Joo, haluaisin oppia ruotsia. Nyt aikuisiällä (alle 30v.)haluaisin kertakaikkiaan oppia kielen, vanhempana se ei ehkä enää sitten ole niin tärkeeä minulle. Mutta mikä olisi se paras keino? Ammattini on "data"-ala ja sen puitteissa olisi hauska oppia kieli, mutta miten olisi viisainta edetä. Vielä yksi lisäjuttu. Olen itekseni miettinyt, oppiiko kielen vaikka jotain kirjaa(ei oppikirjaa) vain lukemallaa ja lukemalla ja vielä vaan lukemalla, vaikka romaania, vaikka ei tekstiä ihan kaikkea ymmärtäisikään. Vai lieneekö menetelmä hyödytön?
Halu oppia ruotsin kieltä on kova.
"Poika Uudeltamaalta...
12583
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen oppinut ranskaa ja latviaa eniten niin, että minulla on
sama kirja sekä opiskeltavalla kielellä että suomeksi.
Valitse joku ohuehko kirja aiheesta joka kiinnostaa sinua
ja lue sitä ruotsiksi. Jos joku juttu ei aukea, katso käännöksestä.
Nykyään nettiradio auttaa kovasti. On tietysti eri asia
opiskella riikinruotsia kuin suomenruotsia, mutta toisaalta
voit oppia molemmat.
Itse kun tulin Ruotsiin en käsittänyt mitään, koska ääntämys täällä on niin tyystin eri kuin mitä koulussa opetettiin. Sehän oli kaiketi jotain rantaruotsia.
Rupesin sitten lukemaan lehtiä, ja kun radiossa kuuli samat jutut, niin se helpotti.
http://www.dn.se
http://www.sr.se
http://www.aftonbladet.se
http://www.expressen.se
http://www.svt.se
Näistä voit sekä lukea että kuulla riikinruotsia.
Lykkyä tykö!
P.S. Ennen luulin, että ruotsi olisi ollut maailman rumin kieli, mutta kyllä tanska sen vielä alittaa roimasti. Siellähän ei omat vauvatkaan tahdo oppia kieltä samassa tahdissa kuin muut lapsoset omia äidinkieliään.
Olet jo saanut hyviä neuvoja. Kun kerran kerrot, että olet data-alalla, niin lue data-alan juttuja ruotsiksi. Jos tiedät jo tekstin asiasta paljon, on sen tulkitseminen paljon helpompaa. Tämä ei tietenkään ole ainoa tapa oppia, eikä yksinään taitaisi riittääkään, mutta hyvä tuki muulle opiskelulle.
Lue siitä, mistä jo tiedät. Myöhemmin osaat lukea siitäkin, mistä et vielä tiedä.
Minun neuvoni: graniittinen äidinkielipohja on rautaa. Listasin tuohon alas tämän ketjun kielivirheitä, joita sinun tulee hyvän yleissuomen nimissä välttää. Vältä myös murresanoja, paitsi jos niillä on jokin erityisfunktio.
Sulkumerkkejä tarvitaan myös ruotsissa. Kiinnitä huomiota niiden ilmavuuteen (= ne vaativat eteensä ja jälkeensä välilyönnin).
Kieli on kommunikointia, muista se, poikani.
VÄÄRIN: itekseni
OIKEIN: itsekseni
VÄÄRIN: joku ohuehko kirja
OIKEIN: jokin ohuehko kirja
VÄÄRIN: Siellähän ei omat vauvatkaan tahdo oppia kieltä samassa tahdissa kuin ...
OIKEIN: Siellähän eivät omat vauvatkaan tahdo ...
Objektimuotoon kiinnittäisin myös sisällyksellistä huomiota. Sanoit haluavasi oppia ruotsin KIELEN. Minä käyttäisin aikuisopiskelijan kohdalla partitiivimuotoa = ruotsin KIELTÄ. En halua masentaa sinua, mutta niin se vain on, ettei tässä oikein akkusatiivi käy.
Lykkyä tykö!
Och samma på svenska: - - - - - - - - -
Mutta mutta, minäpä haluaisin oppia koko kielen! Enkä vain vähän sitä. No, totta puhuen ja vakavasti: Suomen kieli on myös eräs kiinnostukseni kohteista! Sitä harrastan ja mielelläni kirjoittelen oikein ja taidan osatakin vähän sitä oikeinkirjoitusta;
joskus on kuitenkin kiva leikitellä ja antaa mennä vain, miten sattuu tulemaan. Palstoilla kun ei kielioppisääntöja kovasti kunnioiteta, mitä nyt olen täällä suomi24:ssa seurannut,jää se siksi välillä iteltänikin. Huips, ja hymyä huuleen!
http://www.idg.se/
Ei lopu luettavat, kaikkea tietotekniikasta.
Kun kerran olet atk-alalla, miksipä et yhdistäisi kielen oppimiseen tietotekniikkaa. Yksi erikoinen ajatus tuli mieleeni. Kielen oppimisessa voi käyttää jotakin käännösmuistiohjelmaa, jos sinusta tuntuu, että tekstin tutkiminen sekä opeteltavalla että jollakin toisella kielellä kävisi ainakin vaihtelusta.
Lyhyesti sanottuna käännösmuisti on ohjelma, joka segmentoi lähtötekstin ja kohdesegmenttiin eri "laatikoihin". Kohdesegmenttiin sitten kirjoitetaan käännös toisella kielellä. Vähitellen tekstistä syntyy tietokanta, josta voi hakea sanoja ja ilmaisuja mm. kontekstihaulla. Ohjelmaan voi yhdistää myös sanastoja, joita voi tehdä itse tai käyttää valmiita, sanakirjoja ym. Itse olen opetellut erästä vierasta kieltä alkeista lähtien käännösmuistiohjelman avulla.
Tästä ei varmaan oikein selviä, mitä on kysymys, mutta tutustu vaikka ohjelmaan nimeltä Worfast (www.wordfast.net), jonka demoversio on muuten toimiva paitsi, että käännösyksiköiden määrä muistissa on rajattu.
WordFastin ohella tutustumisen arvoisia CAT-työkaluja voisivat olla mm. (aakkosjärjestyksessä) Corel CATALYST, Déjà Vu, Helium, LocStudio, SDLX, Star Transit ja Trados. Eivät ole välttämättä ihan halpoja ohjelmia, mutta haukkuvat kyllä ammattikäytössä hintansa.
Yhtä olen käyttänyt vuosien ajan enkä kadu hankintaa lainkaan.
Kaikille vastaajille suurkiitos ja suurkumarrus!
Käännösmuistiohjelmaa voi käyttää kielen oppimiseen siten, että ensin kirjoitetaan oppikirjan lukukappale tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallennetaan. Sitten tehdään kappaleesta sanasto käännösmuistiohjelman ymmärtämässä muodossa. Tämän jälkeen teksti käännetään käännösmuistiohjelmalla toiselle kielelle. Kun on muutaman kappaleen kirjoittanut ja kääntänyt, muistissa alkaa olla tietoa, jota voi hakea erilaisilla toiminnoilla. Suoraan sanastosta tulevat osumat näkyvät käännettäessä ja ne voi kutsua yhdellä kommenolla. Kohta koossa on merkittävä tietokanta, josta voi etsiä sanoja, ilmaisuja ja rakenteita.
Menetelmä sopii kielen opiskeluun etenkin sellaisille, jotka oppivat kirjoittamalla, ei vain katsomalla ja lukemalla. Oppimisessa jokainen on yksilöllinen. On käytettävä menetelmiä, jotka itsestä tuntuvat toimivan. Jotta opiskelusta ei kuitenkaan tule puuduttavaa, menetelmiä kannattaa vaihdella, sillä myös kielitaidossa on kyse erilaisista osa-alueista.
Mutta enemmän haluaisin osata.
Lisää ruotsia kiitos....