Jokin aika sitten televisiossa esitettiin pelotteludokumentti siitä, miten ihmiset eivät ole saaneet leikkauksia varten tarpeeksi unilääkettä ja olleet hereillä, mutta kykenemättömiä liikkumaan, leikkauksen aikana.
Nielurisaleikkaukseni lähestyy ja näen painajaisia tällaisesta tapahtumasta. Onkohan tällainen kuinka yleistä Suomessa - vai eikö siitä vain puhuta?
Kaikkia pelkoja dokumentit voivatkin, fiksullekin ihmiselle, aiheuttaa. :(
Nielurisaleikkaukseni lähestyy ja näen painajaisia tällaisesta tapahtumasta. Onkohan tällainen kuinka yleistä Suomessa - vai eikö siitä vain puhuta?
Kaikkia pelkoja dokumentit voivatkin, fiksullekin ihmiselle, aiheuttaa. :(
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mulla sydän pomppas kuin viimeistä päivää, kun leikkaus tehtiin hereillä. Olisin 100x mieluummin ollut nukutettuna, mutta ei ne lääkärit suostuneet siihen sydänvian takia. Pelottavahan se 4D-dokkari oli, kun ne potilaat tunsi kaiken JAIKS:(
En ole millään kerralla tajunnut mistään mitään, enkä ole poikkeus!
Nuo dokkarit ottavat aina vain ääriesimerkit käsittelyyn, eihän tavallisia aiheita kukaan viitsi katsella.
Joten mene vaan rauhassa leikkaukseen, jo pelkkä esilääkityskin rauhoittaa.
Ja ajattele kuinka paljon nukutuksia tehdään ympäri maailmaa päivässä onnistuneesti.
Rauhassa vaan, tsemppiä!
Jos sellaista ylipäätänsä voisi tapahtua, niin ei ainakaan ikinä korkean lääketieteen maassa Suomessa. Yhtään tapausta en muista 30 vuoteen.
Mä kerroin heti lekurille pelostani ja vielä varmuudeks nukutuslääkärille. Eka sain rauhottavan pillerin ennen lähtöä leikkaukseen. Leikkaussalissa mun otsaan laitettiin sellanen "panta" joka mittas koko ajan mun valvetilaa/nukutuksen syvyyttä. Kaikki meni loistavasti ja pelko jäi sinne leikkauspöydälle.
Hyvin se sullakin menee ja muista kertoa pelostasi!
suomessa. Itse teen anestesiahoitajan työtä,eikä kohdalleni ole osunut yhtään,joka olisi valittanut olleensa hereillä. Hereillä olosta jää erittäin harvoin kuulo tai peräti näkö muistoja tai kipu. Itselleni on jäänyt joitakin mielikuvia nukutuksista,mutta en voi olla varma liittyvätkö ne tuntemukset todellakin nukutuksen ajalta vaiko juuri nukutettuna vai juuri herätettynä,koska sílloin ei tietenkään ole vielä/enää täysin nukuksissa. Jos on ollut hereillä nukutuksessa kannattaa heti kertoa leikanneelle/nukuttaneelle lääkärille ja POTOLASASIAMIEHELLE!!!!
Miten paljon Suomessa vuositasolla tehdään kokonaisuudessaan leikkauksia? Tuntuu tuo 200 suurelta luvulta noin yhtäkkiä ajatellen, mutta en osaa suhteuttaa lukemaa kaikkien leikkausten määrään.
Leikkauksia on vuosittain noin 300 000.
osaa antaa moisille ohjelmille ja revittelyille just sen arvon kuin ansaitsevat.
eikä fiksut edes katsele tai lue moista "dokumentti"-roskaa. ne on tehty nimittäin näille seiska-ihmisille, joita suomessakin on yhä enempi.
on niin järkyttävää kun asiallisen tiedon saatavuus on parantunut niin nämä lapsen asteelle jääneet imevät itseensä vain kaiken vähällä tekstillä ja värikkäillä kuvilla höystetyn huuhaan ja ohittavat asialliset jutut.
mikä siihen auttais ?
Minä heräsin kesken poskionteloleikkauksen. Lääkäri ei meinannut aluksi uskoa sitä kun kerroin seuraavana aamuna, mutta muistin yksityiskohtia keskustelusta, joita hän kävi hoitajien kanssa. Hereilläolo ei kestänyt varmaan kuin korkeintaan pari minuuttia, mutta tuntui ikuisuudelta. Siinä tuntee vain tuskan ja tietää mitä tehdään, mutta itse ei pysty tekemään mitään. En halua pelotella, mutta tunne oli kauhea, kun ei voinut edes silmiään avata, vaikka kuinka yritti. Olen kyllä seuraavilla kerroilla ennen leikkaukseen menoa jutellut anestesialääkärin kanssa moisesta tapauksesta. Kieltämättä pelkoja jäi. Mutta meidän tapaukset ovat kai hyvin harvinaisia. Itseni lisäksi en tiedä kuin yhden tapauksen täällä Suomessa.
ensimmäinen aivoleikkaus TYKS:ssä.
Heti leikkauksen alussa tunsin hirvittävää kipua ja sen jälkeen joku sanoi pelästyneenä, että "Hän ei nuku vielä". Sen jälkeen en tiedä mitään.
Olin leikkauksen jälkeen sen verran sekaisin, etten ymmärtänyt puhua asiasta selvästi vanhemmilleni, joten asia jäi siihen.
Siitä on nyt kulunut yli 38 vuotta ja vieläkin muistan sen selvästi. Minut on nukutettu sen jälkeen useita kertoja, mutta koskaan muulloin tällaista ei ole tapahtunut.
Tapauksesta on kulunut yli 28 vuotta, eikä 38 vuotta.
Mut nukutettiin vuonna 76 ja heräsin kesken kaiken.
Oli aika kurja tunne kun en pystynyt liikuttamaan jäseniä, enkä sanomaan mitään ja kipu oli aika kohtalainen. Olin niin nuori silloin, että ajattelin lääkärin piruuttaan tehneen sen rangaistukseksi minulle.
Unohdin asian aika pian sen jälkeen, mutta vuosi sitten kun tuli eteen nukutus, niin kerroin nukutuslekurille asian ja kysyin oliko se ylipäätänsä mahdollista että edellisellä kerralla heräsin.
Hän vastasi, että asia on mahdollista, mutta tosi harvoin niitä silloinkin tapahtui. Ja nykyään on anestesian aikana monia mittareita jolla voidaan nukutuksen syvyys nähdä kokoajan.
Enkä vuosi sitten kyllä herännyt, joten se pelko ei vaivaa jos jatkossa joudun nukutukseen.