Eiköhän pikku hiljaa rupea olemaan päättäjillekin selvillä, että ilmastonmuutos on ihan oikeasti maapallon ja ihmiskunnan suurin uhka. Nyt on keksittävä, mistä saadaan ne valtavat rahasummat, jotka pitää satsata ilmastonmuutoksen hillintään. Nykyisin käytettävät noin 100 miljoonaa euroa ei riitä vielä mihinkään.
Ehdotan seuraavaa:
1) Windfall -voitot verolle = satoja miljoonia euroja
Windfall -voitoilla tarkoitetaan energiayhtiöiden päästökaupan takia saamaa voittoa. Voittoa kertyy siitä, että päästökauppa nostaa sähkön hintaa sähkömarkkinoilla, vaikka sähkön tuotantokustannukset eivät nouse vastaavasti. Jos Windfall voittoja ruvettaisiin verottamaan, tulisi siitä lievimpienkin arvioiden mukaan satoja miljoonia euroa.
2) Valtion eläkerahastosta ilmastosijoittaja = lähes miljardi euroa ympäristöteknologialle
Suomen valtio on yksi suurimpia sijoittajia maassamme. Sijoituksia rahastolla on reilusti yli 8 miljardia euroa. Valtion eläkerahastosta onkin tehtävä todellinen ilmastorahasto ja velvoittaa se sijoittamaan tietty osuus kokonaissijoituksistaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun muun muassa ympäristöteknolgian kautta. Eläkerahaston varsinaista toimintaa eli valtion eläkejärjestelmän piirissä olevien työntekijöiden rahoitusta tämä ei uhkaa.
Mitä mieltä olette?
Juha Beurling
www.juha.fi
Ehdotan seuraavaa:
1) Windfall -voitot verolle = satoja miljoonia euroja
Windfall -voitoilla tarkoitetaan energiayhtiöiden päästökaupan takia saamaa voittoa. Voittoa kertyy siitä, että päästökauppa nostaa sähkön hintaa sähkömarkkinoilla, vaikka sähkön tuotantokustannukset eivät nouse vastaavasti. Jos Windfall voittoja ruvettaisiin verottamaan, tulisi siitä lievimpienkin arvioiden mukaan satoja miljoonia euroa.
2) Valtion eläkerahastosta ilmastosijoittaja = lähes miljardi euroa ympäristöteknologialle
Suomen valtio on yksi suurimpia sijoittajia maassamme. Sijoituksia rahastolla on reilusti yli 8 miljardia euroa. Valtion eläkerahastosta onkin tehtävä todellinen ilmastorahasto ja velvoittaa se sijoittamaan tietty osuus kokonaissijoituksistaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun muun muassa ympäristöteknolgian kautta. Eläkerahaston varsinaista toimintaa eli valtion eläkejärjestelmän piirissä olevien työntekijöiden rahoitusta tämä ei uhkaa.
Mitä mieltä olette?
Juha Beurling
www.juha.fi
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kyse ole rahasta, vaan asenteista. Riippuu vain siitä miten haluaa elää. Mikään rahasumma ei pelasta maailmaa tuhoutumiselta jos jenkkityylinen elämäntapa jatkuu ja leviää.
koko kulutus mentaliteetti on lähtöisin.
Aivan naulan kantaan. Tämä korttitalo romahtaa juuri sillä hetkellä kun kulutushysteriä loppuu. Eli kyllä tämä ilmaston muutos saadaa pysähtymään pienillä teoilla, ei suurilla. Jos jokainen ihminen tekee pieniä tekoja niistä kertautuu helposti puro, joka onkin yllättäen eksponentiaalinen isojen rahakirstuissa. Ja silloin romahtaa.
Mitä yksityinen ihminen sitten voikaan tehdä? No, hyvin pieniä asioita. Itse olen hyvin paljon Linkolan linjoilla vaikka sähkö taloon tuleekin. Pentti kun on periatteeltaan täysin oikeassa.
Itse en esim osta mitään elintarvikkeita joita olisi pakattu muoviin. Muovipakkaukset kuluttavat luontoa ja kertovat suurista ketjuista. Ostan ruuan pääosin suuremissa erissä maanviljelijöiltä.
Pyrin polttamaan kaiken minulta tulevan jätteen. Koska jätteen pienpoltti aiheuttaa luontoon sekä nokea että päästöjä, estävät ne tehokkaasti auringonvalon lämmittävää vaikutusta maapallolle, ja maapallo jäähtyy. Samalla olen pystynyt jo kahdeksatta vuotta peräkkäin pienentämään lämmityskustannuksiani. Tämä vaikuttaa taas kertautuvasti yritysten voittoihin. Erinomainen lämmön lähde on muuten nuo maitotölkit, joita ihmiset pakkaavat viisi aina yhteen purkkiin. Parilla muovikassillisella lämmittää vuorokauden.
Puhelimina käytän vanhoja peruspuhelimia. Ilman mitään lisäarvoja. Puhelin on puhelin, sillä puhutaan.
Vaatteet ja liikkumisvälineen hankin perusteellisen laatuvertailun jälkeen. Niimpä halvin ei aina ole paras, kun tarkastellaan tuotteiden kestävyyttä ja sitäkautta tuotannon vaikutuksia luontoon. Puserot ja takit kestävät pesuista huolimatta hyvin 15v jos ne ovat valmistettu laajukkaasta materiaalista. Ja hyvin hoidettuina 20v vanhat kengätkin näyttävät melko uusilta. Jos olette jalkineissa epävarmoja, kysykää alueenne suutareilta mitkä ovat laadukkaita merkkejä.
Ja kaivamalla pihakaivon tai ottamalla sen käyttöön ns. kaksivesijärjestelmässä, säästää
kunnallista vettä. Mikäli vain juomavesi tuotetaan kunnallisen vedenpuhdistuksen kautta, säästetään energiaan, pohjavesiä, kemikaaleja ja puhdistamo investointeja todella paljon. Tasaisesti ympäri maata otettu ns. vessanvetovesi tai nurmikon kastelu/autonpesuvesi/suihkuvesi/käsienpesuvesi kuormittaa maltillisesti pohjavesivarantoja. Samalla se hillitsee koko ajan kasvavaa kulutusta ja siitä johtuvua investointeja.
Valt.yo on täysin oikeassa. Meidän tulee muuttaa asenteita. Ja jos 10% suomen kansasta sen tekee, muut eivät tunne itseään oudoiksi, ja uskaltavat muuttua mukana. Sen jälkeen puhevalta onkin siirtynyt kuluttajille. Ottakaamme oppia esim. saksalaisista. He osaavat kuluttaa taloudellisesti.
http://www.nakokulma.net/index.php?topic=9015.0
http://www.nakokulma.net/index.php?topic=9117.0
Aivan oikein! Ei mikään rahasumma sinällään pelasta maapalloa, mutta fakta on myös se, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan sekä asenteiden muutosta tavallisten kuluttajien taholta, että lisää taloudellisia resursseja muun muassa mm. vähäpäästöisempien bioenergioiden kehittämiseen. Vastuussa ollaan siis me kaikki taviksista aina poliittisiin päättäjiin.
Juha
www.juha.fi
Katsokaapa tämän firman sivuja.
Kannattaa varmaan jo nyt ostaa osakkeita ennen kuin loppuvat.
www.suomentuulienergia.fi
Täysin väärin !!! Ei tietenkään pidä ostaa yritysten osakkeita vaan niiden TUOTTEITA.
Jos ihmiset sijoittavat rahansa yritysten osakkeisiin, ei yhteyskunnassa tapahdu minkäänlaista asennemuutosta. Ja juuri sitähän tässä ajetaan takaa: asennemuutosta !!
Mutta hankkimalla oman tuuligeneraattorin, pystyy vaikuttamaan tämän yhteiskunnan käyttäytymiseen ja sitäkautta rakenteisiin. Ja silloin sijoitettu pääoma todella tekee työtä ymäristön hyväksi. Eikä vain muutamien henkilöiden taloudelliseksi hyväksi.