Ei nyt jaksanut ite fysiikan oppeja miettiä, mutta tuli mieleen arkipäivän tilanne.
Kuvitellaan että auto tankataan polttoaineella (mitä tahansa) kovalla pakkasella (ei ihan täyteen tankkia). Sitten odotellaan hellekelejä ja lähdetään ajamaan autoa. Tällöinhän nestetilavuus on kasvanut, joten pääseekö autolla nyt pitemmälle, kuin jos olisi ajettu pakkasella. Oletetaan ettei haihtumista yms. kitkan muutoksia koneessa (autossa) huomioida.
Jos joku viisas toteaisi tämän.
Kiitos.
Kuvitellaan että auto tankataan polttoaineella (mitä tahansa) kovalla pakkasella (ei ihan täyteen tankkia). Sitten odotellaan hellekelejä ja lähdetään ajamaan autoa. Tällöinhän nestetilavuus on kasvanut, joten pääseekö autolla nyt pitemmälle, kuin jos olisi ajettu pakkasella. Oletetaan ettei haihtumista yms. kitkan muutoksia koneessa (autossa) huomioida.
Jos joku viisas toteaisi tämän.
Kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuuluu kyllä enemmänkin kemian puoelle, mutta tankissa olevan polttoaineen energiamäärä riippuu sen painosta ei suoraan tilavuudesta. Tankin sisällön paino pysyy samana riippumatta lämpötilasta.
Polttomoottori käy paremmalla hyötysuhteella kuumalla ilmalla, joten sama painomäärä pensaa vie pitemmälle.
Fysiikkahan kaikki on loppupeleissä, siis atomien välinen vuorovaikutus yms.. Sanotaanko että kemia on fysiikan sovellus.Minun mielipide.
Vastaus kyllä selkis.
Jos kerran noin on, niin miksi ihmeessä turboissa on välijäähdyttimiä, ja lentomoottoreissa on jopa käytetty vesisuihkutusta seoksen jäähdyttämiseksi?
Varsinkin bensamoottorissa turbon tarkoitus on nostaa moottorin tehoa. Moottorin teho on verrannollinen sen kautta menevään ilmamäärään. Jäähdytetty ilma on tiiviimpää, niinpä sitä menee moottorin kierroksella enemmän läpi kuin kuumempaa ilmaa. ja näin saadaan suurempi teho.
Hyötysuhde on eri asia teoriassa termodynaaminen hyötysuhde on sitä suurempi, kuin mitä suurempi on palamislämpötila.
Mitä taas tulee ulkolämpötilan vaikutukseen polttoaineen kulutukseen, niin todellisuudessa autot kuluttavan enemmän talvella, tosin ero johtuu pääasiassa kylmän moottorin käynnistämisestä.
Edelleen kysyisin, onko palamislämpötila silloin korkeampi, kun suuremman ilmamäärän kanssa pystytään polttamaan enemmän polttoainetta, vai silloin, kun pienemmän ilmamäärän kanssa poltetaan vähemmän polttoainetta?
Ainakin kun poltan puita uunissa, niin suuremmalla puumäärällä saan aina kuumemman uunin. Miten lie moottorin laita?
laiha seos on moottorissa kuumempi ja polttaa mäntään reiän, on moni saanut saituuttaan todeta.
Tässä pitäisi tietää millä tavalla se bensiinimittari laskee sen bensiinin.
Jos se laskee litroja niin silloin saa samalla rahalla enemmän bensaa mitä kylmempää se on.
Jos tankaa talvella ja sitten odottelee kesää niin pitemmälle pääsee ,kuin kesällä ostetulla bensalla,jos bensan hinta pysyy vakiona(vitsi).
Bensaa kyllä säilytetään maanalaisissa säiliöissä,joten luultavasti se on aina yhtä lämmintä tankatessa ,suvet talvet.
Jos se mittari taas laskee kiloja,niin on sama milloin tankkaa,yhtä pitkälle pääsee.
Joo ajattelin liian suppeasti, tietenkin se energiamäärä on sidoksissa massaan eikä tilavuuteen.(hävettää) Pääteehän se erään einsteinin kaavakin...
Tietenkin käytännössä ei mene näin yksikertaisesti tämä.
Kiitoksia vastaajille.