset kautta linjan, jotka maailmaamme perikatoon syöksette!"
Ote eräästä toisesta kirjoituksesta:
"..en silti sanoisi olevani vielä täysin hullu, mutta oireita sielun sirpaloitumisesta alkaa olla ilmassa liiaksi. Olen nähnyt sen verran elämää, etten pelkää sekoamistani itseni vuoksi, vaan siksi, että monet sivulliset ja syyttömät saattaisivat joutua takiani tahtomattaan kärsimään. En kuitenkaan tarkoita mitään elokuvista tuttua kauhuskenaariota, vaan syyn ja seurauksen lain perusteella syntyvää epäoikeudenmukaisuutta, joka voi koskettaa ko. henkilöitä esimerkiksi taloudellisen tilanteen pysyvänä heikkenemisenä ja sen ikävinä välttämättömiä seurauksina..."
--
Niinpä.
Missä ovat ihmiset, jotka uskovat yhä lapsen lailla hyviin tarkoituksiin, hyviin tekoihin ja vilpittömään pyyteettömyyteen? Miksi tilan ovat vallanneet ne tekopyhät paskiaiset, jotka kirkon tai muun vastaavan organisaation nimessä levittävät porvariston ilosanomaa hillityyn charmiinsa pukeutuineina antaen tarkoitukselle sille kuulumattoman pyhittävän vaikutuksen?
Yrityksistä huolimatta tämä pahoinvoiva yhteiskunta ei saa apua ylhäältä sen enempää kuin alhaaltakaan. Henkilökohtainen usko antanee monille toivoa, mutta tämän maailman parantajaksi sen voima ei kenenkään laskuopilla tunnu riittävän. Paatoksellisuuden uhallakin on ääneen todettava, tehkää joku jotain ennen kuin on liian myöhäistä.
Lainaus miehen eräästä tekstistä:
"Logistiikka,lentokuljetus,jakeluajo,varastotyö,miljoona,miljardi,tuotenimike.Yksittäispakkaukset,jätevuoret,polttoöljy,keräily,rekkaliikenne,tieliikenteen uhri,talouskasvu,terrorismi.Kulutusta,konkursseja, matkaviestimiä,stressiä,loppuunpalamista,toimitusjohtajia,kellokortteja,rakennusteollisuutta,työajanseurantaa,täsmämainontaa,kulutustottumuksia.Saastumista,"kehitysapua",talouspolitiikkaa,ilmanstonmuutosteorioita,energiaratkaisuja,globalisoitumista.Kumisaappaita,kortonkeja,koiranpaskaa,made-in-hong-kong,kulutushyödykkeitä,lisäainekuormitusta,valmisruokaa,viihde-elektroniikkaa,perheitä,makroevoluutioita,uskontoja.Kulttuuria,sotaa,pornoa,huumeita,nautintoaineita,lemmikkieläimiä,virkamiehiä,hallintokoneistoja,urheilua,tuotantotaloutta,mediaa,turhuutta.Synergia-etuja,optioita sivistyssanoja,veronkiertoa,kansalaisvastuuta,hyväntekeväisyyttä,mersuja,sijoitusasuntoja,tavaraa,roinaa,rompetta.Kierrätystä,ekologiaa,suunnittelua,älykkyyttä,funktioita,systeemejä,verbaalikikkailua,sudokuja.Pyllistelyä,äimistelyä,ihmettelyä,kyräilyä,bigbrotheria,idolseja,keskikaljaa ja valtavia määriä antabusta.
Uskoni yhteiskuntaa ja rahapalvontaa kohtaan on romahtanut. Voin fyysisesti pahoin, kun ajattelen kaikkea sitä työtä, joka palvelee kulutusyhteiskunnan tarpeita edes epäsuorasti. Tunnen suunnatonta vihaa lukiessani painetun sanan talousuutisia tai katsoessani televisiosta suhdanteiden kehitystä ja talouskasvua kuvaavia käyriä. Vielä suurempaa vihaa tunnen kuullessani "talouskehityksen nerona" pidetyn Maslow'n tarvehierarkian konkretisoitumisen ylitystystä nyky-yhteiskunnan arvoihin ja sen valjastamista itsensä talouskasvun tarpeisiin. En myöskään enää huononna nimeäni toteamalla, että pahan olon hillitseminen luennolla, jossa professori kertoo palvelu- ja asiantuntijayhteiskunnan rakentamisen tarpeellisuudesta globaalin kehityksen ylläpitämiseksi on muuttunut melkein mahdottomaksi.
Vihani kohde on muuttunut kasvottomaksi, persoonattomaksi voimaksi, jonka lankojen tempomiseen me ihmiset marionetin lailla persoonallisin viivein reagoimme. En osaa yksilöidä sen lähdettä tai vastata sen huhuiluihin samalla mitalla. Vertauskuvallisesti tunnen sen läheisyyden ja ankarasta yrityksestä vastustaa sitä joudun vain kerta kerran jälkeen toteamaan sen vieneen osan ehjää minua syövereihinsä sinne jonnekin, josta minkään ei sallita palata takaisin.
Ikivanhan kliseen mukaan meidän kaikkien on kannettava vastuu teoistamme ja niiden seurauksista.
Toisen ikivanhan kliseen mukaan elääksemme, meidän on syötävä. Nykyisessä viihdettä,kulutusta,shoppailua,mässäilyä ja yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa tuon yhden elinehdon luun, ruoan, ympärille on kasvatettu niin paljon epätervettä lihaa, ettemme kykene enää erottamaan tärkeitä asioita vähemmän tärkeistä. Hankkiessamme meille ja perheillemme elinehtoja, mm. ruokaa, tulemme hankkineeksi myös paljon sellaista, jonka myöhemmin soisimme jääneen hankkimatta. Rakennamme kotimme ja elämämme turhuuden ja tilpehöörin ympärille kantamalla halpa-halleista joutavaa romua, jonka tarkoituksena on ainoastaan ruokkia television ja muun aikamme kuluksi järjestämämme täyteohjelman tylsistyttämiä aivojamme tarjoamalla surkuhupaisia ja lyhytkestoisia "virikkeitä". Kaiken tämä lisäksi onnistumme jossain vaiheessa parinmuodostusprosessia hankkimaan jälkikasvua, jonka kasvamisen ja perheriidan eskaloitumisen keskellä kykenemme vain, emme juuri muuhun kuin kuluttamaan lisää entisestään kiihtyvällä voimalla.
Se pätkä ajasta, jota elämäksemme kutsumme, toteuttaa itseään Maslow'n tarvehierarkiaa. Ja sen pätkän ajasta, jota elämäksemme kutsumme, ovat tuotannon omistajat yhdessä mainonta- ja markkinointivälineiden kanssa valjastaneet ajattelemattomaksi rengiksi, joka särkyvien mielikuvien varassa vaahto suusta lentäen toteuttaa kaikki isäntänsä toiveet hienovaraisten vihjauksienkin pohjalta.
Tässä vaiheessa kerron luulevani, että kirjoitukseni pohjalta tarkoitushakuinen lääketieteen asiantuntija voi halutessaan todeta minuun voitavan soveltaa ainakin neljää erilaista F-sairausluokituksen kohtaa, pääasiassa masennuksen ja erilaisten mielialahäiriöiden piiristä. Näkemykseni mukaan tällaisen asiantuntijan lausunto toimii kuitenkin vain taudin aiheuttajan auttajana, eli keinona jolla kalikasta saaneen koiran älähdys saadaan sekä isäntäväen että aristokraattisen naapuruston pyynnöstä hiljennetyksi.
Pitäessäni ongelmaa edellämainitun kaltaiseni kysynkin, mitä me teemme sellaisella terveydenhuoltojärjestelmällä, joka pyrkii lääketieteellisen näytön nimissä parantamaan sairautta, jonka todelliset alkutekijät ovat meidän kaikkien yhteisiä ja jotka sijaitsevat meidän ja edeltäjiemme ihannoissamme yhteiskuntarakenteessa? On tietenkin ymmärrettävää, että natsisympatioihin viittava leima on mahdollista saada, jos kyseenalaistaa terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta vaikeasti hahmotettavassa asiayhteydessä. Tähän hengenvetoon on kuitenkin todettava, että toistaiseksi ei ole olemassa leimasinta, jota kuuluisi käyttää tahoon joka tieten tahtoen pyrkii aikaansaamaan jopa miljardeille ihmisille inhimillistä kärsimystä, jota nykyinen länsimainen kulutusta ihannoiva yhteiskunta maailmanlaajuisesti aiheuttaa. Natsitkaan eivät kyenneet saamaan aikaan sellaista ahdistusta, joka on käsin kosketeltavissa "hyvinvointivaltiossamme". Sairaampaa kuin sairaus itse on, että syystä sairastunut ihminen on vain häiriö tuotantoketjussa, joka on mitä pikemmitin korjattava. Hävetkää prometeukset kautta linjan, jotka maailmaamme perikatoon syöksette!"
Ote eräästä toisesta kirjoituksesta:
"..en silti sanoisi olevani vielä täysin hullu, mutta oireita sielun sirpaloitumisesta alkaa olla ilmassa liiaksi. Olen nähnyt sen verran elämää, etten pelkää sekoamistani itseni vuoksi, vaan siksi, että monet sivulliset ja syyttömät saattaisivat joutua takiani tahtomattaan kärsimään. En kuitenkaan tarkoita mitään elokuvista tuttua kauhuskenaariota, vaan syyn ja seurauksen lain perusteella syntyvää epäoikeudenmukaisuutta, joka voi koskettaa ko. henkilöitä esimerkiksi taloudellisen tilanteen pysyvänä heikkenemisenä ja sen ikävinä välttämättömiä seurauksina..."
--
Niinpä.
Missä ovat ihmiset, jotka uskovat yhä lapsen lailla hyviin tarkoituksiin, hyviin tekoihin ja vilpittömään pyyteettömyyteen? Miksi tilan ovat vallanneet ne tekopyhät paskiaiset, jotka kirkon tai muun vastaavan organisaation nimessä levittävät porvariston ilosanomaa hillityyn charmiinsa pukeutuineina antaen tarkoitukselle sille kuulumattoman pyhittävän vaikutuksen?
Yrityksistä huolimatta tämä pahoinvoiva yhteiskunta ei saa apua ylhäältä sen enempää kuin alhaaltakaan. Henkilökohtainen usko antanee monille toivoa, mutta tämän maailman parantajaksi sen voima ei kenenkään laskuopilla tunnu riittävän. Paatoksellisuuden uhallakin on ääneen todettava, tehkää joku jotain ennen kuin on liian myöhäistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.