Maallikkona kyselen näkemykseni yleisyyttä:
Aika (ja aine) on ikuista, sillä ei ole alkua eikä loppua. Täten siis maailmankaikkeus on ollut olemassa aina eri muodoissa, eri tasoilla. Viimeiset 14 miljardia vuotta ovat yhden tason pulpahdus tässä ikuisessa ketjussa. Ihmisen kysymys "Mistä kaikki on tullut, tyhjästäkö?" on siis turha, koska kaikki on aina ollut olemassa.
Aika (ja aine) on ikuista, sillä ei ole alkua eikä loppua. Täten siis maailmankaikkeus on ollut olemassa aina eri muodoissa, eri tasoilla. Viimeiset 14 miljardia vuotta ovat yhden tason pulpahdus tässä ikuisessa ketjussa. Ihmisen kysymys "Mistä kaikki on tullut, tyhjästäkö?" on siis turha, koska kaikki on aina ollut olemassa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tuohan on se kaikkein loogisin ja ihmisen järjelle ymmärrettävin vaihtoehto. itsekin luulen että niin on.
ajatus siitä että joskus ei olisi ollut mitään (ei edes sitä tyhjää tilaa johon kaikki yht'äkkiä ilmestyi tyhjän räjähtäessä?), mutta nyt on näinkin paljon, on täysin järjetön. eivätkös useat niin ajattele että "tämä alkuräjähdys" on se ensimmäinen ja ainoa?
fysikaalisesti ajateltuna aikahan on makrotasolla mekanismi. Ja sikäli kun mekanismi pelaa, niin aika on olemassa.
Joidenkin mielestä alussa aikaa ei ollut, koska mekanismi ei ollut toiminnassa.
(Vähän sama juttu kuin, että jos ei ole aurinkoa, niin ei voi olla auringonlaskua...)
Kun sanot "fysikaalisesti ajateltuna", puhutko ihmisestä riippumattomasta vai ihmislähtöisestä aika-käsitteestä?
Itse en ottaisi ihmistä huomioon, siksi meidän onkin vaikea ymmärtää aika-käsitettä.
Toki se kaikki on ihmislähtöisesti sanottu, kun minä sanon, että aika on ikuista tai ollut aina olemassa ja että sillä ei ole alkua ja loppua.
energiaa on aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta aikahan on alkanut vasta silloin, kun ilmestyi materiaa. Sitä ennen ei ole aikaa ollut, vain pelkkää energiaa eri muodoissa ja ulottuvuuksissa.
Ajattelin pistää samaan pötköön teidän kanssa. :P
Todellakin aijalla ei ole loppua eikä alkua. Se miksi on ollut tyhjää. Tehdäänpäs näin. Otat puhtaan valkoisen paperin ja se on vielä tyhjä kun et ole kirjoittanut siihen mitään. Otat kynän ja kirjoitat siihen nimesi, hahaa nyt on mustaa valkoisella.
Eli perustelu kuuluu asiaan jossa tyhjässä syntyy kappaleita. Tämä liittyy luomiskertomukseen mutta vähän eri tavalla, koska kuka tahansa voi luoda itsensä tähän maailmaan sellaisena kuin on. Joku tietenkin luo itsensä vaikkapa planeetaksi kun ei osaa muuksi luoda. Tässä teille keksiä purtavaksi. :P
Aika kulkee kokoajan eteenpäin joten sillä ei ole loppua eikä alkua. Aika ei koskaan pysähdy, vaikka sinun tietokoneen kellosi aika pysähtyisi taikka sinä pysähtyisit ja hetken päästä alkaisit taas pystymään liikkumaan niin silti aika olisi kulunut. Eli aika kulkee aina eteenpäin. Yksinkertainen lause hyvin sanottuna. :P
Aika liittyy ainoastaan kolmiulotteiseen maailmankaikkeuteen!.
Sitä ennen olevassa ei ollut aikaa.
Nuthän pitää ymmärtää, että kolmiulotteinen, eli se minkä näemme fyysisillä silmillämme, ei on kuin pienen, pienen pieni murto-osa kaikesta muusta.
Siis onko koko kaikkeus ikuista ilman alkua ja loppua?
Vaiko vain osa kaikkeudesta on ikuista? Mikä osa ei ole ikuista?
(Ja uskotteko, että ihminen (( me, tai ne viisaimmat!)) todella pystyy ymmärtämään ja selittämään kaikkeuden ja ajan?)
on aina ollut ja aina tulee olemaan, mutta näkyvässä maailmankaikkeudessa ei välttämättä näin ole.
Ei mennyt Joon viesti perille, mutta kerta ei kohdallani ollut ensimmäinen! Itse käytän kaikkeutta ja maailmankaikkeutta synonyyminä. Tuo näkyvä-sana jäi avoimeksi viestissäsi.
kuten jo sanoin, "normaalille"ihmiselle näkyvä osa universumista on vain pieni ripaus kaikesta muusta, vaikka se niin järjettömän suurelta näyttääkin ja suurenee edelleenkin.
Jotkut näkevät hieman muutakin, mutta myös hyvin,hyvin monet tietävät paljon muuta, mitä kouluissa opetetaan.
Se tieto ei tule koulusta, vaan se avautuu valtavan pitkien aikojen kuluessa taas meidän tietoisuuteen.
Voin sanoa, että sillä tiedolla on aivan liian vähän tekemistä nykymaailman elämänmenon kanssa.
että maailmankaikkeus on alkanut kutistua eikä enää laajene? Mitäs sitten tapahtuu kun tiivistyy pieneen kokoon?
edelleen. Ja kaikkeuden massa on kait nippanappa riittävä sille että laajeneminen ei pysähdy. Jos se alkais kutistua niin mitä on edessä ? no uusi "pamaus" Ja kaikki alkaa alusta??
Itse tarkoitan 'ihmisellä' tätä biologista olentoa, jolla on juuri tällaiset aivot havaita maailmaa ja rakentaa kaikkeutta havaitsevia laitteita. Toki meissä on erittäin viisaitakin, mutta hekin joutuvat elämään ihmisyyden rajoissa.
Eli mietin ihmisaivon mahdollisuuksia ymmärtää ajan olemusta. Maailmankaikkeudessa 'aika' on x (mitä se sitten onkaan). Ihmisellä on kyky tajuta ja tutkia 'aikaa' tavalla y.
y ei siis voi tietää mitä x kaikkinensa on, ja siksi ihminen kysyy 'mistä kaikki on tullut?', mikä kysymyksenä taasen on triviaali kaikkeuden kannalta, mutta saa ihmisolennon pähkäilemään loputtomasti. Näin siis minä mietin.
Katso avausviestini.
Meidän havaitsemamme kaikkeus voi mustan aukon tms. kautta supistumisen lopussa pulpahtaa uudelleen jossain muualla tai posahtaa uudelleen kasvuun tässä samassa paikassa. Tämä pulpahtelu/sykkiminen on ikuista, ja nyt on menossa yksi mitätön vaihe ikuisessa jatkumossa. Kaikkeudelle ei siis ole alkua, ei loppua: kaikki on aina ollut olemassa, mitä syntymän ja kuoleman keskellä elävän ihmisen on kenties mahdoton täydellisesti ymmärtää.
Näin siis minä pähkäilen.
kirjan (en muista nimeä enkä tekijää)jossa kuvailtiin maailmankaikkeuden loppua siten että julmetun (kirjoittajan lisäys)pitkän ajan päästä alkais atomeja koossa pitävä heikko sähkö varaus heiketä ja lopulta loppua kokonaan ja näin ollen kaikki materia katoaa. Viimeisinä vielä köllöttelis (kirj.lis.)äärettömän tiheät massakeskittymät mutta lähtölaskenta niillekin on silloin jo alkanut. Tämä on hyvin pelkistetty versio siitä kirjan jutusta.