Tanssin taikaa!

Mieti, mitkä kriteerit silloin painoi eniten vaa'assa kun tuon kumppanisi aikoinaan valitsit?
Itsehän silloin kielsit tanssin itseltäsi. Ikävää, että kumppanisi on ahdasmielinen. Minulla on yhteistä taivalta siippani kanssa takana yli 20 vuotta. Käymme tanssimassa, yhdessä ja erikseen, eikä koskaan ole ollut sanomista kummallakaan eikä turhia epäilyjä.

Kunnioittaa toki täytyy toisen mielipiteitä jos tiettyyn parisuhteeseen ryhtyy, mutta rajansa kaikella. Onko onnellinen olotila olla aina siellä narun vedettävässä päässä.

Kuvitteletteko te miehet ...

Nainen on paljon haluttavampi kun hänellä on omaa tahtoa ja hän sopivasti sitä näyttää ja osoittaa.

Todella harmi kun jouduit luopumaan tanssiharrastuksestasi. Vieläkään ei liene liian myöhäistä. Sanot vaan että kummastakaan et luovu, miehestäsi etkä tanssiharrastuksestasi. Tanssiminenhan on todella mukava liikuntamuoto. Ilman sitä miehenmetsästystäkin ;).

Itselleni tanssi on myöskin yksi lempiharrastus. Pakko päästä muutaman kerran vuodessa humppaamaan ja valssaamaan. Lisäksi viikoittain salsaa ja itämaista vatsatanssia. Jos mies ei siedä tanssiharrastuksiani, kovaa vääntöä ja keskustelua siitä jouduttaisiin käymään :).

Parempi vain olla miehenä kuvittelematta siitä naisten mahdollisesta metsästysinnosta yhtään mitään, varsin helpolla pääsee, kun katselee sormussormet. Jos niissä kiiltelee, niin sellaiset ihmiset voi oikopäätä jättää saattokyselyjen ulkopuolelle.;) Eihän tuon tanssiharrastuksesi uudelleen aloittaminen ole vieläkään myöhäistä. Sanot vain miehellesi, että käydäänpä reipas liikuntakoulu ja viet toisen tanssiopetukseen, näitä koulujahan on ainakin täällä Hesan lähettyvillä pilvin pimein ja niissä on yleensä vielä huutava pula miespuolisista "opiskelijoista".