ymmärrä, siksi kysyisin tuota palamisen ja hapettumisen eroa, varsinkin kun kyseessä on otsoni (itselläni on otsonaattori). Otsonaattorin väitetään pystyvän hapettamaan esim häkää, CO:ta, ---> eikös siitä silloin tule hiilidioksidia niikuin häkää poltettaessa???. vapautuuko otsonoitaessa häkää energiaa?? Niin ja tapahtuuko palamista pelkällä otsonilla, esim syttyykö tulitikku tilassa jossa on pelkkää otsonia?
en paljoa kemiasta
iteppä minä
5847
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hapettuminen ja pelkistyminen voidaan määritellä elektroninsiirtoreaktioina. Hapettuva aine luovuttaa elektroneja ja pelkistyvä vastaanottaa. Palaminenkin on hapettumista. Aine yhtyy happeen, jolloin aine hapettuu. Hiilimoksidi ja otsoni reagoivat keskenään, ja reaktiota voidaan sanoa palamiseksi, sillä se yhtyy happeen. Myös ruostuminen on palamista, ja esim. reaktio, jossa magnesium reagoi hiilimonoksidin kanssa, sillä molemmissa tapauksissa aine yhtyy happeen. Palaminen ei aina edellytä dihappea.
Niin, ja 3CO O3 --> 3CO2
entäs se energia? Jos poltat häkää, syntyy lämpöä. Miten siis ...runsaasti häkää sisältävä säiliö, räjähtääkö se jos sinne puhalletaan otsonia???
Otsoni on tavallista happea äkäsempää, eli se pystyy hapettamaan jotain jo kylmässäkin, mutta muuten sen on hapetin kuten dihappikin. Palamisenergian pitäisi olla suurempi, koska otsonin muodostus dihapesta kuluttaa energiaa. Häkää taas on käytetty jopa autojen polttoaineena.
Palaminen tavallisessa hapessa vaatii energiaa, koska tavallinen happi ei reagoi kuin radikaalina, mihin tarvitaan vähintään noin 200-400 C.
Toisaalta sitten pienissä määrissä kyse on jostain muusta: hiilimonoksidi on myrkyllistä, hiilidioksidi ei varsinaisesti, joten hiilimonoksidin polttaminen on hyvä idea.
>Palaminen tavallisessa hapessa vaatii energiaa, koska tavallinen happi ei reagoi kuin radikaalina, mihin tarvitaan vähintään noin 200-400 C.<
Kommentti: heh!