Olen huomannut, että ihan kaikkialla tulee vastaan kylttejä ja muita plakaatteja yhteiskunnassamme turuilla ja toreilla, missä on suomen kielen kirjoitusvirheitä. Onko tullut uudistusta ohjeisiin, että tavuuviivaa ei tarvi tuoollaisissa käyttää vai mistä johtuu, että yhdyssanoja ei kirjoiteta yhteen tai esim. jos ne jossain yleisessä kyltissä vaikka jakaantuvat eri riveille, niin ei laiteta tavutusviivaa ollekaan?
Sitten vieklä, että kirjoitetaanko ruotsin sana fängelse område yhteen vai erikseen? Entäs englannin prison area?
Kiitos vastauksista!
Sitten vieklä, että kirjoitetaanko ruotsin sana fängelse område yhteen vai erikseen? Entäs englannin prison area?
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tosin omassakin kirjoituksessasi on paljon virheitä, mutta annettakoon anteeksi tämän kerran, kun olet muuten oikealla asialla.
Vastauksena loppuosan kysymyksiisi: ruotsiksikin kirjoitetaan yhteen fängelseområde mutta englanniksi erikseen prison area.
Helsingin vankila Sörnäisissä, kirjoitettu kyltissä pihalla ruotsiksi:fängelse område. Syy miksi se on noin?
No syy on yksinkertaisesti se, ettei kyltin tekijä tai kirjoittaja ole tuon paremmin osannut.
Toinen esimerkki väärin kirjoitetuista kylteistä löytyy osoitteessa Ensilinja 1 (Hki), jonka saneeraustyömaan toimeksiantaja on HKR:n Tilakeskus. Työmaakyltissä tuo Tilakeskus on ruotsiksi kirjoitettu Localcentralen vaikka sana tietenkin pitää kirjoittaa k:lla eli Lokalcentralen.
Näitä virheitähän sattuu, kun ei osata eikä olla tarkkoja.
ainoastaan kirjoiteta plakaatteta väärin, vaan myös tärvellään oikeinkirjoitettuja asiallisia kehoituksia, ja oikein kahdella kielellä.
Saanko antaa kaksi esimerkkiä? Espoossa erään juLkisen tilan WC:ssä oli teksti
"GLÖMM INTE ATT SPOLA"
tärvelty raaputtamalla muotoon:
"GLÖMM INTE ATT SOLA"
Eikä suomen kieletäkään jätettä rauhaan.
"MUISTA HUUHDELLA"
oli raaputettu tällaiseksi:
"MUISTA HUUDELLA"
Espoolainen viina voisi kerrata "otta- ja oittaverbit" :) sekä kerrata sijamuodot.
Mutta hauskaa kokemusta, joten pienet virheet annettakoon anteeksi.
Espoon Soukkaan ajeltaessa huomioni kiinnittyi myös kahdenlaiseen tapaan kirjoittaa ruotsinnos eli toisessa liittymässä luki Sökö ja toisessa Söko.
Meidän kansakoulumme mukavuuslaitoksen WC-säiliö, ei siis pönttö, oli sijoitettu melkein katon rajaan. Säiliön kyljessä luki: TEHO, jota poikaviikarit olivat täydentäneet, jolloin se sai muodon: JÄTEHOITO.
Yleisemmin siihen oli kuitenkin lisätty: TEHOTON, joka ilmensikin paremmin koneiston toimintakuntoa, ainakin pakkasilla.
eri tavoin eri puolilla Suomenniemen kansakouluja. Meillä oltiin rohkean kunnioittavasti puhuteltu jotakuta: OletTE HOmo.
Meidän vessassamme luki: VEDÄ VESSA. Siihen oli kirjoitettu alle: MIHIN?
Minun kansakoulussani (rakennukset purettu toistakymmentä vuotta sitten) oli vielä ekologia arvossaan. Puuceessä siis asioitiin.
Seinällä teksti:
JOKA TISKILLE TIPUTTAA SAA KIELELLÄ LIPUTTAA