Olisiko dinosaurusten kauan väitellyn joukkotuhon voinut aiheuttaa älykäs (ja kenties sotaisa ja ilmastoa ym ympäristöä tuhoava)dinosaurus- (tai mikä tahansa muu ehkä vaihtolämpöinen-)laji (siis kuten ihminen nyt -> ennennäkemättömän nopea lajien ja luonnon täystuho).
Tähän astiset fossiililöydöthän eivät tue erityisen voimakkaasti teorioita dinosaurusten älykkyydestä (kallonkoko/kädet ym). Mutta ainakin pystyasentoisia dinoja oli olemassa. Tällöinhän vapautuneet "kädet" olisivat periaatteessa voineet mahdollistaa myös työkalujen ym käytön ja sitä kautta älyn kehityksen. Puhutaanhan lisäksi suunnattoman pitkästä ajanjaksosta (dinojen valta n. 170 milj. v.). Voihan tietenkin olla että ihmisenkin "korkea" älykkyys on enemmän sosiaalisidonnaista ja riippunut lähinnä lisääntymis- ym perhedynamiikasta.
Joka tapauksessa on tärkeää nähdä, että älyn mahdollinen ilmantuminen planeetallemme n. 70-65 milj. v. sitten olisi johtanut niin nopeaan tuhoon (luultavasti reilusti alle 1 milj. v), että mitään jäänteitä tästä kulttuurista ei olisi (säilyneisiin) kerrostumiin ym ehtinyt jäädä.
Onhan väitetty että KAIKKI (paitsi kuussa , ja tietysti muualla avaruudessa olevat) jälkemme katoavat aurinkokunnasta "jo" 50 milj. vuoden kuluessa.
Tähän astiset fossiililöydöthän eivät tue erityisen voimakkaasti teorioita dinosaurusten älykkyydestä (kallonkoko/kädet ym). Mutta ainakin pystyasentoisia dinoja oli olemassa. Tällöinhän vapautuneet "kädet" olisivat periaatteessa voineet mahdollistaa myös työkalujen ym käytön ja sitä kautta älyn kehityksen. Puhutaanhan lisäksi suunnattoman pitkästä ajanjaksosta (dinojen valta n. 170 milj. v.). Voihan tietenkin olla että ihmisenkin "korkea" älykkyys on enemmän sosiaalisidonnaista ja riippunut lähinnä lisääntymis- ym perhedynamiikasta.
Joka tapauksessa on tärkeää nähdä, että älyn mahdollinen ilmantuminen planeetallemme n. 70-65 milj. v. sitten olisi johtanut niin nopeaan tuhoon (luultavasti reilusti alle 1 milj. v), että mitään jäänteitä tästä kulttuurista ei olisi (säilyneisiin) kerrostumiin ym ehtinyt jäädä.
Onhan väitetty että KAIKKI (paitsi kuussa , ja tietysti muualla avaruudessa olevat) jälkemme katoavat aurinkokunnasta "jo" 50 milj. vuoden kuluessa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos nyt puhut liitukauden joukkosukupuutosta niin kyse on asteroiditörmäyksestä. Todisteista tästä on, esimerkiksi kerrostumien K/T-rajassa sekä iridiumpitoisuuksissa jotka ovat kiistattomia todisteita asteroiditörmäyksen puolesta.
Vaikka joukkotuhon tarkasta ajankohdasta ei olla vielä yksiselitteisesti samaa mieltä (Chicxulub, ja Shiva-kraaterit) niin joukkotuhon selittäjänä asteroidi on idioottivarma. Kraaterin koko on massiivinen ja radiometrisissä ajoituksissa on näytteiden ikä arvioitu 65,5 miljoonaan vuoteen. Nisäkkäät selvisivät asteroiditörmäyksestä pienen kokonsa ansiosta.
Ja sitten tähän dinosaurusten oletettuun älykkyyteen. Tuo on spekulaatiota ja aihetodisteita ja fossiililöydöt eivät tue teoriaa dinosaurusten älykkyydestä. Dinosaurusten valta kesti pitkään lähinnä sen takia että olosuhteet olivat maapallolla suotuisat dinosaurusten selviytymiselle. Mesotsooinen maailmankausi, 'elämän keskiaika', oli vulkaanista, evolutiivista aikaa ja ilmasto oli suotuisa elämälle.
Tuo asteroidi-isku ei välttämättä selitä kokonaan dinosaurusten häviämistä. Esim. Siperiaan 35 miljoonaa vuotta sitten 100-kilometrisen kraaterin jättänyt meteoriitti ei tietääkseni aiheuttanut kovinkaan merkittäviä sukupuuttoja nisäkkäiden keskuudessa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Popigai_crater
Älykkäät dinosaurukset on ideana kiehtova. Tällä hetkellä dinosaurusten lähimmät elossa olevat sukulaiset eli linnut ovat tutkimusten mukaan luultua nokkelampia, ja niiden joukosta löytyy varsin vaativiinkin tehtäviin pystyviä lajeja. Saattaa hyvin olla että osa ryhmissä saalistavista dinosauruksista päihittäisi älyllään nykyiset petonisäkkäät. Ainakin dinoilla oli enemmän aikaa kehittyä ekolokeroissaan.
Dinosaurusten katoamiseen varmasti asteoroiditörmäys on vaikuttanut merkittävästi, ja olen samaa mieltä että kyseisen törmäyksen todisteet ovat melko kiistattomat, mutta onko millaisia todisteita siitä, että kuinka nopeasti dinosaurukset katosivat?
Jos törmäys yksinään tappoi ne, niin lajien pitäisi kadota kuin veitsellä leikaten. Miten fossiiliaineisto korreloi tuon kanssa?
Vai onko tuho ollut pikemminkin sellainen, että törmäys on muuttannut olennaisesti maapallon olosuhteita pitkäksi aikaa, ja se on hävittänyt dinosauruslajit suhteellisesti ottaen nopeasti, mutta ei kuitenkaan ihan sukupolven aikana?
Eipä tässä muuta, tuollaisia kysymyksiä nyt tuli asiasta mieleen. En itse muista äkkipäätä vastausta noihin.
Isoaivoinen dino on mielstäni ristiriitainen juttu. Vaihtolämpöisenä ne tarvitsivat vähemmän energiaa ja pärjäsivät paremmin isokokoisinakin. Aivot tarvitsevat mahdottoman määrän energiaa ja runsaasti happea (ymmärtääkseni?), mutta toisaalta olen lukenut arveluja, että dinot olisivatkin olleet tasalämpöisiä.
Joka tapauksessa älykkäät dinot olisivat kenties säilyneet ympristössä paremmin. Linnut eivät sentään mitään järjen jättiläisiä ole.
tarkoitin, että olisivat säilyneet kauemmin. Nythän meillä ei ole kuin Komodon lohikäärmeet.
Linnut eivät ole tietystikään mitään järjen jättiläisiä, mutta niiden pienet aivot ovat kokoon nähden todella tasokkaat. Linnut ovat myös tasalämpöisiä ja sulkien ajatellaan alun perin kehittyneen lämpöeristeeksi. On olemassa lukuisia löytöjä höyhenpeitteisistä dinoista, kuten Sinosauropteryx.
Dinojen joukkotuhon aiheuttajaksi on arveltu Chicxulub meteorin törmäystä Yucatanin niemimaalle, alue oli silloin vielä meren peitossa. Törmäyskraaterin uloimmat reunat ovat 180km halkaisijaltaan.
Meteorin arvellaan nostattaneen törmäysenergiallaan valtaisan määrän metaania ja palavia kaasuja merenpohjasta joka syttyivät ja aiheuttivat räjähdyksen, räjähdyksen voimasta kaasut edelleen pyyhkäisivät kuumana liekkimerenä yli mantereiden. Oma lukunsa on meteoritörmäyksen nostattamat hyökyaallot jotka pyyhkäisivät silloisen maapallon mantereiden yli jopa kahteen kertaan. Törmäys myös nostatti valtaisan määrän tuhkaa ja maa-aineksia ilmakehän ylimmpiä kerroksia myöten, jonka seurauksena ilmasto jäähtyi nk ydintalvea muistuttavasti. Tämän erittäin kylmän ajanjakson arvellaan kestäneen pari vuotta. Törmäyksen arvellaan aiheuttaneen pysyvän muutoksen ilmakehän kaasupitoisuuksissa, joka osaltaan tasoitti tietä dinojen valtakauden jälkeen syntyneelle elämälle.
Eli tällaisen scenaarion myötä dinot kuolivat varsin nopeasti.
on löytynyt vasta 200 -250 vuoden ajan.Ihme ettei ennen, vaikka eiolisi ehkä osattu liittää mihinkään.
Odotellaan mitä maan alta paljastuu seuraavan vaikka 3000 vuoden aikana
Moi !
Käsittääkseni dinosaurusten luita on kyllä jonkin verran löydetty aiemminkin. Veikkaisin että Kaakkois-Aasian lohikääremtarut ovat saaneet vahvistusta jostakin löydetystä kallon fossiilista.
Toki järjestelmällisesti fossiileja on etsitty vasta muutaman sadan vuoden aikana.
--
Kiinalaiset apteekit ovat ainakin tuhannen vuoden ajan jauhaneet "lohikäärmeenluita" lääkkeeksi. Kammottavaa ajatella, mitä he sinä aikana ovat tuhonneet.
Eräs/eräät Australialaiset tutkijat esittivät havaintoihin perustuen hypoteesin, että joitakin pienikokoisia liskoja on oletettavasti muuttanut talviaikaan pohjoisemmaksi eli lämpimään ja olettivat näiden olleen tasalämpöisiä. Antarktiksen reuna oli ko. aikaan Australian eteläosan päällä ja talvet sen läheisyydessä kylmiä.
tuhoutuneet ne poissa olollaan huutavat välimuoto fossiilit : O
Hihh
sinne hihhulipalstalle. Täällä puhutaan asiaa.
Herrojen kirjaa lueskelen ja perustelevat aika mukavasti sen verran, että vasta viimeiset miljoonat vuodet ovat olleet epävakaata ilmastollisesti, jääkautta jossa ovat lämpimät ja kylmät (sekä märät ja aavikot jne) vaihdelleet muutaman tuhannen - sadan tuhannen syklillä, eli usein liian nopeasti jotta geenit ehtisi mukaan mutta johon oppiva kulttuuri ehtii eli joka pakottaa aivoja ihmisen kohdalla ja kulttuuria sen rinnalla - kehittymällä ja paisumalla sopeutumaan jatkuvasti vaihtelevaan ilmastoon. (Sekä kulttuuri että aivot kehittyneet rinta rinnan, aivojen on sopeuduttava myös kulttuuriin, esim. moraalittomat aivottomammat hylkiöt saavat yhteisöstä nopeammin kenkää tai kuolevat nälkään).
Pelkät monimutkaiset aivot eivät välttämäti auta eläintä, ne on liian kallit lelut, energiaa kuluttava ja hauras särkymään, neuronien opetus vie vuosia, mielenvikaisiakin muunnelmia liian paljon, joten siihen ei useimpien elukoiden "kannata alkaa satsata" (ei ole vastaavaa hyötykäyttöä kuin ihmis-kulttuurisysteemillä), koska se olisi niille luonnossa enempi haitta kuin hyöty.
Dinojen aikaan taas lienee ollut vähän vakaampi lämpimämpi ilmasto kuin nykyään ..