Looginen empirismin on kyllä menettänyt erilaisten tarkistusten kohteeksi joutuessaan 30-luvun iskuvoimaansa, mutta se mitä siitä on tullut on yhä aikamme elinvoimaisimpia filosofisia suuntauksia, näet analyyttisen filosofian haaraan sulautuneena.
juuri se oli loogisen empitismin lähtökohtana, jonka omaksuman näkemyksen mukaan kaikki perinteiset filosofiset ja metafyysiset kysymykset eivä'tr ole ongelmia ensinkään. Ne ovat näennäiskysymyksiä, sillä maailmankatsomusta ei ole olemassa tiedollisena asiana se kun on vain elämäntnteen systematisoitu ilmaus. Filosofiasta jää jäljelle vain tieteiden metodologia, tieto-oppi ja matemaattinen logiikka. Filosofian todellisuuden alueena on vain inhimiliinen kieli, eikä olevaisen kokonaisuus. Filosofian tehtävä on kielenkäytön oikaiseminen, vääröt arkitodellisuuden analogiat johtavat näennäiskysymyksiin ja näiden sielullisten pulmatilanteiden, kielisekaannusten poistaminen on filosofisaen erittelyn päätehtäviä, Jokainen voi Carnapin kuluisan toleranssiprinsiipin mukaan konstruoida kielensä kuten haluaa, logiikassa ei ole mitään moraalia, kunhan on selvillä mitä elementaarilauseita käsitteet vastaavat tai mikä sisällys niillä on, tai jos sellaisia vastineita ei ole, mitä inhimillisiä tunneseikkoja ne edustavat.
juuri se oli loogisen empitismin lähtökohtana, jonka omaksuman näkemyksen mukaan kaikki perinteiset filosofiset ja metafyysiset kysymykset eivä'tr ole ongelmia ensinkään. Ne ovat näennäiskysymyksiä, sillä maailmankatsomusta ei ole olemassa tiedollisena asiana se kun on vain elämäntnteen systematisoitu ilmaus. Filosofiasta jää jäljelle vain tieteiden metodologia, tieto-oppi ja matemaattinen logiikka. Filosofian todellisuuden alueena on vain inhimiliinen kieli, eikä olevaisen kokonaisuus. Filosofian tehtävä on kielenkäytön oikaiseminen, vääröt arkitodellisuuden analogiat johtavat näennäiskysymyksiin ja näiden sielullisten pulmatilanteiden, kielisekaannusten poistaminen on filosofisaen erittelyn päätehtäviä, Jokainen voi Carnapin kuluisan toleranssiprinsiipin mukaan konstruoida kielensä kuten haluaa, logiikassa ei ole mitään moraalia, kunhan on selvillä mitä elementaarilauseita käsitteet vastaavat tai mikä sisällys niillä on, tai jos sellaisia vastineita ei ole, mitä inhimillisiä tunneseikkoja ne edustavat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Filosofialla on yksi ylivoimainen käsite työkalunaan (jonka myös pystyy kyseenalaistamaan)..tuo käsite on miksi.
Filosofialla ei ole tehtävää. Filosofia on kysymyksiä. Filosofiaa voidaan ajatella laajemmin mielekkäimmän vaihtoehdon puntaroimisena...
Looginen empirismi...koetaan koetaan, kuhan ensin tiedetään mitä ja miksi koetaan.
Nimiä on kiva antaa, se helpottaa kommunikointia. Muusta se ei mitään kerrokkaan. Filosofia kykenee tämänKIN kyseenalaistamaan.
Varsinainen filosofinen taipumus ilmenee lähinnä kykynä ihmetellä tavallista ja arkipäiväistä jolloin joutuu asettamaan probleemikseen ilmiön yleisen puolen
Metafyysistä harrastusta analyyttisellä filosofialla loogisen empirismin tavoin ei kuitenkaan ole, mutta sen voi silti sanoa pohtivan myös perimmäisiä kysymyksiä, joskin näillä on nyt aivan toinen muoto. Ne ovat kieliongelmia. Pohdittaessa aineen tai hengen ongelmaa, ei kysytä mitä tai millaisia substansseja ne ovat, vaan mitä nämä sanat merkitsevät sekä kuinka niitä kielessä käytetään