Mitenkäs tämä nyt meenekään:
Samankokoiset pallot, yksi rautaa,toinen styroksia ja kolmas puuta. Nämä pudotetaan Pisan tornista. tupsahtaako yhtäaikaa vai eriaikaan maan pinnalle? entäs kun ne pudotetaan 10km korkeudesta, sama juttu? Jos joku vois heittää ihan faktaa tästä kun en noita Galileo/Newton teorioita ymmärrä. Tämä tapahtuisi siis ihan olemassaolevissa olosuhteissa eikä minkään labran tyhjiössä tms.
Samankokoiset pallot, yksi rautaa,toinen styroksia ja kolmas puuta. Nämä pudotetaan Pisan tornista. tupsahtaako yhtäaikaa vai eriaikaan maan pinnalle? entäs kun ne pudotetaan 10km korkeudesta, sama juttu? Jos joku vois heittää ihan faktaa tästä kun en noita Galileo/Newton teorioita ymmärrä. Tämä tapahtuisi siis ihan olemassaolevissa olosuhteissa eikä minkään labran tyhjiössä tms.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Nopeiten tippuu rautapallo, toisena tulee puupallo ja vasta kolmantena styroksipallo. (kuten intuitio varmaan kertoi)
No mikäs sitten on tämä vakio g(putoamiskiihtyvyys), joka kuitenkin on sama näille kaikille palloille. Se tosiaan on sama noille kaikille ihan heti pudottamisen jälkeen.(pallojen kiihtyvyys maata kahti on sama) Sen jälkeen mukaan astuu painovoimalle vatakkainen voima nimeltä ilmanvastus, jolloin tilanne muuttu yllä olevaksi.
just kertoi, mutta vastaväittäjä meinas että tulevat yhtäaikaa maahan ja että Galileo jo tämän todisti. Mä olin sitä mieltä että tyhjiössä tulevat, mutta ei reaalimaalimassa. Olin siis oikeassa?
Juu, noinhan se menee. Kuussa on muuten tehtykin näytösluonteisesti tuo koe. Ei sillä, etteikö sitä olisi tehty jo tyhjiössä maan pinnallakin, mutta höyhenen ja rautakuulan yhtäaikainen tipauttaminen oli ihan näyttävä temppu.
Edes putoamisen alussa pallojen kiihtyvyys ei ole sama. Tämä johtuu ilmakehan palloihin aiheuttamasta nosteesta. Eli yhtenä koepallona voisi olla vielä heliumilla täytetty vappupallo, joka ei tipu ollenkaan, vaan lähtee ylöspäin.
Juu, pitää paikkaansa. Eipä tullut mieleen.
Luulisin kyllä,että nosteen vaikutus sisältyy ilmanvastuskertoimeen ilmaa raskaammilla kappaleilla.
Sehän on yleensä kokeellisesti määrätty.
Ei sitä kokeellista määritysstä välttämättä tehdä pudotuskokeilla, vaan tuulitunnelit on yksi keino, jolloin noste ei vaikuta.
Sitäpaitsi ilmanvastus on nopeudesta riippuvainen, jolloin jos sisällytettäisiin se noste ilmanvastuskertoimeen, niin sen pitäisi olla ääretön paikallaan ollessa. Lisäksi se kerroin on skalaari, jolloin siihen ei voi sisällyttää tietoa siitä nosteen suunnasta.
F-N=W-D
N=noste
W=paino
D=ilmanvastus
Merkitään: F-N=F(tod)=ma(tod) ,eli
ma(tod)=W-D
putoamisen rajanopeudessa
W-D=0 eli W=D
W=mg
D=c*ilman tiheys*v*v*A*0.5 eli
mg=c*ilmantiheys*v*v*A*0.5
putoamisnopeus v=SQRT(2*m*g/(c*ilmantiheys*A))
c on ilmanvastuskerroin ja A on poikkipinta-ala
Pitää olla:
F N D-W=0 ,(F on hitausvoima ), eli
F N=W-D
ja
F N=F(tod)=ma(tod)
eli
ma(tod)=W-D jne...
Noste todellakin vaikuttaa kiihtyvyyteen.
painovoiman lisäksi ilmanvastus. Samankokoisilla palloilla ilmanvastus on sama, mutta painovoima on suurin tietenkin rautapallolla, sitten puupallolla ja pienin styrokspalolla.
Painovoima lisää ja ilmanvastus vähentää alaspäin vaikuttavaa voimaa.
Ensin koskettaa maata rautapallo, sitten puupallo ja lopuksi styrokspallo. Tilanne on sama molemmissa tapauksissa.
Jos koe tehtäisiin tyhjiössä, niin kaikki pallot koskettaisivat maata samaan aikaan.
Unohdit saman kokoisen ilmapallon. Sen kun pudottaa maan pinnalta, niin se tulee silti viimeisenä maahan. Päätä jo, selvitetäänkö gravitaatiota tai jotain muuta.
(Tyhjiössä se ilmapallokin tulisi samaa vauhtia alas. Elävän elämän oikeassa tyhjiössä, ei Pisan kaltevassa tornissa.)
Ilmanvastus ei merkitse mitään,kun kerran muoto ja poikkipinta-ala ovat samoja.
Massa on se mikä ratkaisee ,on sitten tyhjiö tai ei.Ensin rauta ,sitten puu ja sitten styroksi.
Mitkä massat näillä muuten on?
Jos rauta- ja puupallot ovat onttoja ja näillä on kaikilla on sama massa,niin silloin tulevat yhtaikaa maahan,muuten aina painavuusjärjestyksessä.
Pimeellä keskiajalla uskottiin, että painavammat esineet putoo nopeemmin. Usko oli luja. Sitten Galilei meni kokeili. Ja usko oli väärä. Mutta uskovat näkyvät uskovan vielä tänäänkin.
ei usko ilmanvastuksen merkitykseen.
Se on kuitenkin hyvin merkittävä asia tällä planeetalla.
Varsinkin lentämisessä.
Koe "pitäsi" suorittaa esim. kolmella eri kokoisella (ja siten eri massaisella) rautakuulalla. Tällöin ne tulevat limimain yhtäaikaa maahan ja todetaan että massa ei vaikuta putoamiskiihtyvyyteen.
Tarkkaan mitattuna massaltaan suurin tulisi aina ensin maahan, ainakin jos ilmanvastus otettaisiin huomioon.
Syy tähän on se, että tiheydeltään samanlaisten kappaleiden massa on verrannollinen dimension kuutioon, poikkipinta-ala (ja vastuskerroin) vain dimension neliöön.
Putoamisessa pallojen loppunopeus on teoriassa
SQRT(mgh/(0,5m c)),c on kaikille samanmuotoisille palloille sama ilmanvastuksesta johtuva vakio.
Tuo nopeus tietysti kasvaa,jos m kasvaa ja pallojen pitäisi tulla painavuusjärjestyksessä maahan.Näin siis teoriassa.
Olen kuitenkin jostain lukenut,että pallon nopeus ei kuitenkaan kasvaisi jotain määrättyä nopeutta suuremmaksi vaan tulee lopun matkaa samaa nopeutta.
Joku varmaan tietää.
lähinnä, että käytettäessä suuritiheyksistä materiaalia ei ilmanvastuksen vaikutus ole kovin suuri noin pienillä nopeuksilla mitä parinkymmenen metrin aikana ehtii muodostua kuulalle . (eli ilmanvastusvoiman suhde painovoimaan on pieni)
Jos oletetaan, että pudotuskorkeus lasketaan kyseisen kappaleen maanpintaa lähimmästä pisteestä, niin hyvin lyhyitä matkoja pudottaessa pienempi massainen tulee ensin alas.
Tämä johtuu siitä, että samasta aineesta valmistettujen pallojen halkaisija kasvaa massan myötä. Niinpä isomman pallon massakeskipisteen etäisyys on kauempana maasta, ja niin siihen vaikuttaa keskimäärin pienempi kiihtyvyys kuin pieneen palloon. Näin pienempi massainen pallo tuleekin ensin alas. Myöhemmin kasvava ilmanvastus toki kääntää tilanteen toisin päin.
Maapallon kokoisessa systeemissä tätä voi olla vaikea mieltää, mutta jos käytetäänkin maan vetovoiman sijasta magneettia, ja isoa ja pientä rautakuulaa (vaikka laakeria), niin ero tulee ihan käsinkosketeltavaksi.
pitäiskö käyttää käsin kosketellen pyöreetä vai litteetä makneetteja siinä kokeesa ?
http://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/termv.html
Putoamisen rajanopeus on siis suoraan verrannollinen massaan.
Täällä äskettäin käsiteltiin jokseenkin samaa ongelmaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000021019983
Tästä sovelluksena voi todeta, että ilmanvastuksen vaikuttaessa jokaisella massa/ilmanvastussuhteella on oma putoamisen rajanopeutensa.
Mainitsemiesi materiaalien järjestys on rauta, puu, styroksi. Syy tähän on kappaleiden erilainen painon ja ilmanvastuksen suhde.
Vinkkaappas miten sait näppäiltyä tuon myyn,saatko peräti piinkin?
ΑΒΓΔΕΖΗΘΙΚΛΜΝΞΟΠΡΣΤΥΦΧΨΩ αβγδεζηθικλμνξοπρςστυφχψω
Kirjoittelen tekstin Wordissä ja siirrän sen sitten tänne.
SEn kuin kopioi halutun merkin Windowsin merkistöstä.
(Start -> Programs -> Accessories -> System Tools -> Character Map)
tai
(Käynnistä -> Ohjelmat -> Apuohjelmat -> Järjestelmätyökalut -> Merkistö)
Itse olen lisännyt linkin merkistöön tohon Start napi viereiseen "Quick Launch"-valikkoo, josta se on aina nopeasti saataville. Sun pitää siitä siis ensin valita haluamasi merkki/merkit, ja sitten painaa Copy jolloin ne kopioidaan "leikepöydälle". Sitten saat liittää ne tekstiisi normaaliin tapaan (ctrl v). Myös laskinta, sekä muistiota on hyvä pitää siinä hollilla.
Nämä merkit mitä tässä foorumilla näkyvät ovat Arial-fonttia, voit lisätä tähän minkä tahansa Arial-fontin merkin. Esim. tässä satunnainen merkkijono ×ŋύПףس٦№↕≡≈™∫▓שׁ∞∂⅜℅ﺝ ﻷ
Оннисмүи ПпцЦ
Nyt onnistui, kiitos vihjeistä!
siinä kävisi näin: kappaleet kun tiputetaan matkaan, niin rauta painavimpana ottaisi heti kaauheen etumatkan ja tippuisi hirmuvauhdilla ja suooraan ohikulkijaa otsaan. Tämä kuolis heti.
No puu sitten hieman kevyempänä tulisi toisena, vähän pienemmällä vauhdilla ja tuulikin vielä saattaisi vähän viepotella sitä sinne tänne. Ja jopa niin paljon, että lopulta se putoaisikin keskelle liikennettä, suoraan bussin tuulilasista sisään ja bussi ojaan. 15 kuollutta. Aika paha!
No sitten styroksi: se on tässä vaiheessa jo hyvää vauhtia kirimässä muita kiinni ja vauhti kiihtyykin koko ajan ja hyvältä näyttää. Mutta sitten! Ai perhana! Hirrvee myräkkä yhtäkkiä! Tuuli nappaa kiinni siihen ja lähtee viemään sitä ja eihän sillä hentona ja keveänä ole raukkaparalla muuta vaihtoehtoa kuin mennä mukana. Tuuli vie ja viipottaa ja styroksi koittaa taistella vastaan ja ilmanoste nostaa sitä aina vaan korkeammalle ja korkeammalle ja tunnelma kiristyy ja sitte: styroksi osuu just ohikiitävän lentokoneen turbiiniin. On vielä tietysti iso matkustajakone, nimittäin Boeing-Tosi Iso. Syöksyy suoraan maahan ja kierii mettikköön ja räjähtää ja posahtaa ja... 276 kuollutta... siis ei hyvä... Ei ollenkaan hyvä juttu...
Kyllä tää koe siis mun mielestäni kannattaisi nyt siis niin suorittaa jossain valvotuissa olosuhteissa, ihan vaan jo turvallisuudenkin nimissä. Eikö vaan?
Viestistäsi löytyy totuus.
kaikki perustuu paineen vaihteluun ja jutussasi esiinty ilmanpaineen vaihtelu.
Ja paineen vaihtelu perustuu siihen, että kaikki atomit räjähtävät koko ajan, jolloin ne peittävät jo olemassa olevasta tilasta, joka ei laajene tai kaareudu, koko ajan enemmän ja enemmän.
Tämän voit kertoa lasten lapsillesi, koska minä muutan ihmiskunnan maailmankuvan suhteellisesti vähintään yhtä totaalisesti kuin kopernikus mullisti sen ajan ihmisten maailmankuvan.
Mukava tarina kerrottavaksi lasten lapsille.
Savor
:);):)
Kumpi on paremman näkönen Uhura vai Lola Odusoga?
On ilmeisesti Castanedaa tullut "luettua" on sen lajin levotonta.
"Ja paineen vaihtelu perustuu siihen, että kaikki atomit räjähtävät koko ajan, jolloin ne peittävät jo olemassa olevasta tilasta, joka ei laajene tai kaareudu, koko ajan enemmän ja enemmän."
sic!
Janina!
Jenni 6v,jonsson rantaplan,koulainen ja kaikki muutkin ,samaa ,Tui tui!
Pistän maate
Teet tämän helpoksi: rauta, puu ja styroksi. Ihan vain aerodynamiikan pohjalta, Massa/poikkipinta-ala.
ntilooppi
uskovat vanhaa valhetta että kaikki pallot putoaisivat tyhjiössä yhtäaikaa.
uskomus on todistettu ja kumottu ajat sitten.
tietenkin massallisin rautapallo, puu, tyroksi järjestyksessä.
eikös kappaleiden vetovoima riipu massasta, mitä hä?
perusteella rautapallo putoaa ensin??
Ja kuinka paljon aiemmin?HÄ?
Tarkoitat varmaan Newtonin kaavaa
F GMm/r^2
On huomattava kuitenkin, että sen aiheuttama kiihtyvyys g kappaleelle saadaan voiman kaavasta
F = mg
Esitetään kaava muodossa
mg = GMm/r^2
tällöin huomataan, että m supistuu pois.
Tuossa on lisää http://www.tiede.fi/vanhakeskustelu/ketju.php?id=1428014