Toleranssiprinsiippi

Looginen empirismin on kyllä menettänyt erilaisten tarkistusten kohteeksi joutuessaan 30-luvun iskuvoimaansa, mutta se mitä siitä on tullut on yhä aikamme elinvoimaisimpia filosofisia suuntauksia, näet analyyttisen filosofian haaraan sulautuneena.

juuri se oli loogisen empitismin lähtökohtana, jonka omaksuman näkemyksen mukaan kaikki perinteiset filosofiset ja metafyysiset kysymykset eivä'tr ole ongelmia ensinkään. Ne ovat näennäiskysymyksiä, sillä maailmankatsomusta ei ole olemassa tiedollisena asiana se kun on vain elämäntnteen systematisoitu ilmaus. Filosofiasta jää jäljelle vain tieteiden metodologia, tieto-oppi ja matemaattinen logiikka. Filosofian todellisuuden alueena on vain inhimiliinen kieli, eikä olevaisen kokonaisuus. Filosofian tehtävä on kielenkäytön oikaiseminen, vääröt arkitodellisuuden analogiat johtavat näennäiskysymyksiin ja näiden sielullisten pulmatilanteiden, kielisekaannusten poistaminen on filosofisaen erittelyn päätehtäviä, Jokainen voi Carnapin kuluisan toleranssiprinsiipin mukaan konstruoida kielensä kuten haluaa, logiikassa ei ole mitään moraalia, kunhan on selvillä mitä elementaarilauseita käsitteet vastaavat tai mikä sisällys niillä on, tai jos sellaisia vastineita ei ole, mitä inhimillisiä tunneseikkoja ne edustavat.