Proteiinipitoiset välipalat.

elikkä kanamunissa on ainakin paljon protskuja, samoten maitorahkassa mitä voi syödä vaikka marjojen tai hedelmien kanssa. :)

Itse pidän aina mukana pähkinäpussia, ne sisältävät paljon proteiinia ja ovat hyvänmakuisiakin.

Laita marinoitua tofua ruisleivän päälle. On hyvää!

Proteiinia on vähän kaikessa; kasviksissa, juureksissa, täysjyväviljatuotteissa, maidossa, juustossa, tietenkin pavuissa ja muissa palkokasveissa etc.

Mutta kasvissyöjän ongelmapointti ei olekaan se että mistä saisi proteiinia, vaan mistä sellaista proteiinia jossa olisi ne kaikki ihmisen tarvitsemat 8 aminohappoa joita elimistö ei valmista itsestään.
Niitä ei valitettavasti saa ihan varmasti muualta ku eläinkunnan tuotteista, eli kala, kana, liha, myös äyriäiset ja kananmunat.
Väitetään että soijassa ne olis, mutta joidenkin tutkimusten mukaan soijassa on vaan 7...

Ja se on sitte soija se välipala josta sitä proteiinia saa, soija, soija ja vielä kerran soija.

En itse ymmärrä minkä takia joku ei voi syödä esim kalaa ja äyriäisiä, mutta jos on päättäny olla esim vegaani niin sitte ei syödä.

Eli soijavälipaloja- soijanakkoja, soijarouhepyöryköitä, kuorrutettua ja marinoitua tofua joka tehdään soijasta, soijakökäreitä, soijakastiketta, soijapuuroa, soijapihvejä, soijakermaa, soijamaitoa, juuressoijasekotusta, soijajäätelöä etc etc etc ja sen lisäks vielä soijaa.

Tää skenaario kyllä mun kohdalla repes pahan kerran ku totesin olevani soijalle allerginen et se siitä.

Yofua vaan. Kasviestrogeenin liikasaantia ei tarvi pelätä vaikka vetäisit soygurttia joka päivä. Ei sun tissit siitä kasva. Oishan se kiva vaikutus näin naisihmisellä, mutta kun ei toimi. Liika on tietysti aina liikaa.

On myös vehnäproteiini. Jos olet keliaakikko, niin kuolet varmaan pelkästä kosketuksesta seitanmakkaraan, mutta muille se on hyvä protskulisä.

"Yks starba" höpötti aminohapoista omiaan. Mistään ei puutu jotain aminohappoa, niitä on vaan eri suhteissa eri ruuissa. Esim. papujen, linssien ja herneiden kanssa syö grahamsämpylä, niin tasapaino on saavutettu. Ei vaikeeta.

Kokeile maapähkinävoita tai tahinia leivälle ja siemeniä ja pähkinöitä kans uunipellille paahtumaan hetkeksi.

"En itse ymmärrä minkä takia joku ei voi syödä esim kalaa ja äyriäisiä, mutta jos on päättäny olla esim vegaani niin sitte ei syödä."

Kala ja äyriäiset ei oo mikään paras ja helpoin ratkaisu, jos on ympäristön vuoksi päättänyt ryhtyä vegaaniksi tai muuten vaan haluaisi elää pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Liikakalastus uhkaa luonnonkalakantoja sekä meriekosysteemejä! Jos on yhtään kiinnostunut oman ruokansa ympäristövaikutuksista, pitäisi aina ottaa selville mistä kala tai äyriäinen on peräisin. Ei helppoa!

Ongelmana esimerkiksi katkoja pyydettäessä sivusaaliina hukkaan menevä "roskakala", jota voi hyvinkin olla 15kg yhtä katkarapukiloa kohti. Ja jos ostat kaupasta jossakin trooppisissa vesissä viljeltyä katkaa tai jättirapua, sen tuottamiseksi on todennäköisesti tuhottu kosteikkoja ja niiden ekosysteemejä. (Suurin osa maailman uhanalaisista lajeista on riippuvaisia trooppisista kosteikkoalueista.) Niin ja toisaalta huomattava osa kaupallisesti pyydetysta kalasta (ja myös osa soijasta) menee kalanviljelylaitoksille lohenrehuksi; toisin sanoen viljelykaloille syötetään myös ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa.
Viljelylaitokset myös rehevöittävät vesistöjä, ja on ihan turhaa väittää etteivätkö "tarhakalat" vaikuttaisi luonnonkaloihin. Hyvänä esimerkkinä tästä Suomen lohenkasvatus: tarhakalojen mukana leviää loisia ja tauteja, jotka ovat liikakalastuksen ja jokien patoamisen sekä perkaamisen ohella lähes tappaneet alkuperäiset ja korvaamattomat luonnonlohikannat. Suomen ainoa itämerestä kutemaan nouseva luonnonlohikanta on Simojoella; loput lohista ovat istutettuja tarhalohia, joilla ei ole läheskään yhtä hyvät edellytykset selvitä luonnossa kuin luonnonlohilla. Lisäksi istutuskaloilla ei ole juuri lainkaan geneettistä monimuotoisuutta (ne ovat käytännössä useimmiten kaikki sukulaisia). Myös luonnonlohikantojen perimä on vaarassa heikentyä, mikäli ne pääsevät risteytymään tarhakalojen kanssa, jolloin kalapopulaatiot ovat entistä herkempiä taudeille ja loisille.

Tiedän, että myös kasvissyönti kuluttaa ympäristöä; varsinkin Suomeen ruoka pitää kuskata talvikaudella pitkiä matkoja. Soija ei kasva täällä, eikä papua viljellä tarpeeksi. Myös riittävä vitamiinien tarpeen tyydyttäminen on huonolla pohjalla näin pohjoisessa, ellei erityisemmin tykkää hapankaalista. Paras ypäristön kannalta olisi kai mahdollisimman pitkälle viety lähiruoka, jota on kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa käytännössä. Jos haluaa saada vinkkejä ekologiseen syömiseen, tässä muutama hyvä vinkki: http://www.wwf.fi/ymparisto/ekovinkit/ruoka.html
Ja lähiruoka ajatusta (sekä luomua) tukee Turun alueella mm. luomupiiri. http://www.luomupiiri.fi/

Kotimaista luonnonkalaa saa lähes ympäri vuoden ja monien "roska"kalojen kalastus itse asiassa parantaa järvien ekosysteemiä ja hidastaa rehevöitymistä. Ei siis ole pakko syödä kasvatettua lohta; esimerkiksi muikkuja, lahnaa, haukea ja ahvenia saa ihan lähijärvestä/merestä. Lähiruokaa ja vieläpä terveellistä.

syökää suklaa se on trevellistä

Maitorahka marjojen tai hedelmien kera on oiva välipala, sekaan voi toki laittaa myös vaikkapa mehukeittoa, kaurahiutaleita, hunajaa tai kanelia. Nälkä pysyy poissa nätisti myös raejuustoa ja kasviksia välipalaksi syömällä, itse pidän erityisesti raejuustosta tomaatin, kurkun ja salsakastikkeen kera.

jotain inspiroivaa
http://www.mytaste.fi/click/index/86542568/maikinmokomin.blogspot.fi