Taisi olla niin että nesteen kiehumispiste laskee paineen laskiessa. Kuinka pystyy määrittelemään etanolin kiehumispisteen tietyssä paineessa, sellaista diagrammikäyrää siis etin vaan eipä mistää löydy. Ideana on toteuttaa alipaineessa tapahtuvan hyörystymisen avulla jäähdytin, vesi tässä ei toimi sillä se vaatii erittäin pienen paineen jotta päästäisiin lähelle nollaa.
etanolin kiehuminen
höyrystelijä
111777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei jaksa alkaa tarkistamaan järjen kanssa, vaan kopioin jotain:
Tn = T [(R * T * (pn – p)) / (85 * p)] , missä pn = normaali-ilmanpaine
Tuosta saanet haluamasi asian ulos.
Löytyy Googlen haulla: [paine kiehumispiste höyrystymisentalpia]
Troutonin kaavalta vaikutti tuo. Likiarvonhan se vain antaa, eli ennen kuin käyttää tuota niin kannattaa miettiä sopiiko se omaan tarkoitukseen. Tietyissä tapauksissa tuo toimii mainiosti, toisissa taas ei ollenkaan.
esim. etyleeniglykoli
Eg ei taida sopia tuollaiseen, sillä ei kovin helpolla höyrysty (Vai millaisilla lämpötiloilla operoidaan?) Etanolikin voi olla liian paloherkkää kuin myös esim. eetteri. Parhaita ehkä olisivat halogenoidut hiilivedyt, kuten ilmastointilaitteiden kylmäaineet esim. tetrafluorietaani. kloroformikin voisi käydä. Arvailuja
Kaiva käsiisi kirja Atkins: Physical chemistry. Sieltä voit löytää laskuapuja ja taulukoita.
Vai oletko rakentamassa nimenomaan etanolin puhdistuslaitteistoa ;-)
Saishan siitä samalla tislaimenkin, iskä kiinnostu heti asiasta. Etanolin tislaaminen on vaan tavan lämmittämisellä normipaineeessa paljon helpompaa. Ja totta ei se etanolillakaan tule helposti onnistumaan se jäähdytys, mutta ei glykolilla ainakaan kun se kiehuu noin 197 asteessa! Asetonia oon kanssa miettiny, pitäs vaan ensin hankkia vakuumipumppu mutta nehän ne vasta on kalliita..
Jos ei tulipalon/räjähdyksen vaaraa ole, niin mitä olisi ihan eetteri (kp. 35 C, muistaakseni).
Entä sitten lämpökapasiteetit? Miten mikäkin aine pystyy siirtämään lämpöä. Tutustu taulukoihin. Myös siinä atkinsissa.
Eetteri, mikä sen kauppanimike on, ja mistä sitä saa? Toiseksi onko sen toinen nimi dietyylieetteri? Ajattelin kans mahdollisena pentaania (kiehuu 36 C) mutta se selvästikin harvinaisempi alkaani, kun sitä ei voi käyttää nestekaasuna vaan ihan nestemäisenä polttoaineena.
"Tavallista" eetteriä, dietyylieetteriä, C2H5-O-H5C2 eli Et-O-Et saa apteekista. Siinä on omalaatuinen haju. Jonkin verran sillä on ollut väärinkäyttöäkin, sillä se on huumaavaa. Silti sitä saanee edelleen apteekista. Itse olen sitä hakenut muutama vuosi sitten. Sitähän käytetään nukutusaineena. Perhostenkeräilijät tainnuttavat perhoset sillä. Äärimmäisen paloherkkää se on, joten ole varovainen.
Pentaani tuskin mikään kauhean harvinainen on, joten kyllä sitäkin voi saada esim. apteekista. Matalalla kiehuva petrolieetteri (niitä on monenlaisia jakeita. melkein sama kuin puhdistettu bensiini) voisi myös tulla kysymykseen.
Arvaan että olet rakentamassa tietokoneeseesi jäähdytintä.
Rakensin oman systeemin aikanaan kupariputkesta. Sisällä asetonia ja poistin paineen jääkaapista napatulla kompressorilla. Lämmittämällä asetoni niin, että se kiehuu pumppauksen aikana saa suuremman alipaineen kuin mitä pumppu kykenisi tuottamaan (poistetaan siis ilman mukana myös asetonihöyryä).
Muistaakseni valmis systeemi alkoi kiehua jossain 34 asteen tienoilla.
se on sen asetonin kiehumpiste, mutta paljastan että kyseessä olisi toteuttaa tee-se-itse kylmälaite kaljanjäähdytykseen, tällöin tarvittaisiin selvästi mmatalampi lämpötila.